Pahimmat "tää ei kai haittaa"-kokemukset

Palautan tämän tekstin nyt päivän myöhässä. Ei kai se haittaa, kun en nyt vain saanut sitä ajoissa valmiiksi.

Tuommoisia tulee opettajan työssä nykyään koko ajan vastaan. Voisiteko ystävällisesti opettaa liki aikuisille lapsillenne sen, että kun on sovittu aikataulu, se on tarkoitettu noudatettavaksi? Kyllä todellakin haittaa, kun lusmuilevat vetelysoppilaat luulevat voivansa muuttaa työaiktaulujani ihan miten vain.

Ja on muuten tosi yleistä nykyään. Liian monessa kodissa ei opeteta lapsille perusasioita.

Vierailija kirjoitti:

1598: "pinttynyt lika, ei piintynyt"

Kielipoliisi on jälleen herännyt uuteen päivään uurastamaan oikeinkirjoituksen parissa. Kiitos siitä, vaikka mielestäni se ei ole niin vaarallista onko virheitä tai pilkku väärässä paikassa.

Jaa, jaa.

Mennään syömään mummo.

Mennään syömään, mummo.

Pilkku ratkaisee mummon kohtalon. Kannattaisi ehkä piitata pilkuistakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurankipeä tuttava joka änkee väkisin kotiini ja seuraan.

Saattaa aamutuimaan tai myöhään illalla vaan yrittää änkeä kutsumatta kylään, eikä tajua vaikka kuinka estelee ja sanoo ett just menossa nukkumaan.

Häntä pitäisi aina olla viihdyttämässä, jos tietää että olen jonkun muun kanssa jossain, tunkee paikalle ja seuraan. Pahin oli kun tuli kaverini synttäreille kutsumatta, ei tunne kaveriani tai muitakaan sieltä. Oli kiusallista.

                                                                                                               Meillä on kotirauhan vuoksi Lukko Ulkoovessa

Meilläkin on lukko, mutta ovi on usein auki lukosta. Nuoret kun tulevat, kuka milloinkin, niin on helppo vain näppäillä Verisuren koodi ennenkuin alkaa hälyttämään.

Pari kertaa on hälytys lauennut kun naapuri on vain kävellyt sisään. Sitten oppi, että meillä on myös ovikello.

-eri-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni veli perheineen ilmoittaa usein hyvissä ajoin, että tulee meille joulun viettoon. Mikäs siinä, mukava on olla isommalla porukalla! Kyseessä on viisihenkinen perhe, joten ruoan määrä pitää miettiä sen mukaan, että ruokaa riittää varmasti kaikille.

Melkein joka kerta pari päivää ennen joulua alkaa ihmeellinen venkoilu. Ei me nyt ehkä jaksetakaan tulla, tässä on vähän kaikkea. Kuitenkaan suoraan ei peruta tulemista, vaan jätetään asia ikävästi roikkumaan. Sitten jouluaattona saattavat ilmoittaa, etteivät tulekaan usein tämä tieto pitää kaivamalla kaivaa esiin.

Nyt lanko ja vaimonsa ovat molemmat diagnosoineet itse itselleen ADHD:n ja laittavat kaiken sekoilun uuden diagnoosinsa piikkiin. Ei sillä, että olisivat koskaan aiemminkaan pahoitelleet tekojaan.

Olen monta kertaa yrittänyt sanoa vaimolle, että sanoisi suorat sanat veljelleen, mutta sama kuvio jatkuu vuodesta toiseen.

Tuntuu, että nykyään on yleistäkin tämmöinen ihme venkoilu.

Itse olen oppinut, että jos jonkun kanssa sovittu asia meinaa mennä venkoiliksi, niin sanon samantien, että ok, hyvä kun ilmoitit. Tehdään nyt ihan niin että perutaan tällä kertaa se suunnitelma, meillä olikin kyllä ihan toinenkin suunnitelma, niin toteutetaankin se. Palataan asiaan teidän kanssa sitten ensi vuonna/ joskus/ kun lehmät lentää.

Aivan sairaan ärsyttävää tuollainen juupas eipäs- arpominen. Sama meillä, kun oltiin sovittu sukulaispariskunnan tulevan kylään. Oltiin sovittu, että ollaan vielä seuraavana päivänä yhteyksissä lähtöajasta, jotta voidaan ajoittaa pidempään haudutettava ruoka sen mukaan. Puoliso kyseli, joko ovat lähteneet niin vastaus oli että ei, ja että miettivät, olisivatko nyt tulossa vai eivätkö. Kieltämättä vitutti, kun kuitenkin muuta valmistelua oli rutkasti näiden eteen tehty, leivottu ym. Lopulta ilmoittivat etteivät tule. Puoliso hieman mainitsi tästä, niin vastaus oli vaan että voihan ne tarjottavat vaikka pakastaa. Eli vähät toisten ajankäytöstä, kun vain me ja meidän muuttuvat aikataulumme.

Toisella kertaa tulivat kylään ja halusivat jäädä yöksi, omasta ehdotuksestaan. Ok, mikäs siinä. Laitettiin vuoteet valmiiksi, sijattiin ym. niin sitten ilmoittivatkin että eivät nyt kuitenkaan jää. Mikä oli sekin ihan ok, mutta jälleen tämän vaivannäön jälkeen.

Mun tuttu on sellainen että jos sovitaan illanvietosta niin saattaa jättää tulematta kun onkin jotain 'parempaa'.

Nykyään en enää ostele tarjottavia turhaan tai vastaa puheluihinsa jos soittaa liian myöhään.

Kerran sovittiin että viettää joulua meillä, klo 21 jälkeen soitteli kännissä et tuleeko. Ääliö mikä ääliö.

Vierailija kirjoitti:

Jouduin viime kesänä kesämökkipaikkakunnan lähisairaalan päivystykseen, jossa kaikkia potilaita hoidettiin samassa isossa tilassa. Osa alueista oli erotettuna verhoilla. Sain kortisonia tiputuksessa useamman tunnin ajan, ja kuulin kaikkien muiden potilaiden asiat sinä aikana, samoin henkilökunnan keskustelun esimerkiksi yhdestä yliannostuspotilaasta. Vaikka potilaiden anonymiteetti säilyi, kyllä haittasi kuulla toisten asiat ja keskustelut niistä. En tiedä, onko tälläinen yhteinen päivystyshoitosali yleinen käytäntö muissa sairaaloissa.

Kuule. Ei sairaalan päivystysosasto ole hotelli. Siellä ei ole omia yksityishuoneita. Et vissiin ole pahemmin potilaana aiemmin ollut? Ihan normaalit osastot on yleensä sellaisia joissa 4-6 potilasta yhdessä huoneessa. Eli kyllä, ihan yleinen käytäntö.

Kutsuttiin viime vapuksi tuttavaperhe kylään. Sain vain epämääräistä ehkä joo vastausta, selkeää kyllä tai ei en saanut. Olin kuitenkin esittänyt kutsun, niin odottelin sitten varmaa vastausta, pari kertaa kyselin, että miten se nyt on, oletteko tulossa. Johan tarjoilujen hankinnat ja määrät pitäisi hyvissä ajoin tietää. Sitten edellisenä päivänä ilmoittivat, että eivät tule, kun mies haluaa olla kotona. Harmitti, koska jos oltaisiin tiedetty ajoissa, oltaisiin voitu kutsua joku toinen perhe juhlistamaan kanssamme vappua. Sitten vappuaamuna soittivat, että heidän pikkupojillaan on niin paha mieli, kun eivät pääse meille, niin että haittaako jos tuovat lapset yksinään meille vapunviettoon. No kyllä haittasi, sanoin, että ollaan menossa jo muualle vaikka oltiin koko päivä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Eilen hesessä pieni tytär ei jaksanut syödä oman aterian hampurilaista loppuun niin viereisen pöydän rouva kuuli sen ja kysyi että jos aiomme heittää ruoan pois niin hän voi mielellään syödä hampurilaisen lopun. Kävi jotenkin sääliksi rouvaa, jotenkin näki päältäpäin että hän ei rahassa kieriskele. Annoimme toki hänelle hampurilaisen jämät vaikka aika kylmät ne jo olikin mutta sinne hän jäi syömään niitä tyytyväisenä. 

No jos teitä ei tämä haitannut eikä häntä, niin mikäpäs siinä sitten! Tämähän oli oikeastaan ihan mukava tarina.

Vähän vastaavanlainen tapahtui itselle. Olin saanut isältäni kalliit hyvät miesten talvisaappaat, jotka eivät mahtuneetkaan hänelle. Sanoin, että vien ne fidaan. Fidan ulkopuolella oli romanialainen mies kerjäämässä. Heti nähtyään saappaat hän viittilöi innokkaana minulle, joten annoin ne hänelle.

Tavallaan vähän haittasi, koska periaatteessa en pidä kerjäämisestä. Mutta ne menivät tarvitsevalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kun yllätysvieraita tullut autolastillinen. Olivat hetken olleet ja isäntä alkoi kysymään ruokaa.

Tää perhe oli ollut kova pummailemaan ja äiti oli jälkikäteen kiroillut.

Mä olin isännälle sanonut missä on kylän grilli ja lapsille sanoin sieltä saa tosi hyviä hampurilaisia. Lapset alkoivat pomppimaan innoissaan mennään grillille. Isä alkoi toppuuttekemaan kyllä meille kelpaa ihan tavallinen kotiruokakin. Olin kysynyt mitä toit mukanasi. Kauppa on tänään auki, sitten vasta 2 päivän päästä. Meillä on ruokaa omalle perheelle, ei kuokkavieraille.

Perheen äiti alkoi viemään perhettä grillille ja isäntä huusi tuomme teille sitten laskun.

Sen muistan kuitti summasta tuli pöydälle ja joku oli sanonut noin paljon käytitte rahaa, ettekä meille tuoneet mitään.

Halusivat jäädä yöksi ja mä olin näyttänyt aittaa, joka ei ollut siisti. Isäntä ehdotti nukkuvat jossain ja lapset mun huoneessa ja mä voisin nukkua saunatuvalla. Muistan vieläkin, kun sanoin miksi mun pitäisi antaa mun sänky. Annatko sinä ikinä sänkyä vieraille ?

En muista mitä sitten tapahtui. Luult lähtivät kotiin. N 10 v tämän jälkeen olin kylässä vanhemmilla, kun he tulivat sinne. Tämä isäntä aloitti muistelun, kun minä määräsin heidät grillille. Eikä rahoja ikinä ruuista rullut. Oli, kuin bensaa kaadettaisi tuleen.

Mä kysyin miten on mahdollista tuutte ilman tuliaisia mökille, kysytte ruokaa ja majaa, ette soita. Kun mennään kylään, viedään aina tuliaisia. Ja sovitaan etukäteen.

Sanoin vaimolle eikö sua hävetä tollainen lokkeilu ?

Sen jälkeen en oo nähnyt heitä. Lähettää joulukortin edelleenkin vanhemmille. Postimerkin tilalla on joulutarra

IHANAA, että joku ei ole vässykkä ja kynnysmatto! Niinkuin tosi monet tänne kirjoittavat tuntuvat olevan, kun eivät saa suustaan sanaa vaikka muut käyttäytyvät ties miten huonosti. Ei voida sanoa vastaan, ei kohteliaasti ja asiallisesti edes. Jos toiset ovat törkeitä, niin pitää voida avata suu ja sanoa asiat asioina, mitä rauhallisemmin sitä parempi.

Kiitos tällaisesta, vähän poikkeavasta kommentista. Ei siitä voi loukkaantua, jos joku osoittaa että katsokaa nyt, tulette yllättäen ja ilmoittamatta käymään ilman ruokaa, meillä ei ole kaikille syötävää. Ja sanoo nätisti, että olisi hyvä että soitettaisiin etukäteen.

Mieti nyt vähän - sinusta on ihan OK että jotkut kuspäät keksivät vaatia mitä milloinkin huvittaa, mutta sinusta sen hyväksikäytetyn pitäisi osata ottaa tilanne haltuun salamana vaikka kuinka olisi äimistynyt toisen röyhkeydestä.

Sinun pitäisi päin vastoin alkaa vaatia noilta röyhkimyksiltä vähän hyvien ja normaalien tapojen noudattamista, niin tuollaisia outoja tilanteita ei edes pääsisi syntymään.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri möi oman autonsa. Minulla on auto, jota en käytä kuitenkaan työmatkoihin parkkipaikan puutteen ja lyhyen matkan vuoksi. Kaveri ehdotti, että voisi ottaa autoni omaan työmatkakäyttöönsä. Juu, ei.

Sama kaveri pyysi hakemaan autolla hänet ja kissankantolaatikon juna- asemalta. Autolla ei tietenkään pääse junan ovelle asti. Kitisi, että kissa jotenkin kärsii kun kissan kuljetuslaatikko joutui olemaan maassa. Ei itse pitänyt laatikkoa ylhäällä. Ilmeisesti ajatteli, että se ois mun tehtävä. 

Sama kaveri tuli matkalta. Häntä oli pistänyt ampiainen. Halusin minun tulevan kentälle vastaan viemään hänet lääkäriasemalle. Olin miesystävän luona yötä ja hän soitti aamulla. Joudun lähtemään kotiin hakemaan autoni ja kuskailemaan häntä. Taksi lääkäriasemalle ois varmaan maksanut 20 euroa.

Kyytiisi mahtoi olla ilmaista. Selvää säästöä siis.

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni veli perheineen ilmoittaa usein hyvissä ajoin, että tulee meille joulun viettoon. Mikäs siinä, mukava on olla isommalla porukalla! Kyseessä on viisihenkinen perhe, joten ruoan määrä pitää miettiä sen mukaan, että ruokaa riittää varmasti kaikille.

Melkein joka kerta pari päivää ennen joulua alkaa ihmeellinen venkoilu. Ei me nyt ehkä jaksetakaan tulla, tässä on vähän kaikkea. Kuitenkaan suoraan ei peruta tulemista, vaan jätetään asia ikävästi roikkumaan. Sitten jouluaattona saattavat ilmoittaa, etteivät tulekaan usein tämä tieto pitää kaivamalla kaivaa esiin.

Nyt lanko ja vaimonsa ovat molemmat diagnosoineet itse itselleen ADHD:n ja laittavat kaiken sekoilun uuden diagnoosinsa piikkiin. Ei sillä, että olisivat koskaan aiemminkaan pahoitelleet tekojaan.

Olen monta kertaa yrittänyt sanoa vaimolle, että sanoisi suorat sanat veljelleen, mutta sama kuvio jatkuu vuodesta toiseen.

Onko iso homma ilmoittaa, että vietätte joulun oman perheen voimin, niin ei vaimon veljen perheen tarvitse arpoa, että tulevatko vai eivät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni veli perheineen ilmoittaa usein hyvissä ajoin, että tulee meille joulun viettoon. Mikäs siinä, mukava on olla isommalla porukalla! Kyseessä on viisihenkinen perhe, joten ruoan määrä pitää miettiä sen mukaan, että ruokaa riittää varmasti kaikille.

Melkein joka kerta pari päivää ennen joulua alkaa ihmeellinen venkoilu. Ei me nyt ehkä jaksetakaan tulla, tässä on vähän kaikkea. Kuitenkaan suoraan ei peruta tulemista, vaan jätetään asia ikävästi roikkumaan. Sitten jouluaattona saattavat ilmoittaa, etteivät tulekaan usein tämä tieto pitää kaivamalla kaivaa esiin.

Nyt lanko ja vaimonsa ovat molemmat diagnosoineet itse itselleen ADHD:n ja laittavat kaiken sekoilun uuden diagnoosinsa piikkiin. Ei sillä, että olisivat koskaan aiemminkaan pahoitelleet tekojaan.

Olen monta kertaa yrittänyt sanoa vaimolle, että sanoisi suorat sanat veljelleen, mutta sama kuvio jatkuu vuodesta toiseen.

Tuntuu, että nykyään on yleistäkin tämmöinen ihme venkoilu.

Itse olen oppinut, että jos jonkun kanssa sovittu asia meinaa mennä venkoiliksi, niin sanon samantien, että ok, hyvä kun ilmoitit. Tehdään nyt ihan niin että perutaan tällä kertaa se suunnitelma, meillä olikin kyllä ihan toinenkin suunnitelma, niin toteutetaankin se. Palataan asiaan teidän kanssa sitten ensi vuonna/ joskus/ kun lehmät lentää.

Aivan sairaan ärsyttävää tuollainen juupas eipäs- arpominen. Sama meillä, kun oltiin sovittu sukulaispariskunnan tulevan kylään. Oltiin sovittu, että ollaan vielä seuraavana päivänä yhteyksissä lähtöajasta, jotta voidaan ajoittaa pidempään haudutettava ruoka sen mukaan. Puoliso kyseli, joko ovat lähteneet niin vastaus oli että ei, ja että miettivät, olisivatko nyt tulossa vai eivätkö. Kieltämättä vitutti, kun kuitenkin muuta valmistelua oli rutkasti näiden eteen tehty, leivottu ym. Lopulta ilmoittivat etteivät tule. Puoliso hieman mainitsi tästä, niin vastaus oli vaan että voihan ne tarjottavat vaikka pakastaa. Eli vähät toisten ajankäytöstä, kun vain me ja meidän muuttuvat aikataulumme.

Toisella kertaa tulivat kylään ja halusivat jäädä yöksi, omasta ehdotuksestaan. Ok, mikäs siinä. Laitettiin vuoteet valmiiksi, sijattiin ym. niin sitten ilmoittivatkin että eivät nyt kuitenkaan jää. Mikä oli sekin ihan ok, mutta jälleen tämän vaivannäön jälkeen.

Maksakaa potut pottuina vai ovatko vierailut vain yksipuolisia? Siinä tapauksessa lopettaisin ne yksipuolisella päätöksellä.

Siis asuntoautoni "kosmeettinen vaurio". Uusi puskuri, etupään oikaisu ja molempien maalaukset, kolmen tonnin remontti. Ja vaikka olisihan sillä voinut ajaa, olisi sen myyntiarvo ollut todella alhainen ilman korjausta. "Ystävä" oli siis kaatanut sillä metsää,

Vierailija kirjoitti:

Jouduin viime kesänä kesämökkipaikkakunnan lähisairaalan päivystykseen, jossa kaikkia potilaita hoidettiin samassa isossa tilassa. Osa alueista oli erotettuna verhoilla. Sain kortisonia tiputuksessa useamman tunnin ajan, ja kuulin kaikkien muiden potilaiden asiat sinä aikana, samoin henkilökunnan keskustelun esimerkiksi yhdestä yliannostuspotilaasta. Vaikka potilaiden anonymiteetti säilyi, kyllä haittasi kuulla toisten asiat ja keskustelut niistä. En tiedä, onko tälläinen yhteinen päivystyshoitosali yleinen käytäntö muissa sairaaloissa.

On se ihan normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polvileikkauksessa lääkäri operoi väärän polven. "Ei kai haittaa"

Enpäs usko tätä tarinaa.

Mun työkaverille kävi näin, joten voin uskoakin. Hänellä ainakaan ei ollut mitään syytä valehdella minulle. 

Uskon, että väärä polvi voidaan vahingossa leikata, mutta sitä en usko, että lääkäri vain toteaisi "Ei kai haittaa". T. Eri

Nimenomaan. Aikamoinen lääkäri, jos toteaisi, että "ei kai haittaa" ja lähettäisi potilaan muina miehinä kipeän polvensa kanssa kotiin asumaan. Siksi en uskonut tarinaa.

Kyllä väärä jalka on mahdollista leikata. Olen nähnyt potilaita, joilla on mustalla tussilla piirretty jalkaan iso nuoli, että tämä jalka leikataan.

Ei ole ihan yksi kerta, kun potilas on kertonut, että leikkaussaliin viedessä hoitaja on puhunut, että sinultahan sitten leikataan tämä ja tämä. Ja potilas onneksi havahtunut, että ei kun oli ihan toinen paikka tarkoitus leikata. Oli mennyt potilaat sekaisin.

Olin aikoinaan töissä keskussairaalassa, jossa toimi ortopedi, joka oli yleensä töissä kännissä. Kukaan henkilökunnasta ei ilmoittanut tästä työnantajalle. Vaiettiin humalatilasta silloinkin, kun hän leikkasi juovuspäissään potilaalta väärän jalan.

Olin viime vuonna acutassa onnettomuuspotilaana kyllä mulle laitettiin sisääntullessa lappu varpaaseen kuka olen. Siis ambulanssiporukat laittoi.

Varpaaseen🙄 Ranne se on, hoitaja laittaa.

Sovittiin perjantaina:ostan työkaverilta lapsenlapselle syöttötuolin, 20 euroo oli hinta, malli aika vanha.

Mulle tuotiin maanantai-aamuna ränkkä viritys, jossa edellisten käyttäjien puurot ja soseet pinttyneitä. " Mä en ehtiny pestä tätä, ei kai haittaa."

Röyhkeys teki minut täysin neuvottomaksi, maksoin ja kiitin.

Olin kutsuttuna vieraana joulunvietossa, juhlimme vuokratilassa. Järjestäjä lähti kotiinsa ja ilmoitti minulle : Ei kai sua haittaa kattoo, että täällä on kaikki siistiä?

Minä, tunnollinen kuuskymppinen, sitten tyhjentelin roskiksia, pesin jääkaappia ja vessaa jouluyönä.

Kyllä haittasi.

Äiti soittaa, että sukulaiset Porvoosta ( joita en ole nähnyt kuin kerran kaks pienenä) tupsahtivat heille kylään eikä hänellä oikeen ole mitään tarjottavaa niin hän ehdotti, että lähdetään koko porukka... meille! Ei kai mua haittaa.Tulivat kans.

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni veli lainasi purjevenettäni. Pitkän harkinnan jälkeen annoin veneen lainaksi, kun hän lupasi pitää siitä hyvää huolta ja olla varovainen. Purjehduksen jälkeen hän laittoi viestin, että vene on palautettu ehjänä jne.  Seuraavana päivänä tuli uusi viesti veneenlainaajalta, että olivat käyneet veneen pytyllä paskalla mutta "unohtaneet" tyhjentää pytyn. Hän pyysi minua hoitamaan homman. Pyysin häntä siivomaan haisevan sontansa pois mutta sieltä tuli uusi viesti, että tsori ku ollaan jo lennetty parisiin niin kait voit itse sen tyhjentää. Oli kiva lähteä omalla porukalla veneelle, kun tiesi ekan homman olevan paskan siivoaminen.

Olisitte pakanneet paskan laatikkoon ja vieneet kyseisen lainaajan ovelle odottamaan "Pariisista" paluuta.

Viestiksi vaikka: "Tämä teiltä unohtui veneelle."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri möi oman autonsa. Minulla on auto, jota en käytä kuitenkaan työmatkoihin parkkipaikan puutteen ja lyhyen matkan vuoksi. Kaveri ehdotti, että voisi ottaa autoni omaan työmatkakäyttöönsä. Juu, ei.

Sama kaveri pyysi hakemaan autolla hänet ja kissankantolaatikon juna- asemalta. Autolla ei tietenkään pääse junan ovelle asti. Kitisi, että kissa jotenkin kärsii kun kissan kuljetuslaatikko joutui olemaan maassa. Ei itse pitänyt laatikkoa ylhäällä. Ilmeisesti ajatteli, että se ois mun tehtävä. 

Sama kaveri tuli matkalta. Häntä oli pistänyt ampiainen. Halusin minun tulevan kentälle vastaan viemään hänet lääkäriasemalle. Olin miesystävän luona yötä ja hän soitti aamulla. Joudun lähtemään kotiin hakemaan autoni ja kuskailemaan häntä. Taksi lääkäriasemalle ois varmaan maksanut 20 euroa.

Kyytiisi mahtoi olla ilmaista. Selvää säästöä siis.

Joo. En ole sellainen ihminen, joka kavereilta pyytelisi rahaa jostain palveluksesta tai vaikka vanhoista vaatteista. Siksi kai minusta on tullutkin Ei kai haittaa- kohde. Nämä samat henkilöt on mulle yrittänyt myydä jotain vanhoja vaatteitaan ihan rahalla. Sanon siihen kyllä heti ei. Kun yhdessä mennään jonnekin, niin nämä samat tyypit pitää tietenkin tarkkaa kirjaa kuluista ja maksettava summa ja tilinumero tulee perässä. Se on mulle ihan ok, mutta en välttämättä itse tekisi edes sitä. Eri porukoilla on eri tavat. Kummallista kyllä, nämä Ei kai haittaa ja kulujen laskijat on samoja henkilöitä.