Pahimmat "tää ei kai haittaa"-kokemukset

Miehelläni on yhden hengen yritys ja hän vuokraa työtilaa paikalliseta yrityspuistosta. Se on oikeasti pieni, noin 10 neliömetriä. Yhtenä päivä yrityspuiston vahtimestari soitti ja sanoi, että hänelle olisi iso lähetys, joka pitäisi noutaa. Mies oli hämmästynyt, kun hän ei ollut tilannut mitään. Kun hän alkoi selvittämään asiaa, paljastui, että yksi sukulainen oli muuttanut ja koska varastot olivat kalliita, hän ajatteli, että mieheni firmalla on joku varastotila, johon voisi asiat varastoida ja päätti lähettää ne hänelle. Hän oli siis katsonut vaan Google Mapsista yrityspuiston kuvaa ja luullut, että koko se iso yrityspuisto on mieheni firmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri toi vasikan kokoisen koiransa häihini. Ei se mitään, kun koira odotti ilmastoidussa autossa. Kunnes sitten oleilimme vihkimisen jälkeen siinä pihalla ja hän käytti koiransa pissalla. Päästi sen kuraisen koiran pitkässä flexissä hyppäämään päin minua. Häämekko pilalla. "ei kai haittaa, se on vaan niin leikkisä"

Inhoan ihmisiä jotka antavat koiransa, varsinkin ison sellaisen, hyppiä päälleni. Sitten sanotaan että ei se tee mitään pahaa, se on vain leikkisä. Joo mutta vaatteet likaantuu. Ja pahinta kun koiran annetaan hyppiä pienen lapsen päälle. Tykkään kyllä koirista mutta en kaikista koiranomistajista.

Tuli tästä mieleen entinen koirani. Se oli pieni ja söpö ja pentuna kovin innokas tutustumaan ih

 

"Arrgh! Ei kai haittaa, jos opetan vähän kielioppia. Se ei ole kuka ei saa pidettyä vaan , ketä ei saa pidettyä."

-vielä meni väärin, oikea muoto on sanoa "joka ei saa pidettyä"  -ketä ei todellakaan kuulu tuohon yhteyteen, sanoohan se jo kielikorvakin

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni on yhden hengen yritys ja hän vuokraa työtilaa paikalliseta yrityspuistosta. Se on oikeasti pieni, noin 10 neliömetriä. Yhtenä päivä yrityspuiston vahtimestari soitti ja sanoi, että hänelle olisi iso lähetys, joka pitäisi noutaa. Mies oli hämmästynyt, kun hän ei ollut tilannut mitään. Kun hän alkoi selvittämään asiaa, paljastui, että yksi sukulainen oli muuttanut ja koska varastot olivat kalliita, hän ajatteli, että mieheni firmalla on joku varastotila, johon voisi asiat varastoida ja päätti lähettää ne hänelle. Hän oli siis katsonut vaan Google Mapsista yrityspuiston kuvaa ja luullut, että koko se iso yrityspuisto on mieheni firmaa. 

Miten tarina jatkuu? Älysikö miehesi olla reagoimatta, ja jättää tavarat ulos lojumaan? Vastuuhan EI missään tapauksessa ollut hänen, mitäänhän ei oltu sovittu, t: mies 62 vee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mummo tunki samaan kylppäriin paskalle, kun olin vaihtamassa esikoisen vaippaa siellä. Ei kai haittaa, älä sinä minusta välitä...

 

We have a winner :D

No ei tuo nyt niiin kummallista ole. Mummo on ehkä sitä ikäpolvea jotka niin kotona kuin koulussakin kävivät usean reiän huusseissa. Melkeinpä oli tylsää jos ei ollut ketään seurana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini ei suostu käyttämään turvavyötä autossa kyydissä ollessaan. Nyttemmin meidän uudessa autossa, kun hälytin ilmoittaa että turvavyötä ei ole kytketty, niin laittaa sen vaan kiinni niin, ettei itse ole sen sisällä. Sanoo vaan, että herran haltuun. Olen yrittänyt selittää, että onnettomuuden sattuessa hän tulee minun niskaan koska istun usein edessään (on todella isokokoinen vielä), eli ei ole vain hänen henki sitten kyseessä, mutta ei suostu niin ei suostu.

Ei kysy koskaan, että eikai haittaa, mutta asenne on sellainen, että mitä tällaisesta pikkujutusta jaksat nipottaa.

Pari kertaa vauhdissa kunnolla liinat kiinni, niin anopin nenä muistaa jatkossa. Ja jollei muista, niin ulos autosta.

Meillä mun äidin täti yritti tota. (Oli lapseton ihminen ja alkoi tarvita apua asiointireissuihin.) Ei yrittänyt mun autossa enää toista kertaa. Nimittäin tämmöisessä tilanteessa "auto ei liiku mihinkään, ennen kuin vyöt on ja pysyy kiinni. Ja jos ne aukeaa omasta toimestasi kesken matkan, ajan auton tien laitaan ja kävelet kotiin." Täti oli että älä nyt vitsaile. En vitsaillut ja ilmoitin sen. "Joko meet sitten itse bussilla tai vyö kiinni." Kyllä mökötti, mutta mä sanoin, että tajuathan sinä nyt että kyse on turvallisuudesta myös meille muille ja sinä saat sakot, jos olet ilman vyötä, ei se laki ole huvikseen keksitty. Taisi olla jo vähän seniili siinä vaiheessa. (Dementia sillä myöhemmin todettiinkin ja saatiin se kovan tappelun jälkeen lopulta hoitokotiin, kun meni niin sekaisin ettei tiennyt yötä tai päivää ja kusi alleen. Se on tarina erikseen...)

Älä suostu tohon. 

Mun miehen serkku ja lapsuudenkaveri asuu ulkomailla. Soitti sitten miehelle pari vuotta sitten syyskuussa, juttelivat pitkään ja ilmoitti tulevansa kylään lokakuussa. Päivätkin sovittiin. Mies järjesti pitkää viikonloppua varten palkatonta vapaata töistä ja odotti innoissaan serkun tuloa, eivät olleet nähneet kolmeen vuoteen. No se tulopäivä lähestyy ja mies sitten edellisenä iltana koittaa useampaan kertaan soittaa, että kysyisi, että moneltako se sun kone laskeutuu. Hän tulisi kentälle vastaan. Serkkua vaan ei vastaa puheluun. Sitten perjantaina tulee viesti, että sorry, en jaksanutkaan lähteä. 

Mies oli todella pettynyt. Eikä ollut eka kerta, kun kusettaa noin ettei tulekaan. Ei ole sen koommin soitellut serkulleen, se yhteydenpito loppui siihen. 

Asennetaan jotain henkilön elimistön sisään hänen tietämättään. Ei ole ollut edunvalvonnassa,  eikä pakkohoidossa ja täysi-ikäinen. Joskus  jopa alaikäisille ilman vanhempien tietämystä. 

Only in Finland I hope? 

Melko kuvottavaa ja rikollistakin? 

Ei ees sanonu että toivottavasti ei haittaa mutta kun tuli sisään ja oli kävellyt ulkona paljoin jaloin ja ensimmäisenä vetäs pas kaset jalkansa mun lasipöydälle niin kyllä haittasi. Siitä pöydältä tarjotaan tarjottavat vieraille. Mitään en tarjonnut enkä ole kutsunut toista kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapeutti myöhästeli, ja kohteliaasti totesin että ei haittaa. Jatkossa myöhästely kroonistui, ja hän totesikin kerran että suahan ei haittaa. Kiva ihminen - eikö totta?

Vähän sama kokemus erään terapeutin kanssa, jonka piti ensimmäisellä istunnolla mennä hakemaan auto huollosta ja jätti siksi aikaa minut yksin huoneeseen. Puolet ajasta meni siihen, että istuin hiljaa huoneessa pohtien että mitä v*ttua?! Myöhemmin perui kaikki istunnot ja lopulta totesin, että taitaa olla parempi etsiä joku toinen terapeutti. 

Oma terapeuttini pelkäsi koronaa minkä takia vuosi kuntoutuspsykoterapiaa piti suorittaa kotoa käsin pätkivällä etäyhteydellä paperiseinien sisällä. En kuntoutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni on yhden hengen yritys ja hän vuokraa työtilaa paikalliseta yrityspuistosta. Se on oikeasti pieni, noin 10 neliömetriä. Yhtenä päivä yrityspuiston vahtimestari soitti ja sanoi, että hänelle olisi iso lähetys, joka pitäisi noutaa. Mies oli hämmästynyt, kun hän ei ollut tilannut mitään. Kun hän alkoi selvittämään asiaa, paljastui, että yksi sukulainen oli muuttanut ja koska varastot olivat kalliita, hän ajatteli, että mieheni firmalla on joku varastotila, johon voisi asiat varastoida ja päätti lähettää ne hänelle. Hän oli siis katsonut vaan Google Mapsista yrityspuiston kuvaa ja luullut, että koko se iso yrityspuisto on mieheni firmaa. 

Miten tarina jatkuu? Älysikö miehesi olla reagoimatta, ja jättää tavarat ulos lojumaan? Vastuuhan EI missään tapauksessa ollut hänen, mitäänhän ei oltu sovittu, t: mies 62 vee

Tarinan loppu on seuraava: Hän sanoi vahtimestarille, että tavarat pitää lähettää takaisin. Ne palautuivat tälle sukulaiselle ja tämä sukulainen oli vihainen, kun joutui vuokraamaan törkykalliin varaston. Ei meinannut millään uskoa, että mies vuokraa vain yhtä huonetta. Onneksi lopulta uskoi parin muun sukulaisen vakuutteluja. Ei tosin ole sen jälkeen ollut meihin yhteydessä, mutta menetys ei ole iso.

Olen duunarisuvun kasvatti ja luin itseni sukuni ensimmäisenä maisteriksi. Teen nykyään paljon etätöitä, mutta moni sukulainen ei tätä ymmärrä, vaan saattavat tupsahtaa kylään kesken päivän. He soittavat ovikelloa ja kun avaan, ujuttautuvat sisään ja alkavat vaatimaan kahvia. Kun vetoan, että teen töitä sanotaan vaan, että "sinähän olet kotona ja lapset koulussa. Mitä se sellainen työnteko on?" Paras sankari lähti vasta, kun uhkasin soittaa poliisin paikalle poistamaan. Piti avata linja häkeen ennen kuin lähtivät.

Kävin jonkun aikaa 100 km päässä töissä omalla autolla. Myös tuttavani kävi samassa kaupungissa ja olin ilahtunut, kun hän tarjoutui matkaseuraksi. Luonnollisesti oletin, että tuttava tarjoaa myös osan bensakuluista. Ei tarjonnut. Ensin koitin niin, että ajoin tankille työmatkan jälkeen ja kävin tankkaamassa. Tämä istui autossa kuin tatti, "ei leväyttänyt lompsaansa auki". No, seuraavalla kerralla ajoin tankille ja sanoin, että: "Nyt on sun vuoro maksaa". Noo, oletin, että tämä olisi ollut vinkki, että alkaa tarjoamaan sitä bensarahaa. Mutta ei ollut. Sitten vain kerroin, että kuljen eri aikaan. SIKAMAISTA sanon minä. Nykyisin ottaisin tietysti asian heti puheeksi, enkä olettaisi, että ihminen olisi niin fiksu, että ymmärtäisi itse tarjota bensarahoista puolet. 

Tämä tuttava soluili muutenkin. Kun olimme iltaa istumassa isommalla porukalla ja lähdettiin taksilla kaupunkiin, niin oletuksena tietysti on, että jokainen maksaa osuutensa. Mutta mitä vielä, tämä ei tietenkään maksanut osuuttaan. Nuorena ei kehdannut sanoa asiasta, vaan puri vaan huultaan. Enää ei onnistuisi, tämäkään.

Sitten vielä sekin, kun olin jossain vaiheessa yksinhuoltajana ja mulla oli auto. Tämä tuttava kyseli aina kyytiä kauppaan. No, välillä sitten hellyn. Kun oltiin kaupassa, niin sitten halusi, että käydään jossain muualla. Aina sama ralli. Ja ei, ei edes kiittänyt kyydistä. Kerran sain palkkioiksi lakupatukan kyydistä. 

Sanomattakin on kai selvää, että en ole enää hänen kaverinsa. Nuorena sitä antoi ihmisten käyttää itseään hyväksi. Ei enää. Mutta aika pitkään tätä katselin, ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Mun miehen serkku ja lapsuudenkaveri asuu ulkomailla. Soitti sitten miehelle pari vuotta sitten syyskuussa, juttelivat pitkään ja ilmoitti tulevansa kylään lokakuussa. Päivätkin sovittiin. Mies järjesti pitkää viikonloppua varten palkatonta vapaata töistä ja odotti innoissaan serkun tuloa, eivät olleet nähneet kolmeen vuoteen. No se tulopäivä lähestyy ja mies sitten edellisenä iltana koittaa useampaan kertaan soittaa, että kysyisi, että moneltako se sun kone laskeutuu. Hän tulisi kentälle vastaan. Serkkua vaan ei vastaa puheluun. Sitten perjantaina tulee viesti, että sorry, en jaksanutkaan lähteä. 

Mies oli todella pettynyt. Eikä ollut eka kerta, kun kusettaa noin ettei tulekaan. Ei ole sen koommin soitellut serkulleen, se yhteydenpito loppui siihen. 

Tästä tulee mieleen yksi päättynyt ystävyyssuhde. Piti lähteä Espanjaan yhdessä reissuun, kaverilla oli kämppä siellä valmiina, ja sinne meidän piti siis mennä. Olin ostanut lennon. Edellisenä päivänä en saa kaveriin yhteyttä, kun piti sopia, monelta nähdään kentällä. Olin ottanut töistä viikon loman tätä kauan odotettua lomareissua varten. No, en mennyt kentälle, kun arvasin, että ei hän ole lähdössä. 

Kuulin hänestä vasta viikon kuluttua. Myöhemmin yritin ottaa tapahtunutta puheeksi, mutta hän käänsi asian niin, että minä olisin voinut kysyä, miten hänellä menee! Kun hänellä meni silloin huonosti.

No vähän vaikea on kysellä, kun toinen ei edes vastaa viesteihin. Mutta mitäs pienistä, eihän se haittaa ettei lähdettyään! 

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun miehen serkku ja lapsuudenkaveri asuu ulkomailla. Soitti sitten miehelle pari vuotta sitten syyskuussa, juttelivat pitkään ja ilmoitti tulevansa kylään lokakuussa. Päivätkin sovittiin. Mies järjesti pitkää viikonloppua varten palkatonta vapaata töistä ja odotti innoissaan serkun tuloa, eivät olleet nähneet kolmeen vuoteen. No se tulopäivä lähestyy ja mies sitten edellisenä iltana koittaa useampaan kertaan soittaa, että kysyisi, että moneltako se sun kone laskeutuu. Hän tulisi kentälle vastaan. Serkkua vaan ei vastaa puheluun. Sitten perjantaina tulee viesti, että sorry, en jaksanutkaan lähteä. 

Mies oli todella pettynyt. Eikä ollut eka kerta, kun kusettaa noin ettei tulekaan. Ei ole sen koommin soitellut serkulleen, se yhteydenpito loppui siihen. 

Tästä tulee mieleen yksi päättynyt ystävyyssuhde. Piti lähteä Espanjaan yhdessä reissuun, k

Tutulta kuulostaa. Mulla tosiaan oli tämä kokemus, että vaihtoajan kaveri aina lupasi syksyisin tulla seuraavana kesänä käymään (nyt ihmettelen että miksi vain kesällä?) ja innoissani odottelin syksystä kesään saakka hänen tuloaan. Jopa äitini oli valmistautunut ostamaan vieraspyyhkeen oikein häntä varten ja suunnittelin kaikkea mitä tekisimme. Ja sitten tapahtui aina sama juttu, alkaa jotenkin vaieta saapumisestaan siinä toukokuun tietämillä ja vastaa viesteihin laiskasti, kunnes heinäkuussa ilmoittaa, että sori, ei tänä kesänä, mutta seuraavana sitten. 

Se pettymys oli aivan kaamea ja tajuan näin jälkikäteen, että olisi pitänyt vain unohtaa hänet, kun tällaista huopaamista tapahtui monen monta vuotta. Ja muutenkin aloin tajuamaan ettei meillä ollut samanlainen ajattelutapa. Sitten hän itse suuttui siitä että jaksoin hänen ohareistaan suuttua. Se oli viimeinen niitti, jolloin sitten vihaisina totesimme, että tämä kaveruus päättyy kokonaan tähän. Aivan typerä juttu. Jos olisin hän, minua ainakin kiusaannuttaisi kamalasti perua saapumisiani, saatikka että hehkuttaisin lupaamalla aina tulevani. Kaikki tämä olisi vältetty, kun olisi vain sanonut ettei aio tulla ikinä käymään Suomessa.

Muissakin yhteyksissä olen kokenut ihmisiltä tätä, että säästäisivät kaikkia, jos vain suoraan voisivat ilmoittaa ettei jokin asia toimi tai ole aikomustakaan tehdä lupaamiaan juttuja. Tiedän näissä tapauksissa ettei kyse ole ollut varmasti siitä etteivät olisi kehdanneet, kun paljon vaikeampaa on vuosia tapella turhasta. Melkein sama kuin se tapaus, jossa mies joutui maksamaan elatusmaksuja lapsesta, joka ei ollut oma, josta syystä koko Suomi sai seurata tätä katalan äidin touhuja. Hän olisi säästänyt niin itseään kuin kaikkia muitakin, jos olisi vain rehellisesti ilmoittanut kuka on lapsen todellinen isä. Mutta ei. Oliko helpompaa alkaa taistelemaan vuosia asiasta, jossa olet itse toiminut väärin -ja hävisit lopulta, kuten pitikin? Jotkut ihmiset vain ovat jotenkin kieroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä maassa poliisi enää juokse sakottamassa väärinparkkeerattuja autoja, niillä on hädintuskin resursseja valvoa yhtään mitään. Eikä poliisille ole mitään mihin soittaa, ...puhelinvaihde.."siirtäisitkö puhelun jollekin jolle voin valittaa väärinpysäköinnista"

 

Riippuu paikasta. Mikäli on pelastustiellä niin tulevat nopeasti ja hankkivat hinausauton poistamaan väärin pysäköidyn kun muistaa sanoa häkeen, että tämä on turvallisuuskysymys ja estää pelastusajoneuvojen pääsyn kiinteistölle. Eivät uskalla ottaa riskiä siitä, että jotain saattaa tapahtua eivätkä ole reagoineet.

Ei pidä paikkaansa. Minun asuintaloni pelastusreittiä pidetty vuosikausia parkkipaikkana. Ei ole poliisia tai hin

Tiedän mistä asioista häkeen soitetaan. Ota selvää sinäkin. Ja lopeta väärin pysäköity autosi pelastustie paikalta.

-ja millähän se auto lopetetaan haulikollako vai ottamalla akun johdot irti? 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijasolukämppään tuli jotain patterin korjaajia ilman erillistä ilmoitusta. Eihän se haittaa, kun ei opiskelijat kuitenkaan kotona ole arkisin.

Eipä haitannut ei. Itse olin alasti nukkumassa kun vieraita miehiä paukkaa taloon. Naapurilta varastettiin käteistä, rahat oli jostain syystä esillä (eihän kukaan oleta että lukittuun huoneeseen ketään tulee ilmoittamatta). Toisen naapurin koira sai paskalaakirähinät ja hyvä ettei onnistunut asuntoa puolustaessaan saamaan aikaan fyysistä vahinkoa.

Annoimme palautetta yhdessä. Huuli pyöreänä toimiston täti vain ihmetteli, että miksi meille olisi mitään pitänyt etukäteen ilmoittaa, kun mehän olemme vain opiskelijoita soluasunnoissa.

 

Minunkin kämpässä oli käyty avaimilla. Ei mitään ilmoitusta käynnistä. Olivat korjanneet mennessään varapatjani, jolla veljeni yöpyi satunnaisesti ennen kuin sa

-mutta eikös tuo ollut hyvä asia jos olivat korjanneet rikkinäisen patjasi, nythän sinulla on ehjä patja 👍

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijasolukämppään tuli jotain patterin korjaajia ilman erillistä ilmoitusta. Eihän se haittaa, kun ei opiskelijat kuitenkaan kotona ole arkisin.

Eipä haitannut ei. Itse olin alasti nukkumassa kun vieraita miehiä paukkaa taloon. Naapurilta varastettiin käteistä, rahat oli jostain syystä esillä (eihän kukaan oleta että lukittuun huoneeseen ketään tulee ilmoittamatta). Toisen naapurin koira sai paskalaakirähinät ja hyvä ettei onnistunut asuntoa puolustaessaan saamaan aikaan fyysistä vahinkoa.

Annoimme palautetta yhdessä. Huuli pyöreänä toimiston täti vain ihmetteli, että miksi meille olisi mitään pitänyt etukäteen ilmoittaa, kun mehän olemme vain opiskelijoita soluasunnoissa.

 

Minunkin kämpässä oli käyty avaimilla. Ei mitään ilmoitusta käynnistä. Olivat korjanneet mennessä

No täällä sama juttu, ei soitettu ovikelloa, tultiin avaimilla lauantai iltana, "työmies" Huuli pyöreänä ja sanoi että täällä ei muka saa viikonloppusin olla, olin hämmästynyt ja shokissa sanoin että saapas, lähti kyllä menemään sit, harmi etten tehnyt ilmoitusta. Mutta jos noin vähätellään opiskelijoita niin hyvä ehkä etten tehnytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omistan omakotitalon. Ihmettelin kun parkkipaikallani (yhden auton pienellä parkkipaikalla) oli kaksi tuntematonta autoa. Aivan toisiinsa kiinni parkkeerattuna. Lähistöllä ei ollut yhtään parkkipaikkaa, joten jouduin jättämään auton tienvarteen (ja sain 60€ sakon). Naapuri sitten viikon päästä päätti laittaa viestiä. Että "Tuttavamme parkeerasi pihallesi kun et ollut kotona. Toivottavasti ei haitannut!"

Ei yhtään...

Olisit rekkarilla etsinyt yhteystiedot ja soittanut, että tule siirtämään autosi.

Minä ajoin oman autoni noiden mun paikan ottajien taakse ja lähdin kävellen kylään!

Joku hetken kestävä meluaminen kerrostalossa aamuvarhain tai iltamyöhään, koska "ei kai se niin haittaa, jos melu kestää vain vähän aikaa". Mutta ihan samalla tavalla se mökä kyllä vaikkapa herättää nukkuvan vuorotyöläisen, kesti sen melu hetken aikaa tai kauemmin.