Miksi et ole Tinderissä?

Olen jokunen vuosi sitten ollut vähän aikaa mutta inhotti se meininki siellä. Viimeinen niitti oli kun tinderihminen kohteli todella törkeästi, ja hajosin siitä ihan täysin. En ole enää kyseiseen sovellukseen menossa enkä etsi kumppania enää mistään, kiitos tuon kokemuksen. Tähänastisen elämäni pahin virhe oli koskaan mennä Tinderiin.

Öö ja se kuuluu sulle miten? Miksi kukaan haluaa epätoivoisen tinderiin, ihmissuhteiden lihakauppa. Nej tack. Elämässä on muutakin kuin ihmissuhde pelit. Sopisi sullekin oppia se.

Ei ne ukot tai akat vaihtamalla parane jos ei ole staying poweria Katie muutoinkaan. Vain uusia ihastumisleikkejä. 😉

Olen mieluummin yksin, sillä en pidä ihmisistä kovinkaan paljoa.

Vierailija kirjoitti:

Olen käsittänyt, että siellä mennään fysiikka edellä, seksiä eka ja sit katsellaan? Tämä ei ole mun juttu. Korjatkaa jos olen väärässä. Mistä demi löytäisi jonkun oikeasti hyvän tyypin?

Olet väärässä. Tinderin käyttötapoja on niin monta kuin on käyttäjiäkin. Valitset oman tapasi ja toimit sen mukaan. 

Haluan olla yksin. Ja jos etsisinkin jotain, en ikimaailmassa menisi kyllä tinderiin, sehän on epätoivoisille. Palstan miehetkin käyttää sitä.

Supon ja säpohan siellä päivystää? Kuten vauviksellakin, nuo mamma poikien epätoivoiset ky ttääjät, jotka eivät saaneet koskaan isältään tunnustusta eikä varsinkaan äidiltään. Hakeutuminen muiden kytikseen on ainut reward muutoin mutaan kolhitussa itsetunnosta.

Never to Be repaired.

Aww toista. Ja kolmatta varsinkin..

Ruts

Jos nyt eroaisin, niin mikähän olisi todennäköisyys, että kohta kuusikymppisenä löytäisin Tinderistä kohtuulliselta etäisyydeltä miehen, joka on korkeasti koulutettu; terve ja työelämässä (ei päihde-, mt- tai muita ongelmia);  asuisi ehkä itsekin maaseudulla mutta ei olisi maajussi eikä esimerkiksi metsästäisi, kalastaisi tai harrastaisi jonkun sortin tehotuotantoa; vaikka ei itse olisi kasvissyöjä niin hänelle oma veganismini ja eläinsuojeluaatteeni olisi helppo hyväksyä; rakastaisi matkustamista; pitäisi koirista; olisi luonteeltaan, elämäntavoiltaan ja tulevaisuuden suunnitelmiltaan riittävästi samanlainen niin, että välillemme voisi kehittyä kestävä suhde (ei esimerkiksi nurkissa pyöriviä lapsia tai lapsenlapsia, ei omaishoidettavia vanhempia); pitäisi itsestäänselvyytenä tasa-arvoista suhdetta, jossa jaetaan kotityöt (ja asumis- ja ruokakulut) ja tietysti olisi ulkonäöltään seksikäs ja puoleensavetävä JA kaiken tämän lisäksi haluaisi minut loppuelämän kumppanikseen?

Aika vähäiset, veikkaisin. Tuollaisen miehen löytäminen ylipäänsä olisi todennäköisesti mahdotonta, mutta jos hänet jostain löytäisin niin kyllä se tapahtuisi livenä tilaisuuksista, jotka meitä ylipäänsä voisivat yhdistää. Jos tuon kaltainen mies olisi Tinderissä, niin hän ei enää olisi etsimäni mies.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt eroaisin, niin mikähän olisi todennäköisyys, että kohta kuusikymppisenä löytäisin Tinderistä kohtuulliselta etäisyydeltä miehen, joka on korkeasti koulutettu; terve ja työelämässä (ei päihde-, mt- tai muita ongelmia);  asuisi ehkä itsekin maaseudulla mutta ei olisi maajussi eikä esimerkiksi metsästäisi, kalastaisi tai harrastaisi jonkun sortin tehotuotantoa; vaikka ei itse olisi kasvissyöjä niin hänelle oma veganismini ja eläinsuojeluaatteeni olisi helppo hyväksyä; rakastaisi matkustamista; pitäisi koirista; olisi luonteeltaan, elämäntavoiltaan ja tulevaisuuden suunnitelmiltaan riittävästi samanlainen niin, että välillemme voisi kehittyä kestävä suhde (ei esimerkiksi nurkissa pyöriviä lapsia tai lapsenlapsia, ei omaishoidettavia vanhempia); pitäisi itsestäänselvyytenä tasa-arvoista suhdetta, jossa jaetaan kotityöt (ja asumis- ja ruokakulut) ja tietysti olisi ulkonäöltään seksikäs ja puoleensavetävä JA kaiken tämän lisäksi haluaisi minut loppuelämän kumppanikseen?

Aika vähäiset, veikkaisin. Tuollaisen miehen löytäminen ylipäänsä olisi todennäköisesti mahdotonta, mutta jos hänet jostain löytäisin niin kyllä se tapahtuisi livenä tilaisuuksista, jotka meitä ylipäänsä voisivat yhdistää. Jos tuon kaltainen mies olisi Tinderissä, niin hän ei enää olisi etsimäni mies.

Kauhea vaatimuslista. Listoittajat harvemmin mitään löytävätkään.

Itselle riittää että synkkaa ja on kivaa, eikä kumppani saa tuntua riippakiveltä kun muuten on oma elämä kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt eroaisin, niin mikähän olisi todennäköisyys, että kohta kuusikymppisenä löytäisin Tinderistä kohtuulliselta etäisyydeltä miehen, joka on korkeasti koulutettu; terve ja työelämässä (ei päihde-, mt- tai muita ongelmia);  asuisi ehkä itsekin maaseudulla mutta ei olisi maajussi eikä esimerkiksi metsästäisi, kalastaisi tai harrastaisi jonkun sortin tehotuotantoa; vaikka ei itse olisi kasvissyöjä niin hänelle oma veganismini ja eläinsuojeluaatteeni olisi helppo hyväksyä; rakastaisi matkustamista; pitäisi koirista; olisi luonteeltaan, elämäntavoiltaan ja tulevaisuuden suunnitelmiltaan riittävästi samanlainen niin, että välillemme voisi kehittyä kestävä suhde (ei esimerkiksi nurkissa pyöriviä lapsia tai lapsenlapsia, ei omaishoidettavia vanhempia); pitäisi itsestäänselvyytenä tasa-arvoista suhdetta, jossa jaetaan kotityöt (ja asumis- ja ruokakulut) ja tietysti olisi ulkonäöltään seksikäs ja puoleensavetävä JA kaiken tämän lisäksi haluaisi minut loppuelämän kumppanikseen?

Aika vähäiset, veikkaisin. Tuollaisen miehen löytäminen ylipäänsä olisi todennäköisesti mahdotonta, mutta jos hänet jostain löytäisin niin kyllä se tapahtuisi livenä tilaisuuksista, jotka meitä ylipäänsä voisivat yhdistää. Jos tuon kaltainen mies olisi Tinderissä, niin hän ei enää olisi etsimäni mies.

Kauhea vaatimuslista. Listoittajat harvemmin mitään löytävätkään.

Itselle riittää että synkkaa ja on kivaa, eikä kumppani saa tuntua riippakiveltä kun muuten on oma elämä kunnossa.

Minulle ei riitä. Siksi olenkin ikionnellinen, että olen löytänyt etsimäni. En varmasti löytäisi toista samanlaista.

Vaikka olette osa kommentoijista naimisissa, sieltä voisitte löytää rakastajan! Nykyään on muotia olla avoin poly ♥️

Vierailija kirjoitti:

Olen käsittänyt, että siellä mennään fysiikka edellä, seksiä eka ja sit katsellaan? Tämä ei ole mun juttu. Korjatkaa jos olen väärässä. Mistä demi löytäisi jonkun oikeasti hyvän tyypin?

Kyllä siellä näkyi myös ihmisiä, jotka kertoivat olevansa demi/grey. Varmaan kannattaa kertoa tuo itsekin. Tinderiä voi käyttää monella tavalla. Tosi moni sitä kokeilee, varsinkin näinä aikoina, riippumatta palstahuutelijoista.

Onko sinne jo tullut suodatin: näytä vain ilmoitukset, joissa kuvailuteksti on vähintään 500 sanaa? Jos ei, niin on niin neulan etsimistä heinäsuovasta, että ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt eroaisin, niin mikähän olisi todennäköisyys, että kohta kuusikymppisenä löytäisin Tinderistä kohtuulliselta etäisyydeltä miehen, joka on korkeasti koulutettu; terve ja työelämässä (ei päihde-, mt- tai muita ongelmia);  asuisi ehkä itsekin maaseudulla mutta ei olisi maajussi eikä esimerkiksi metsästäisi, kalastaisi tai harrastaisi jonkun sortin tehotuotantoa; vaikka ei itse olisi kasvissyöjä niin hänelle oma veganismini ja eläinsuojeluaatteeni olisi helppo hyväksyä; rakastaisi matkustamista; pitäisi koirista; olisi luonteeltaan, elämäntavoiltaan ja tulevaisuuden suunnitelmiltaan riittävästi samanlainen niin, että välillemme voisi kehittyä kestävä suhde (ei esimerkiksi nurkissa pyöriviä lapsia tai lapsenlapsia, ei omaishoidettavia vanhempia); pitäisi itsestäänselvyytenä tasa-arvoista suhdetta, jossa jaetaan kotityöt (ja asumis- ja ruokakulut) ja tietysti olisi ulkonäöltään seksikäs ja puoleensavetävä JA kaiken tämän lisäksi haluaisi minut loppuelämän kumppanikseen?

Aika vähäiset, veikkaisin. Tuollaisen miehen löytäminen ylipäänsä olisi todennäköisesti mahdotonta, mutta jos hänet jostain löytäisin niin kyllä se tapahtuisi livenä tilaisuuksista, jotka meitä ylipäänsä voisivat yhdistää. Jos tuon kaltainen mies olisi Tinderissä, niin hän ei enää olisi etsimäni mies.

Kauhea vaatimuslista. Listoittajat harvemmin mitään löytävätkään.

Itselle riittää että synkkaa ja on kivaa, eikä kumppani saa tuntua riippakiveltä kun muuten on oma elämä kunnossa.

Näyttääpä tuo arvostelemasi "listoittaja" kumppanin löytäneen, kun kerran on parisuhteessa eikä ilmeisesti suunnittele eroamista.

Kaksi pientä lasta estää treffeillä käynnin. Johonkin hyvin pintapuoliseen ehkä kykenisin järjestämään aikaa, mutta sellainen ei itseäni kiinnosta. Enkä mä voisi kuvitellakaan tapaavani ketään miestä lasten läsnäollessa.

Olen mielummin yksin. Mahdollisen kumppaniehdokkaan kohdalla olen aina miettinyt, että voittaako tämän ihmisen seura yksinolon, mutta näin ei ole koskaan tapahtunut. Yksin oleminen on ihanaa.

Alan olemaan liian vanha pelailuihin. Erilaisia vaatimuksia, ghostaamista, tökeröä puhetta, huonolaatuisia kuvia ja hätähousuja. Ääh, en jaksa. Pärjään näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Onko sinne jo tullut suodatin: näytä vain ilmoitukset, joissa kuvailuteksti on vähintään 500 sanaa? Jos ei, niin on niin neulan etsimistä heinäsuovasta, että ei kannata.

Siirry Rosebridesiin.

Koska olen naimisissa. En tarvitse mitään Tinderiä.

Vierailija kirjoitti:

Koska olen naimisissa. En tarvitse mitään Tinderiä.

Mutta löydät kumppanin sieltä. Ei naimisissa oleminen ole este, kun sovitte säännöt puolison kanssa. Milloin saa deittailla muita, saako mennä seksiin asti (tietty toivottavasti saa!) jne.

Kannatan monogamiaa omassa elämässä.