Pahimmat "tää ei kai haittaa"-kokemukset
Eli mitä härskiä ihmiset on tehny koska "ei se haittaa".
Kommentit (3103)
Naapuri, joka ihan röyhkeästi ajoi lunta puolellemme ja kun menin sanomaan siitä: Mitä se nyt haittaa? Sanoin että juuri syksyllä istutimme siihen kohtaan puskia eikä tunnu hyvältä että niiden päälle kasataan lumitönkköä kun sitä jo muutenkin on satanut ihan tarpeeksi. Hän sanoi ivallisesti että oletpa sinä mukava. Ei tuntunut tajuavan yhtään että koko asia oli ihan absurdi, olisihan heillä ollut tilaa omalla tontilla kasata sitä lunta autotallinsa edestä eikä röyhkeästi ajaa naapurin puolelle edes kysymättä mitään.
Se ukko oli muutenkin ihan höynä koko ajan kun asuimme siellä, onneksi tuli elämänmuutos ja ostimme talon muualta. Mutta tuo tapaus jäi kyllä mieleen.
Tyypillinen suomalainen menee ravintolaan, tilaa ruokaa saa mielestään huonoa palvelua ja vähemmän hyvää ruokaa.
Kun tarjoilija kysyy, että maistuiko, niin poikkeuksetta vastataan myönteisesti.
Espanjassa käydessä opin aivan tuntemattomassa ravinolassa, että näin ei pidä toimia missään tapauksessa, jos tuntee ettei palvelu toimi ja/tai ruoka ei ole sitä mitä on tilannut.
Ravintoloitsija tuli pöytään istumaan ja selitti, että eihän me tiedetä jos virheitä tulee, jos sinä sanot, että kaikki kunnossa, vaikka jätit lautasen miltei koskematta.
Sanoi, että hyppää vaikka pöydälle, tule rähjäämään keittiöön, hauku tarjoilija, mutta sano totuus. Siten me kehitämme toimintaamme. Siitä me opimme palvelemaan myös suomalaisia. Ei pidä tyytyä kaikkeen mitä eteen tuodaan, sillä sinä maksat siitä.
Hän oli aivan tosissaan ja tiedän myös olevan oikeassa. Suomalaiset ei valita kuin somessa ja sitä ei se kohde lue eikä voi antaa vastinetta eikä oppia. Se on selkään puukottamista.
Ostin uuden jääkaappi-pakastimen. Maksoin kuljetuksen ja asennuksen. Kuljettaja kolhi jääkaapin ulko-ovemme. Olin paikalla. Paketin purettua ja jäljet nähtyä totesi, että nämä olivat tässä varmasti jo kaupassa.
Kaappi sattui olemaan kaupan viimeinen ja olin sen omin silmin edellisenä päivänä nähnyt. Ilman lommoja….
Pienet jäljet, ei nää varmasti haittaa… kiva saada uusi jääkaappi-pakastin joka on lommoilla…
Vierailija kirjoitti:
Suostuin pakettiautoni kanssa muuttoavuksi.
Ennenkuin joku tulee vinkumaan, niin sanoin että tulen kunhan saan rahallisen korvauksen. (ei ollut kovin läheinen ihminen ja matka pitkä.)
Muuton jälkeen tarjosi kahvit ja totesi että "varmaan ymmärrät että mulla ei nyt talon oston jälkeen hirveesti rahaa. Niin eiköhän kahvi ja pulla korvaukseks kelpaa!" Iloinen läimäisy selkään, ja naurahdus.
Ilmoitin että mikäli ei maksua tule, niin vetäisin välit.
Ei ole vieläkään maksanut.
Näitähän riittää. Itse en lähde enää kenenkään avuksi jollei rahaa tule tassuun etukäteen. Pari kertaa vastaavia oman elämänsä muilla maksattavia tullut eteen, joten kiittäkää heitä vaan jos alkaa närästää. Läheiset on eri asia, heiltä en pyydä korvausta avusta. Ja jos pyydän niin se on vähäistä.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen suomalainen menee ravintolaan, tilaa ruokaa saa mielestään huonoa palvelua ja vähemmän hyvää ruokaa.
Kun tarjoilija kysyy, että maistuiko, niin poikkeuksetta vastataan myönteisesti.
Espanjassa käydessä opin aivan tuntemattomassa ravinolassa, että näin ei pidä toimia missään tapauksessa, jos tuntee ettei palvelu toimi ja/tai ruoka ei ole sitä mitä on tilannut.
Ravintoloitsija tuli pöytään istumaan ja selitti, että eihän me tiedetä jos virheitä tulee, jos sinä sanot, että kaikki kunnossa, vaikka jätit lautasen miltei koskematta.
Sanoi, että hyppää vaikka pöydälle, tule rähjäämään keittiöön, hauku tarjoilija, mutta sano totuus. Siten me kehitämme toimintaamme. Siitä me opimme palvelemaan myös suomalaisia. Ei pidä tyytyä kaikkeen mitä eteen tuodaan, sillä sinä maksat siitä.
Hän oli aivan tosissaan ja tiedän myös olevan oikeassa. Suomalaiset ei valita kuin somessa ja sitä ei se kohde lue eikä voi antaa vastinetta eikä oppia. Se on selkään puukottamista.
Suomalainen keskimäärin ei osaa antaa eikä ottaa vastaan palautetta. Vaatii paljon pysyä asiallisena ja kertoa vain faktat. Suomalainen on nöyrä ja puristaa ennemmin kädet nyrkkiin taskussa kuin antautuu ikävään keskusteluun vieraan kanssa. Lisäksi koska suomalainen ei osaa suhtautua palautteeseen mahdollisuutena kehittää palvelua vaan ottaa neutraalinkin palautteen henkilökohtaisena moitteena niin siihen suhtaudutaan asenteella "asiakas on väärässä" ja ollaan nyrkit pystyssä. Ei tosta oikein saa kunnon keskustelua aikaiseksi.
Tuli lakkiaisjuhliini noin 4v lapsensa kanssa, vaikka oli sanottu, että ei haluta lapsia juhliin. Haluttiin myös pieni ja hiljainen juhla, kun sattui samalle päivälle kun erään läheisen sukulaisen kuoleman 11v vuosipäivä. Lisäksi koira ei oikein pidä lapsista.
Ei tarvinnut mennä sanomaan, että haittaa, kun koira hoiti homman meidän puolesta. Ymmärsi ihan hyvin, että sitä lasta ei olis pitänyt tuoda. Hyvästä syystä kiellettiinkin.
Ja ennen kun joku polttaa päreensä: Lapselle ei käynyt mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tuli lakkiaisjuhliini noin 4v lapsensa kanssa, vaikka oli sanottu, että ei haluta lapsia juhliin. Haluttiin myös pieni ja hiljainen juhla, kun sattui samalle päivälle kun erään läheisen sukulaisen kuoleman 11v vuosipäivä. Lisäksi koira ei oikein pidä lapsista.
Ei tarvinnut mennä sanomaan, että haittaa, kun koira hoiti homman meidän puolesta. Ymmärsi ihan hyvin, että sitä lasta ei olis pitänyt tuoda. Hyvästä syystä kiellettiinkin.
Ja ennen kun joku polttaa päreensä: Lapselle ei käynyt mitään.
Koiran kyllä ymmärtää, mutta että oikein kuoleman 11v vuosipäivä?? Eikö tuossa ajassa pääse yli sen verran että kykenisi juhlimaan iloista asiaa sen arvoisella tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni mummo tunki samaan kylppäriin paskalle, kun olin vaihtamassa esikoisen vaippaa siellä. Ei kai haittaa, älä sinä minusta välitä...
We have a winner :D
No ei tuo nyt niiin kummallista ole. Mummo on ehkä sitä ikäpolvea jotka niin kotona kuin koulussakin kävivät usean reiän huusseissa. Melkeinpä oli tylsää jos ei ollut ketään seurana.
Kansakoulua käydessäni silloinen vessa oli ulkohuusi, 8 reikää vierekkäin, käsiä ei voinut pestä. Ennen ruokailua sentäs marsimme jonossa koulun aulaan, missä oli kaksi allasta.
Tämä oli vuonna 1965.
Peruskoulua käydessäni vessaan oli käynti ulkoa suoraan, ja huoneessa olivat pytyt vierekkäin ilman väliseiniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli lapsettomiin häihin lapsen kanssa. Lapsi noin 3v, rääkyi koko juhlan eikä hänelle tullut mieleenkään häipyä.
No omapa on häpeäsi, siinä vaiheessa kun sanoi ettei kai haittaa niin sanotaan, että haittaa, ole hyvä ja poistu heti.
Ketään ei voi kieltää tulemasta kirkkoon, se on julkinen tila ja kaikki tilaisuudet kirkossa ovat avoimia kaikille, vaikka olis perhejuhlasta kyse. Omat juhlat muissa tiloissa on eri juttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli lakkiaisjuhliini noin 4v lapsensa kanssa, vaikka oli sanottu, että ei haluta lapsia juhliin. Haluttiin myös pieni ja hiljainen juhla, kun sattui samalle päivälle kun erään läheisen sukulaisen kuoleman 11v vuosipäivä. Lisäksi koira ei oikein pidä lapsista.
Ei tarvinnut mennä sanomaan, että haittaa, kun koira hoiti homman meidän puolesta. Ymmärsi ihan hyvin, että sitä lasta ei olis pitänyt tuoda. Hyvästä syystä kiellettiinkin.
Ja ennen kun joku polttaa päreensä: Lapselle ei käynyt mitään.
Koiran kyllä ymmärtää, mutta että oikein kuoleman 11v vuosipäivä?? Eikö tuossa ajassa pääse yli sen verran että kykenisi juhlimaan iloista asiaa sen arvoisella tavalla?
Kyseinen henkilö oli minulle erittäin läheinen ja aina toivoi, että saisi nähdä lakkiaiseni. Oli ollut koko elämäni ajan kuolemansairas joten ei sitä koskaan päässyt näkemään. Se, että lakkiaiseni osuivat hänen kuolemansa vuosipäivälle oli minulle sekä perheelleni hyvin tärkeä ja läheinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Olimme entisen ystäväni kanssa joskus 12-vuotiaina ihastuneet samaan poikaan. Sovimme, että kumpikaan meistä ei paljasta tunteitaan (:D) pojalle koska ystävyys on tärkeämpää kuin pojat. No voitte varmaan arvata mitä ystäväni teki ja he alkoivat ”seurustelemaan”. ”No ei kai sua haittaa??” Kyllä vitutti.
Tuo on ihan yleistä kaikenikäisten naisten keskuudessa. Kun naisilla ei ole mitään 'bros before hoes' -käytäntöä, niin he ovat heti valmiina puukottamaan toisiaan selkään, jos vain pelissä on mies.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen suomalainen menee ravintolaan, tilaa ruokaa saa mielestään huonoa palvelua ja vähemmän hyvää ruokaa.
Kun tarjoilija kysyy, että maistuiko, niin poikkeuksetta vastataan myönteisesti.
Espanjassa käydessä opin aivan tuntemattomassa ravinolassa, että näin ei pidä toimia missään tapauksessa, jos tuntee ettei palvelu toimi ja/tai ruoka ei ole sitä mitä on tilannut.
Ravintoloitsija tuli pöytään istumaan ja selitti, että eihän me tiedetä jos virheitä tulee, jos sinä sanot, että kaikki kunnossa, vaikka jätit lautasen miltei koskematta.
Sanoi, että hyppää vaikka pöydälle, tule rähjäämään keittiöön, hauku tarjoilija, mutta sano totuus. Siten me kehitämme toimintaamme. Siitä me opimme palvelemaan myös suomalaisia. Ei pidä tyytyä kaikkeen mitä eteen tuodaan, sillä sinä maksat siitä.
Hän oli aivan tosissaan ja tiedän myös olevan oikeassa. Suomalaiset ei valita kuin somessa ja sitä ei se kohde lue eikä voi antaa vastinetta eikä oppia. Se on selkään puukottamista.
Aivan kammottava ajatus että ravintoloitsija tulee pöytän kuulustelemaan sua kun et syönyt lautasta tyhjäksi! Eihän siinä ruoassa tarvi olla mitään vikaa jos joku ei jostain syystä syö joka murua. Jos joku tulisi sen takia puhuttelemaan mua kuin lasta, se olisi kyllä viimeinen kerta siinä paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Tuli lakkiaisjuhliini noin 4v lapsensa kanssa, vaikka oli sanottu, että ei haluta lapsia juhliin. Haluttiin myös pieni ja hiljainen juhla, kun sattui samalle päivälle kun erään läheisen sukulaisen kuoleman 11v vuosipäivä. Lisäksi koira ei oikein pidä lapsista.
Ei tarvinnut mennä sanomaan, että haittaa, kun koira hoiti homman meidän puolesta. Ymmärsi ihan hyvin, että sitä lasta ei olis pitänyt tuoda. Hyvästä syystä kiellettiinkin.
Ja ennen kun joku polttaa päreensä: Lapselle ei käynyt mitään.
Outoa että joku tunkee väkisin joihinkin lakkiaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen suomalainen menee ravintolaan, tilaa ruokaa saa mielestään huonoa palvelua ja vähemmän hyvää ruokaa.
Kun tarjoilija kysyy, että maistuiko, niin poikkeuksetta vastataan myönteisesti.
Espanjassa käydessä opin aivan tuntemattomassa ravinolassa, että näin ei pidä toimia missään tapauksessa, jos tuntee ettei palvelu toimi ja/tai ruoka ei ole sitä mitä on tilannut.
Ravintoloitsija tuli pöytään istumaan ja selitti, että eihän me tiedetä jos virheitä tulee, jos sinä sanot, että kaikki kunnossa, vaikka jätit lautasen miltei koskematta.
Sanoi, että hyppää vaikka pöydälle, tule rähjäämään keittiöön, hauku tarjoilija, mutta sano totuus. Siten me kehitämme toimintaamme. Siitä me opimme palvelemaan myös suomalaisia. Ei pidä tyytyä kaikkeen mitä eteen tuodaan, sillä sinä maksat siitä.
Hän oli aivan tosissaan ja tiedän myös olevan oikeassa. Suomalaiset ei valita kuin somessa ja sitä ei se kohde lue eikä voi antaa vastinetta eikä oppia. Se on selkään puukottamista.
Suomalainen keskimäärin ei osaa antaa eikä ottaa vastaan palautetta. Vaatii paljon pysyä asiallisena ja kertoa vain faktat. Suomalainen on nöyrä ja puristaa ennemmin kädet nyrkkiin taskussa kuin antautuu ikävään keskusteluun vieraan kanssa. Lisäksi koska suomalainen ei osaa suhtautua palautteeseen mahdollisuutena kehittää palvelua vaan ottaa neutraalinkin palautteen henkilökohtaisena moitteena niin siihen suhtaudutaan asenteella "asiakas on väärässä" ja ollaan nyrkit pystyssä. Ei tosta oikein saa kunnon keskustelua aikaiseksi.
Itse sain pyytämättä hinnanalennusta 30%, kun asiallisesti mainitsin pihvin kypsyysasteen olevan väärän ja en vaatinut uutta annosta, kun tarjoilija sitä kysyi. Minusta ihan ok.
Toisella kertaa, kun moitin ketjuravintolan liha-annoksen lihaosuuden pienuutta, tarjoilija totesi, että olisit syönyt enemmän raastetta, sillä vatsa täytetään. Se oli viimeinen kerta siinä ravintolassa. Pian se paikkakunnalta lopettikin. Olisiko päätös lopettamisesta jo ilmoitettu henkilökunnalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli lakkiaisjuhliini noin 4v lapsensa kanssa, vaikka oli sanottu, että ei haluta lapsia juhliin. Haluttiin myös pieni ja hiljainen juhla, kun sattui samalle päivälle kun erään läheisen sukulaisen kuoleman 11v vuosipäivä. Lisäksi koira ei oikein pidä lapsista.
Ei tarvinnut mennä sanomaan, että haittaa, kun koira hoiti homman meidän puolesta. Ymmärsi ihan hyvin, että sitä lasta ei olis pitänyt tuoda. Hyvästä syystä kiellettiinkin.
Ja ennen kun joku polttaa päreensä: Lapselle ei käynyt mitään.
Koiran kyllä ymmärtää, mutta että oikein kuoleman 11v vuosipäivä?? Eikö tuossa ajassa pääse yli sen verran että kykenisi juhlimaan iloista asiaa sen arvoisella tavalla?
Kyseinen henkilö oli minulle erittäin läheinen ja aina toivoi, että saisi nähdä lakkiaiseni. Oli ollut koko elämäni ajan kuolemansairas joten ei sitä koskaan päässyt näkemään. Se, että lakkiaiseni osuivat hänen kuolemansa vuosipäivälle oli minulle sekä perheelleni hyvin tärkeä ja läheinen asia.
En oo ehkä mitään näin typerää lukenut av:lla. Ainakin top3 pääsee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni mummo tunki samaan kylppäriin paskalle, kun olin vaihtamassa esikoisen vaippaa siellä. Ei kai haittaa, älä sinä minusta välitä...
We have a winner :D
No ei tuo nyt niiin kummallista ole. Mummo on ehkä sitä ikäpolvea jotka niin kotona kuin koulussakin kävivät usean reiän huusseissa. Melkeinpä oli tylsää jos ei ollut ketään seurana.
Kansakoulua käydessäni silloinen vessa oli ulkohuusi, 8 reikää vierekkäin, käsiä ei voinut pestä. Ennen ruokailua sentäs marsimme jonossa koulun aulaan, missä oli kaksi allasta.
Tämä oli vuonna 1965.Peruskoulua käydessäni vessaan oli käynti ulkoa suoraan, ja huoneessa olivat pytyt vierekkäin ilman väliseiniä.
Ja intissä Hiukkavaarassa vielä vastakkainkin ja ilman ovia. Paskoessa oli mukava rupatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli lakkiaisjuhliini noin 4v lapsensa kanssa, vaikka oli sanottu, että ei haluta lapsia juhliin. Haluttiin myös pieni ja hiljainen juhla, kun sattui samalle päivälle kun erään läheisen sukulaisen kuoleman 11v vuosipäivä. Lisäksi koira ei oikein pidä lapsista.
Ei tarvinnut mennä sanomaan, että haittaa, kun koira hoiti homman meidän puolesta. Ymmärsi ihan hyvin, että sitä lasta ei olis pitänyt tuoda. Hyvästä syystä kiellettiinkin.
Ja ennen kun joku polttaa päreensä: Lapselle ei käynyt mitään.
Koiran kyllä ymmärtää, mutta että oikein kuoleman 11v vuosipäivä?? Eikö tuossa ajassa pääse yli sen verran että kykenisi juhlimaan iloista asiaa sen arvoisella tavalla?
Kyseinen henkilö oli minulle erittäin läheinen ja aina toivoi, että saisi nähdä lakkiaiseni. Oli ollut koko elämäni ajan kuolemansairas joten ei sitä koskaan päässyt näkemään. Se, että lakkiaiseni osuivat hänen kuolemansa vuosipäivälle oli minulle sekä perheelleni hyvin tärkeä ja läheinen asia.
Mistä ihmeestä joku voi edes pitää tärkeänä joitain mahdollisesti yli kymmenen vuoden päästä pidettäviä lakkiaisia? Taisit keksiä jutun.
Vierailija kirjoitti:
Ostin uuden jääkaappi-pakastimen. Maksoin kuljetuksen ja asennuksen. Kuljettaja kolhi jääkaapin ulko-ovemme. Olin paikalla. Paketin purettua ja jäljet nähtyä totesi, että nämä olivat tässä varmasti jo kaupassa.
Kaappi sattui olemaan kaupan viimeinen ja olin sen omin silmin edellisenä päivänä nähnyt. Ilman lommoja….
Pienet jäljet, ei nää varmasti haittaa… kiva saada uusi jääkaappi-pakastin joka on lommoilla…
Et kai ottanut sitä vastaan. Omaa tyhmyyttäsi jos otit
Vierailija kirjoitti:
Kaveri lainasi uutta, kallista untuvatakkiani. Palautti sen hihat irti leikeltynä. Oli tehnyt siitä toppaliivin. Sanoi, että ei kai haittaa. No, voin sanoa, että kyllä haittasi köyhän opiskelijan budjetilla. Sen jälkeen en ole lainannut yhtään mitään enää kenellekään.
No osasitko muuta sanoa ja vaatia korvaamaan.
Mutta on sinulla ihme kaverikin ollut joka toisen omaisuutta tuhoaa noin vaan
Vai oikein isännöitsijälle omassa omakotitalossa.