Pahimmat "tää ei kai haittaa"-kokemukset
Eli mitä härskiä ihmiset on tehny koska "ei se haittaa".
Kommentit (2965)
Vierailija kirjoitti:
Olen aikaa sitten töissä yhdessä yrityksessä, jossa omistaja oli suoraan sanottuna pihi. Pesi esimerkiksi wc-harjat henkilökunnan kahvitilan astianpesukoneessa. Sanottaessa totesi, ettei haittaa, koska desinfioituuhan ne siinä samalla.
Hyi hitto :O
Vierailija kirjoitti:
Yksi kaveri tulee kylään yllättäen, kun sattuu olemaan maisemissa. Eli tulee kotikaupunkiini tapaamaan vanhoja tuttuja, ja ilmoittaa tekstarilla samana päivänä että on tulossa yökylään. Ei kysy, vaan tulee. Päivät hän viettää ihan toisten kaverien kanssa ja tulee mun luokseni vain nukkumaan, yleensä hyvin myöhällä juhlittuaan ensin baarissa. Mulle tullessa hän on huonossa kunnossa ja on monta kertaa esim. oksentanut lattialle. Aamulla saattaa rohmuta vaikka mitä jääkaapista lupaa kysymättä. Valittaa krapulaa, sitten illalla lähtee taas viihteelle. Reissut kestävät yleensä viikonlopun, mutta on joskus jäänyt vielä "lepäilemään" maanantaina mun luokse, ja soittaa töihin olevansa kipeänä.
Jossain vaiheessa väsyin tähän. Ilmoitin kaverille, että enpäs ole kotona tänään. Pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja lähdin vanhempien luo käymään, ennen kuin kaveri ehti tulla. Puhelimeen tuli sitten soittoja ja vihaisia viestejä, "missä sä oot, tuu jo avaamaan". Soitin hänelle ja sanoin, että mähän sanoin olevani reissussa. Vastauksena kiroilua, "mihin mä nyt meen yöksi". Sanoin että mene niille sun kavereille, joiden kanssa käyt ryyppäämässä.
No, oli ihan kiva nähdä vanhempia. Teen saman toistekin, kun hän on tulossa kaupunkiin.
Miksi et vaan laita estoon koko tyyppiä? En viitsisi lähteä pakoon omasta kodistani mulkeron takia.
Ystäväni työskenteli sotilaskodissa, kertoi että joku solttu kävi vääntää tortut joka ei mennyt vetämällä.
Ei kai haitannu että ystäväni joutui henkarin kanssa sörkkimään shittiä että menisi, yrjöt suussa.
Mulla oli toinen ystävä kylässä hän otti hoitolapsensa mukana, no mikä ettei olihan mullakin samanikäisiä lapsia 5v ja 2v.
Pian kuuluikin ystäväni sanomana ei kai haittaa että hänen hoitolapsensa löysi maajauheeni ja kippasi ne valkoiselle matolle.
Ei, ei haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin kylään kaverille, joka kertoi ohimennen olleensa pari päivää sitten oksennustaudissa. Että ei kait se mitään haittaa, tuskin se edes tarttuu. Joo eipä vissiin. Pari päivää siitä alkoi kamala oksentelu ja ripuli. Se tauti kyllä tarttuu, vaikka mitä tekisi.
Joo meilläkin oli ollut kylään kutsujan lasten päiväkodissa juuri oksennustautia, mutta se ei varmasti haittaa, kun ei heidän lapsille tällä kertaa tarttunut. Meillepä tarttui, ja oksennettiin ja ripuloitiin koko perhe viikko vuorotellen, nuorimmainen lähes joutui tiputukseen sairaalaan, kun mikään ei pysynyt sisässä moneen vuorokauteen.
Mä uskon et nämä tahalteen tartuttajat oikeasti saa siitä jotain sadistista nautintoa että muut sairastuvat. Ei sitä voi millään muulla oikeasti enää selittää. Eihän kukaan oikeasti halua olla kipeä?
Olin 17-vuotiaana kesätöissä myymässä jäätelöä. Sen kioskin omistaja oli sellanen puolituttu nelikymppinen ukkeli. Sillä oli ärsyttävä tapa yrittää koskettaa minua jollain tavalla aina kun oli tilaisuus. Ei se siis mitenkään älyttömän törkeesti yrittänyt kopeloida tms., mutta koko ajan semmosta pientä sipaisua ja taputtelua ns. kannustavan keskustelun ohessa.
Kerran pidin sen kanssa kahvitaukoa niin että istuimme vierekkäin pöydän ääressä, niin eikös tämä setä pistäkin kätensä reidelleni ja jätä sitä siihen. Minulla oli onneksi farkut jalassa jotta ei ihan paljaalle iholle tunkenut, mutta hieman ällöttävä fiilis silti. Olin vielä sen verran nuori ja ujo, että lamaannuin niin etten reagoinut mitenkään. Mies siinä sitten pikkuisen lepuutti kättään reidelläni, puristelikin hieman ja tokaisi sitten:
"Ei tää haittaa sinuu?"
"Ai mikä?" minä ällistelin silmät renkaina.
"Kun mie pijän kättä tässä siun reidellä", sanoi ukkeli pokkana.
"No en tiiä, tai kyll se ehkä vähä." sain änkytettyä.
Ukkeli läpsäytti kädellään vielä kerran reittäni niin että läjähti, ja hiippaili sitten virnuille muihin askareisiin.
Ei meidän välillämme sen pahempaa tapahtunut koko kesänä, mutta seuraavana kesänä en enää samaan duunipaikkaan mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli aivan tupaten täysi ajanvarauskalenteri, niin työkaveri oli vielä sinne väliin tunkenut asiakkaan toisen asiakkaan kanssa samalle ajalle ”kun en mä muuten päässyt siitä eroon, sori, ei kai haittaa?”
No totta helvetissä haittaa kun toiselle varattu aika samaan aikaan ja siitä sitten järjestään kaikki seuraavat asiakkaat sain otettua myöhässä. Minä reppana jouduin kaikille erikseen selittämään ”anteeksi tuhannesti tässä kävi tuplabuukkaus” ja asiakkailta haukut tietysti minulle että miksi ihmeessä otin liikaa asiakkaita samalle päivälle…
Kas näin toimii reppana kynnysmatto!
Kyllä huomaa ettei tämmönen ”kynnysmatto”-kommentoija tiedä elämästä tai työnteosta yhtään mitään. Että sä olet tyhmä, suorastaan idiootti.
Tinder matchi: "Mä oon tosiaan vasta eronnut ja mulla on 2 poikaa, mutta ei varmaan haittaa sua?"
Itse etsin sillloin vakituista parisuhdetta ja miestä, jolla ei ole lapsia ennestään. Ja olin asiasta maininnut profiilissani.
Lainasin työkaverille työkalun ja hän palautti sen rikkinäisenä. En enää koskaan lainaa mitään.
Sinähän itsekäs olet, kun et arvosta sitä, että saat majoittaa kaveriasi, joka uhraa kallista aikaansa sinuun.😜😜[/quote]
Kuka tässä on itsekäs...
Ihan hyvä hieman näpäyttää tuollaista, joka ei kysy edes lupaa vierailulle vaan pitää toista itsestään selvyytenä.
Jos ei kommenttisi siis ollut ironiaa.
Vierailija kirjoitti:
Tinder matchi: "Mä oon tosiaan vasta eronnut ja mulla on 2 poikaa, mutta ei varmaan haittaa sua?"
Itse etsin sillloin vakituista parisuhdetta ja miestä, jolla ei ole lapsia ennestään. Ja olin asiasta maininnut profiilissani.
Tämmöiset miehet tuntuu olevan ihan enemmistö tinderissä. Eli ei ole luettu profiilia ollenkaan ja sitten treffeillä äimistellään et ei kai haittaa et oon parisuhteessa/polyamorinen/lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aikaa sitten töissä yhdessä yrityksessä, jossa omistaja oli suoraan sanottuna pihi. Pesi esimerkiksi wc-harjat henkilökunnan kahvitilan astianpesukoneessa. Sanottaessa totesi, ettei haittaa, koska desinfioituuhan ne siinä samalla.
Hyi hitto :O
Työsuojeluviranomainen voisi olla kiinnostunut asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä koirattomana ihmetyttää, jos joku vihaisen koiran omistaja huutaa muille koirankulkoiluttajille, että varokaa, kiertäkää jne. Eikö se ole vihaisen koiran omistajan tehtävä pitää koiransa kurissa ja kiertää muut. Off-topic.
Ihan vast’ikään tuttu vuodatti miten häntä ketuttaa ihmiset, jotka eivät ymmärrä että eivät voi tulla koiran kanssa pihalle silloin kun hän perheineen on koirien kanssa siinä. Että pitäisi älytä odottaa, kun näkevät että siellä on koiria joilla on taistelukoiraperimää…
Jos on asutuksen keskelle jo lähtökohtaisesti sopimaton koira hankittu, niin minusta pitäisi kyllä sitten itse muuttaa sen koiran kanssa jonnekin kuuseen.
No ei pitäisi vaan sille taistelukoiralle kuula kalloon ihan kysymättä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suostuin pakettiautoni kanssa muuttoavuksi.
Ennenkuin joku tulee vinkumaan, niin sanoin että tulen kunhan saan rahallisen korvauksen. (ei ollut kovin läheinen ihminen ja matka pitkä.)
Muuton jälkeen tarjosi kahvit ja totesi että "varmaan ymmärrät että mulla ei nyt talon oston jälkeen hirveesti rahaa. Niin eiköhän kahvi ja pulla korvaukseks kelpaa!" Iloinen läimäisy selkään, ja naurahdus.
Ilmoitin että mikäli ei maksua tule, niin vetäisin välit.
Ei ole vieläkään maksanut.
Mitä tarkoittaa ”vedän välit”? Ei hyvää päivää…
Jeesustelempa vammaisesta sanonnasta vielä vammaisemman sanonnan avulla 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä pahimmasta päästä ole, mutta kerronpa silti.
Pidin aikoinani viikoittaista palaveria eräässä organisaatiossa. Yksi osallistujista tuli paikalle poikkeuksetta 15-20 minuuttia myöhässä, riisuskeli päällysvaatteensa, ahtautui neukkarin pöydän ääreen ja kaivoi laukustaan lounaansa: voileivän tai salaattiannoksen, mehupurkin ja omenan. Koko ajan hän osallistui keskusteluun ja halusi saada tietää, mistä oli puhuttu ennen kuin hän oli tullut paikalle. Minä inhoan syömisen ääniä, ja erityisesti tuon omenan syöminen rassasi aistejani varsinkin, kun hän pyrki puhumaan samaan aikaan ja puhui estoitta muiden päälle.
Koska tämä lounastaja häiritsi koko ryhmää, lopulta hyvin varovasti mainitsin hänelle, että ehkä lounaan voisi syödä jossain muualla, kun muut ovat menossa lounaalle vasta palaverin jälkeen, ja ihanien salaattien katseleminen etukäteen vei keskittymiskyvyn. (Tai jotain tuolla tavalla muotoiltua höpötystä, jotta asia tulisi selville mahdollisimman hellävaraisesti ja loukkaamatta.)
Lounastaja sanoi, ettei hänellä ollut aikaa syödä muulloin. Hän oli hyvin hämmästynyt ja vähän tuohtunutkin siitä, että se muka haittasi muita. Vaikka yritin sanoa asian loukkaamatta, en siinä tainnut onnistua, koska häntä ei enää palavereissa nähty. Tuosta on jo aikaa, joten muut asianomaiset eivät enää muistane koko tapausta, mutta minä muistan ja aina muistaessani tunnen myös hieman syyllisyyttä.
Kyseessä lienee naisoletettu?
Tämä oli nainen, mutta olen pitkän urani aikana nähnyt ihan samanlaisia miehiäkin. Sukupuolella on aka vähän merkitystä kokonaisuudessa, ainakin minun ammatissani, jossa palavereihini kokoontuneilla ihmisillä on samat kiinnostuksen kohteet ja samankaltainen tausta.
"Oletettuja" en ole vielä tavannut kertaakaan.
Oletettu tarkoittaa vain sitä, että tehdään jonkun ulkonäön äänen yms. perusteella oletus, että kyseessä on nainen tai mies. Eli me olemme kaikki nais- tai miesoletettuja, sinäkin. -eri
Totta kai me kaikki oletamme, mutta meillä kaikilla ei ole tarvetta tähdentää ääneen sitä itsestäänselvyyttä, että oletamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä pahimmasta päästä ole, mutta kerronpa silti.
Pidin aikoinani viikoittaista palaveria eräässä organisaatiossa. Yksi osallistujista tuli paikalle poikkeuksetta 15-20 minuuttia myöhässä, riisuskeli päällysvaatteensa, ahtautui neukkarin pöydän ääreen ja kaivoi laukustaan lounaansa: voileivän tai salaattiannoksen, mehupurkin ja omenan. Koko ajan hän osallistui keskusteluun ja halusi saada tietää, mistä oli puhuttu ennen kuin hän oli tullut paikalle. Minä inhoan syömisen ääniä, ja erityisesti tuon omenan syöminen rassasi aistejani varsinkin, kun hän pyrki puhumaan samaan aikaan ja puhui estoitta muiden päälle.
Koska tämä lounastaja häiritsi koko ryhmää, lopulta hyvin varovasti mainitsin hänelle, että ehkä lounaan voisi syödä jossain muualla, kun muut ovat menossa lounaalle vasta palaverin jälkeen, ja ihanien salaattien katseleminen etukäteen vei keskittymiskyvyn. (Tai jotain tuolla tavalla muotoiltua höpötystä, jotta asia tulisi selville mahdollisimman hellävaraisesti ja loukkaamatta.)
Lounastaja sanoi, ettei hänellä ollut aikaa syödä muulloin. Hän oli hyvin hämmästynyt ja vähän tuohtunutkin siitä, että se muka haittasi muita. Vaikka yritin sanoa asian loukkaamatta, en siinä tainnut onnistua, koska häntä ei enää palavereissa nähty. Tuosta on jo aikaa, joten muut asianomaiset eivät enää muistane koko tapausta, mutta minä muistan ja aina muistaessani tunnen myös hieman syyllisyyttä.
Kyseessä lienee naisoletettu?
Tämä oli nainen, mutta olen pitkän urani aikana nähnyt ihan samanlaisia miehiäkin. Sukupuolella on aka vähän merkitystä kokonaisuudessa, ainakin minun ammatissani, jossa palavereihini kokoontuneilla ihmisillä on samat kiinnostuksen kohteet ja samankaltainen tausta.
"Oletettuja" en ole vielä tavannut kertaakaan.
Oletettu tarkoittaa vain sitä, että tehdään jonkun ulkonäön äänen yms. perusteella oletus, että kyseessä on nainen tai mies. Eli me olemme kaikki nais- tai miesoletettuja, sinäkin. -eri
Totta kai me kaikki oletamme, mutta meillä kaikilla ei ole tarvetta tähdentää ääneen sitä itsestäänselvyyttä, että oletamme.
Lehdistö nykyään olettaa. Jotenkin hankalan oloisia tekstejä, kun mainitaan mies- ja naisoletetut. Eikö voida puhua vain henkilöistä?
Sukulainen lainasi 2-pesästä kasettimankkaa, että saa kopioitua kasetteja.
Palautti lopulta ja huomasin hänen lähdettyään, että toinen kasettipesä oli nyt rikki. Selitti sitten, että eihän se haittaa kun yksi pesä kuitenkin toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä pahimmasta päästä ole, mutta kerronpa silti.
Pidin aikoinani viikoittaista palaveria eräässä organisaatiossa. Yksi osallistujista tuli paikalle poikkeuksetta 15-20 minuuttia myöhässä, riisuskeli päällysvaatteensa, ahtautui neukkarin pöydän ääreen ja kaivoi laukustaan lounaansa: voileivän tai salaattiannoksen, mehupurkin ja omenan. Koko ajan hän osallistui keskusteluun ja halusi saada tietää, mistä oli puhuttu ennen kuin hän oli tullut paikalle. Minä inhoan syömisen ääniä, ja erityisesti tuon omenan syöminen rassasi aistejani varsinkin, kun hän pyrki puhumaan samaan aikaan ja puhui estoitta muiden päälle.
Koska tämä lounastaja häiritsi koko ryhmää, lopulta hyvin varovasti mainitsin hänelle, että ehkä lounaan voisi syödä jossain muualla, kun muut ovat menossa lounaalle vasta palaverin jälkeen, ja ihanien salaattien katseleminen etukäteen vei keskittymiskyvyn. (Tai jotain tuolla tavalla muotoiltua höpötystä, jotta asia tulisi selville mahdollisimman hellävaraisesti ja loukkaamatta.)
Lounastaja sanoi, ettei hänellä ollut aikaa syödä muulloin. Hän oli hyvin hämmästynyt ja vähän tuohtunutkin siitä, että se muka haittasi muita. Vaikka yritin sanoa asian loukkaamatta, en siinä tainnut onnistua, koska häntä ei enää palavereissa nähty. Tuosta on jo aikaa, joten muut asianomaiset eivät enää muistane koko tapausta, mutta minä muistan ja aina muistaessani tunnen myös hieman syyllisyyttä.
Kyseessä lienee naisoletettu?
Tämä oli nainen, mutta olen pitkän urani aikana nähnyt ihan samanlaisia miehiäkin. Sukupuolella on aka vähän merkitystä kokonaisuudessa, ainakin minun ammatissani, jossa palavereihini kokoontuneilla ihmisillä on samat kiinnostuksen kohteet ja samankaltainen tausta.
"Oletettuja" en ole vielä tavannut kertaakaan.
Oletettu tarkoittaa vain sitä, että tehdään jonkun ulkonäön äänen yms. perusteella oletus, että kyseessä on nainen tai mies. Eli me olemme kaikki nais- tai miesoletettuja, sinäkin. -eri
Totta kai me kaikki oletamme, mutta meillä kaikilla ei ole tarvetta tähdentää ääneen sitä itsestäänselvyyttä, että oletamme.
Lehdistö nykyään olettaa. Jotenkin hankalan oloisia tekstejä, kun mainitaan mies- ja naisoletetut. Eikö voida puhua vain henkilöistä?
Minusta oletettu-sanan levitteleminen yleisempään käyttöön on harkitsematon teko. Sillä nimittäin saadaan aikaan enemmän harmia kuin hyvää.
On hyvin harvassa ihmisiä, joista ei päällepäin näkisi, kumpaa sukupuolta he ovat. Epäselvissä tapauksissa on kohteliasta odotella, kunnes asia selviää kyselemättä. Minä taas olen 180-senttinen nainen ja ihan selvästi nainen, ja jos minua puhutellaan naisoletetuksi tai minuun viitataan naisoletettuna, kyseessä on harkittu solvaaminen. Tilaisuuksia loukata on tuhansittain enemmän kuin niitä tilanteita, jossa oletettu-sanaa voi käyttää luontevasti ja omasta ajattelustaan numeroa tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Lahden Rustan edessä on kymmenisen kiekkopysäköintipaikkaa ja niiden takan on valtava maksullinen parkkialue.
Eilen istui joku autossaan odotelemassa shoppailijaa niissä ilmaisissa ruuduissa, joihin on aina jono vaikka tämä itsekäs olisi päässyt jopa lähemmäs pääovea, kun olisi siirtynyt sinne parkkipaikan puolelle!
Ei kai tää haittaa? No, ei varmaa sitä idioottia haitannutkaan.
Tarkoitatko, että pysäköidyssä autossa ei saa istua?
Miten te ihmiset ette osaa sanoa vastaan että itseasiassa tämä asia HAITTAA minua ja vaatia korvauksia tai muuta muutosta asiaan tai menettelyyn mikä haittaa.
Sinähän itsekäs olet, kun et arvosta sitä, että saat majoittaa kaveriasi, joka uhraa kallista aikaansa sinuun.😜😜