Lapsen vammaistuesta ja kuntoutusrahasta pitäisi säästää
Olen parikymppinen nainen ja mulla diagnosoitiin 13-vuotiaana Aspergerin syndrooma. Diagnoosini perusteella musta maksettiin ensin alle 16-vuotiaan lapsen vammaistukea ja sen jälkeen lukion loppuun asti kuntoutusrahaa. Kävin koko ajan tavallista koulua tavallisella luokalla vanhempieni luona asuen, olin hiljainen ja rauhallinen ysin oppilas, hiukan kömpelö, lievästi ääniyliherkkä ja muutenkin vähän erikoinen, mutta en koskaan kokenut minkään haittaavan normaalia elämää. Diagnoosin saatuani kävin kerran viikossa psykologilla (perheeni ei maksanut siitä mitään) ja tarvitsin/sain tasan kaksi erityistoimenpidettä:
1. Sain vapautuksen koululiikunnasta.
2. Tein kokeet yksin erillisessä tilassa opettajan valvonnan alla ja sain ylioppilaskirjoituksiin vähän lisäaikaa.
Miksi mulle/vanhemmilleni maksettiin tukia, vaikka olin kotona ihan yhtä helppo ja halpa kuin kuka tahansa tavallinen lapsi? Tai oikeastaan helpompi ja halvempi, koska murrosiän kuohunta jäi multa täysin väliin, viihdyin hyvin kotona ilman maksullisia harrastuksia enkä ollut yhtään kalliiden muotivaatteiden, muiden statusjuttujen ja bilettämisen tai muiden ongelmien perään. Nykyään opiskelen yliopistossa ja saan parhaita mahdollisia arvosanoja, vaikka olen ruvennut tekemään tenttejä samassa tilassa muiden kanssa (käytän silloin korvatulppia). En käy terapiassa tms. enkä koe diagnoosini rajoittavan edes ammatinvalintaani käytännössä lainkaan.
Tällä hetkellä lapsen alin vammaistuki on 93,28 e/kk ja kuntoutusrahan määrä huikeat 24,02 euroa arkipäivältä - eli satoja euroja kuussa. Niiden myöntöperusteet ei ole muuttunut mihinkään. Miksi sellaisia summia jaetaan ihmisille, joille ei aiheudu yhtään ylimääräisiä kustannuksia? Nyt kun edessä on muutenkin rankkoja säästöjä, hallituksen olisi korkea aika tarttua tähänkin epäkohtaan. Pahoin kuitenkin pelkään, että lapsen vammaistuki on jo nimensä puolesta sellainen, ettei hallitus uskalla kajota asiaan - kuka nyt tahtoisi tulla muistetuksi siitä, että leikkaa vammaisilta lapsilta?
Kommentit (174)
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:30"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:05"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:58"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:41"]
Taitaa sulla jokin häikkä edelleen olla, kun et ymmärrä asioista yhtään mitään. Se, että saat hyviä arvosanoja yliopistossa ei vielä takaa sulle hyvää duunipaikkaa opiskelujen jälkeen. Tosi moni akateeminen tänä päivänä menee suoraan kortistoon. Ja erittäin epäsolidaarinen osaat olla muille lievästi vammaisille, joille nuo vammaistuet ja kuntoukset on tarkoitettu. Tukien kriteeristöjä on tiukennettu koko ajan. Erityislapset ja -nuoret tarvitsevat niin monella tasolla tukea yksistään siinä, etteivät syrjäydy. Todella hälyyttävää on nykyhallituksen linjaukset, jossa käydään juuri sellaisten arvojen kimppuun, joita sivistysvaltioissa yleensä kunnioitetaan, kuten periaate siitä, että heikompia - sairaita, vammaisia, lapsia ja vanhuksia autetaan. Älä ammu itseäsi jalkaan. Voi olla, että sun akateeminen suojatyöpaikka on seuraavana lopetuslistalla.
[/quote]
Tiedän kyllä, ettei työllistyminen ole varmaa - mutta kuten sanoit, ei se ole varmaa muillekaan. Moni jäi nytkin ilman kesätöitä ahkerasta hakemusten lähettämisestä huolimatta. Mulla alkaa kuitenkin kesätyöt maanantaina, samassa paikassa kuin viime kesänäkin. Hakijoita riitti, joten ne olisi voinut valita jonkun muun tilalleni. En siis ole lainkaan toivoton tapaus. -ap
[/quote]
Ota myös huomioon se, että todennäköisesti et olisi siinä nyt raakkumassa ja kehumassa itseäsi, jos sinua ei olisi tuettu aikanaan yhteiskunnan taholta. Joku valopää täällä mainitsi myös tasapuolisuuden sen suhteen, " että opiskelija kuin opiskelija on oikeutettu tukiin" - ei pelkästään vammainen opiskelija. Se ei nyt tarkalleen ottaen päde, sillä aina jotenkin vamma aiheuttaa sen, ettei vammainen ole samalla viivalla normaalien nuorten kanssa. Oppimisvaikeuksista kärsivä joutuu ponnistelemaan ennemmän saavuttaakseen samat tulokset kuin normaali nuori.
Kyllä elämä sutkin opettaa kohtuulliseksi ja armollisemmaksi.
[/quote]
Kyllä. Vapautus liikunnasta oli elinehto ja psykologilla käyminen vaikutti varmasti siihen, että pärjään nykyään paremmin. Ilman diagnoosia ja sen mahdollistamia erityistoimenpiteitä olisin varmaan syrjäytynyt. Mikään niistä ei kuitenkaan edellyttänyt rahallisia tukia, vaan kaikki raha oli pelkkää ekstraa.
Parasta kohtuullisuutta ja armollisuutta on mielestäni se, että lakataan maksamasta huonosti perusteltuja tukia ja rahaa annetaan niille, jotka sen todella ansaitsee. Nyt kun täytyy kuitenkin säästää, miksei säästöjä haeta sieltä mistä siitä aiheutuu vähiten haittaa?
[/quote]
Se onkin hyvä kysymys!
[/quote]Sinä siis yleistät esim. kaikki as-ihmiset samallaisiksi kuin itsesi. Eli jos sinä pärjäät, niin kyllä sitten muutkin. As-lapsista maksetaan harvoin muuta kuin alin vammaistuki. Kuitenkin vanhemmuus saattaa olla jatkuvaa asioiden toistoa, lyhyitä yöunia, lapsen ottamista mukaan joka paikkaan, kunnan kieltäytymistä ip-hoidosta (pakko tehdä lyhyttä päivää), Jatkuvia palavereita koulun ja sosiaalitoimen kanssa, lapsen raivokohtauksia ja väkivaltaisuutta ym. Se on todella helppoa omasta perspektiivistä höpistä, ettei pidä tukea, kun sitä ei tarvitse. Vammaistuki myönnetään todistettujen rasitusten perusteella. Eli lääkäri antaa b-lausunnon lapsen kunnosta ja vanhemmalle aiheutetusta rasituksesta.
Ps. Minunkin as-poikani on aina kokenut olevansa hyvin mukava ja helppo ihminen....
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:41"]
Tietämättä tästä tapauksesta yhtään mitään olen ehdottomasti sitä mieltä että rahan mkasaminen jollekin ryhmälle vaan sen perusteella että on kädessä jokin lappu siitä että kuuluu kyseiseen ryhmään on tarpeetonta ja lyhytnäköistä.
Tukea pitäisi maksaa aina vain tarpeeseen. Vaikka olisi sama diagnoosi niin kaikki eivät tarvitse samoja juttuja. Tällaisen harkinnanvaraisen tuen myöntäminen kysyy erittäin korkeaa moraalia viranomaisilta. Voi käydä niinkin että tukia myönnetään tiskin alta tutuille jos ei ole automaattia.
[/quote]Vammaistukeja ei makseta diagnoosin perusteella. Esim. suurin osa as-lasten vanhemmista ei saa ollenkaan tukea.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:41"]
Tietämättä tästä tapauksesta yhtään mitään olen ehdottomasti sitä mieltä että rahan mkasaminen jollekin ryhmälle vaan sen perusteella että on kädessä jokin lappu siitä että kuuluu kyseiseen ryhmään on tarpeetonta ja lyhytnäköistä.
Tukea pitäisi maksaa aina vain tarpeeseen. Vaikka olisi sama diagnoosi niin kaikki eivät tarvitse samoja juttuja. Tällaisen harkinnanvaraisen tuen myöntäminen kysyy erittäin korkeaa moraalia viranomaisilta. Voi käydä niinkin että tukia myönnetään tiskin alta tutuille jos ei ole automaattia.
[/quote]
Keskustelu täällä liikkuukin vain perustuen johonkin pintapuoliseen havaintoon: Voi änkyrä- naapurin Lissu saa vammaistukea kehityshäiriöisen lapsensa kuluihin ja sekös harmittaa meikäläistä. Kuitenkin näitä tukia ei myönnetä mitenkään automaatiolla tai helposti. Takana on ensinnäkin pitkät tutkimus- ja arviontikäynnit lääkärissä, neurologeilla ja psykologeilla ym. terveydenhoidon ammattilaisilla. Heidän antamien tutkimussuositusten perusteella sitten yhdessä lääkärin kanssa päädytään hakemaan tukia. Lääkäri laatii tutkimuksiin perustuvat lausunnot, jotka liitetään hakemuksiin. Kela tekee päätöksen vain vuodeksi kerrallaan joten tuen tarve arvioidaan säännöllisesti uudelleen. Usein vielä niin, että vaikka kuntoutuksen ja tuen tarve jatkuu - Kelan lääkäri antaa kielteisen lausunnon. Tukipäätöksen tekoon siis osallistuu ainakin kaksi lääkäriä, jotka edustavat eri osapuolia tukipäätöksissä. Miten palstalaiset täällä pystyvät sanomaan siis suoralta kädeltä, että nämä lääkärit toimisivat jotenkin epäeettisesti tai rikollisesti myöntäen tukea sellaisille, jotka eivät sitä ansaitse? Lääkärissä ja tutkimuksissa käynteihin uppoaa monia tunteja ja työtunteja, poissaoloja ja ansionmenetystä asianomaisille.
Te, joilla on terveitä lapsia. Älkää hyvät ihmiset olko noin pikkumaisen ilkeitä. Teidän lastenne tulevaisuus on varmalla pohjalla omissa ja lastenne käsissä. Vammaiset ja lievästi vammaiset lapset joutuvat taistelemaan jatkuvasti kaikesta, että he saisivat edes jotakuinkin samat mahdollisuudet kuin teidän terveet lapsenne. He eivät ole samalla viivalla.
Me olimme keskituloinen perhe ja poika kävi fysio- ja puheterapiassa. Matkaa oli 1 km puheterapeutille ja sairaalaan 2 km, siellä käytiin harvemmin. Ainoat maksut tuli poliklinikkakäynneistä. Kun neurologi puuhasi hoitotukihakemusta, sanoin, ettei me varmaan tarvita, kun meillä pystytään aika joustavasti käyttämään. Neurologi melkein suuttui ja sanoi, että kyllä sitä kuuluu hakea. Oli vielä lausuntoon suositellut korkeampaa hoitotukea, mutta sitä ei sentään saatu. Tästä moni suuttuu, mutta me olisimme ihan hyvin pärjänneet. Toiset käyttävät lapsia harrastuksissa, meillä niitä oli vähemmän ja käytimme saman ajan terapioissa. Ei meille se keskellä päivää lähteminen vaikeaa ollut, miehen työ varsinkin jousti hyvin. 33.
Pikemmin kohdistaisin säästöt turhiin (=perustelemattomiin terapioihin). Diagnoosin löytymisen myötä joskus tuntuu ikään kuin siltä että on pakko kokeilla jotakin terapiaa. Perustelluista terapioista on toki hyötyä. Myös turhia tutkimuksia tarkastuksia (=koska lapsella on todettu tämä diagnoosi on sovittu että siihen kuuluu laajat tutkimukset seurannat vuosittain tai jopa useammin) olisi syytä karsia. Lapsuusiän jälkeen tutkimuksiin voikin sitten olla todella hankala päästä vaikka niihin olisi tarvettakin.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:49"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:39"]
Mitä jos löisit faktoja tiskiin ja esittäisit todisteet sille, että vammaistukihakemuksen hyväksyminen edellyttää erityisen tarkkoja perusteluja hakijalta? Liitteenä on kuitenkin lääkärinlausunto, joka on se tärkein. Kyllä Kelassa ymmärretään, että vanhemmat voi valehdella rahan toivossa mutta lääkärin sanaan voi luottaa.
[/quote]
Hylkäämis prosentti ainakin ekassa hakemuksessa on melkoisen suuri, eikä hakemuksia juurikaan lähetä ilman lääkärinlausuntoa, koska sellaiseen automaattisesti tuliskin hylätty päätös. Lääkäri (tai sosiaalityöntekijä) voi ehdottaa että näillä terapioilla tukea on mahdollisuutta hakea.
Aika huonosti on tietoa kelan päätöksistä jos kuvittelee heidän automaattisesti luottavan hoitavan lääkärin ilmoittamiin tietoihin.
[/quote]
Siitä hylkäämisprosentista: Moni kokeilee onneaan, jos vaikka tärppäisi sen ärrävikaisen lapsen kanssa, jota kuskataan viikoittain puheterapiaan - onhan hakemuksen täyttäminen pieni vaiva verrattuna siihen, mitä sillä voi saavuttaa.
Miksi muuten tuota lähes 600€ kuntoutusrahaa maksetaan jo 16-vuotiaalle? Alle 18-vuotiaiden elatus kuuluu vanhemmille.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 11:09"]
Siitä hylkäämisprosentista: Moni kokeilee onneaan, jos vaikka tärppäisi sen ärrävikaisen lapsen kanssa, jota kuskataan viikoittain puheterapiaan - onhan hakemuksen täyttäminen pieni vaiva verrattuna siihen, mitä sillä voi saavuttaa.
[/quote]
Ei ärräviasta saa lausuntoa tukihakemusta varten.
Se toki on totta että joskus haetaan tukea kokeilumielessä josko tässä tilanteessa sellaista saisi. Sitten on niitä jotka lähettää hakemuksen vaikka kolme kertaa koska tietävät että hakemus on perusteltu, mutta hakemuksen sanamuoto ei ole sellainen että kelassa ymmärrettäisiin todellinen tilanne.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 11:09"]
Siitä hylkäämisprosentista: Moni kokeilee onneaan, jos vaikka tärppäisi sen ärrävikaisen lapsen kanssa, jota kuskataan viikoittain puheterapiaan - onhan hakemuksen täyttäminen pieni vaiva verrattuna siihen, mitä sillä voi saavuttaa.
[/quote]
Ei ärräviasta saa lausuntoa tukihakemusta varten.
Se toki on totta että joskus haetaan tukea kokeilumielessä josko tässä tilanteessa sellaista saisi. Sitten on niitä jotka lähettää hakemuksen vaikka kolme kertaa koska tietävät että hakemus on perusteltu, mutta hakemuksen sanamuoto ei ole sellainen että kelassa ymmärrettäisiin todellinen tilanne.
[/quote]
Ainahan noita tapahtuu. Mullekin Kela antoi kerran kielteisen päätöksen sairauspäivärahasta, vaikka täytin hakemuksen huolella ja laitoin liitteeksi kunnon lääkärinlausunnon. Valitin päätöksestä ja kas kummaa, hakemukseni hyväksyttiin vaikken vaihtanut sanamuotoja tai esittänyt mitään uusia perusteita sen tueksi.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 11:21"]
Ainahan noita tapahtuu. Mullekin Kela antoi kerran kielteisen päätöksen sairauspäivärahasta, vaikka täytin hakemuksen huolella ja laitoin liitteeksi kunnon lääkärinlausunnon. Valitin päätöksestä ja kas kummaa, hakemukseni hyväksyttiin vaikken vaihtanut sanamuotoja tai esittänyt mitään uusia perusteita sen tueksi.
[/quote]
Niin kyse voi olla myös hakemuksen käsittelijästä. Joku ymmärtää samanlaisestakin kuvauksesta asian toisin kuin joku toinen.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:49"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:39"]
Mitä jos löisit faktoja tiskiin ja esittäisit todisteet sille, että vammaistukihakemuksen hyväksyminen edellyttää erityisen tarkkoja perusteluja hakijalta? Liitteenä on kuitenkin lääkärinlausunto, joka on se tärkein. Kyllä Kelassa ymmärretään, että vanhemmat voi valehdella rahan toivossa mutta lääkärin sanaan voi luottaa.
[/quote]
Hylkäämis prosentti ainakin ekassa hakemuksessa on melkoisen suuri, eikä hakemuksia juurikaan lähetä ilman lääkärinlausuntoa, koska sellaiseen automaattisesti tuliskin hylätty päätös. Lääkäri (tai sosiaalityöntekijä) voi ehdottaa että näillä terapioilla tukea on mahdollisuutta hakea.
Aika huonosti on tietoa kelan päätöksistä jos kuvittelee heidän automaattisesti luottavan hoitavan lääkärin ilmoittamiin tietoihin.
[/quote]
Siitä hylkäämisprosentista: Moni kokeilee onneaan, jos vaikka tärppäisi sen ärrävikaisen lapsen kanssa, jota kuskataan viikoittain puheterapiaan - onhan hakemuksen täyttäminen pieni vaiva verrattuna siihen, mitä sillä voi saavuttaa.
[/quote]No mitä sillä on väliä, jos joku hölmö kokeilee, kun ei kukaan saa tuolla perusteella tukeja.
Tiedän äidin joka hakee vammaistukea jotta saa käyttää sen omiin menoihinsa.
Ei siis mihinkään hoitomenoihin.
Tiedän toisen henkilön joka sepustaa eli valehtelee oireita lääkärille ja saa vammaistuet.
Käyttää invataksia vaikka on täysin pystyvä kävelemään ja apuvälineitä ei ole.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:26"][quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:42"][quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:41"] [quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:36"] [quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:29"]No nykyään ei saa tukea ilman että on kuitit pakollisista hoitokustannuksista mukana, ja siltikään ei saa niin paljoa kuin on kustannukset. [/quote] Vammaistuen saaminen ei edellytä mitään suoria kustannuksia. Työtön kaveri saa tukea lapsesta, joka käy kyllä terapioissa, mutta ei ne terapiat mitään maksa. Vieminenkin on ilmaista, koska äiti on työtön. [/quote] Käykö lapsi yksin terapioissa eikä niiden järjestäminen esim. kuljettaminen niihin aiheuta ylimääräistä vaivaa tai kustannuksia? [/quote] korjaus [/quote] Pystyisi käymään yksin. Äiti vie, kun on aikaa. Kustannuksia ei tule lainkaan.
[/quote]
Selviäähän tuosta, että olet kateellinen jollekin äidille, jonka lapsesta maksetaan vammaistukea. Ei ole sulla kaikki muumit laaksossa.
[/quote]
Sukulaislapsesta maksettiin vammaistukea.
Siitä ei syntynyt mitään kustannuksia.
Pitäis oikeasti vaan kustannuksia vastaan saada hoitotukea. Eikä vain pelkän diagnoosin perusteella.
Aika kummaa ettei erityislapsesta tule kuluja tai aiheita ylimääräistä "työtä"
Mun tytöllä oli keskivaikea dysfasia ja se kelan papereiden täyttö ei ole mitään rasti ruutuun hommaa vaan vaatii tarkat selitykset, otse kirjoitin kaksi sivua lomakkeen lisäksi.
lisäkustannuksia tuli siitä että kaksi kertaa viikossa rampattiin terapioissa siihen aikaan kun terapeutille sopi, eli minun piti ottaa joko vapaapäivä tai sovitella vuoroni sen mukaan.
matkaa 20km/ suunta + tunnin parkki
joka päivä harjoituksia kotona lapsen kanssa, tämän lisäksi kuntouttavaa toimintaa tiettyinä ajanjaksoina.
lapsi ei pärjännyt kotona yksin yhtään, kaikessa tarvii apua, oli vaikeuksia tutustua toisiin ihmisiin, kotoa kun lähti kouluun niin reppu saattoi olla eteisessä ja ovi jäädä sepposen selälleen..
kyllä nämä asiat yhdessä vaikeuttivat arkea ja toivat lisäkustannuksia.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 11:46"]Aika kummaa ettei erityislapsesta tule kuluja tai aiheita ylimääräistä "työtä"
Mun tytöllä oli keskivaikea dysfasia ja se kelan papereiden täyttö ei ole mitään rasti ruutuun hommaa vaan vaatii tarkat selitykset, otse kirjoitin kaksi sivua lomakkeen lisäksi.
lisäkustannuksia tuli siitä että kaksi kertaa viikossa rampattiin terapioissa siihen aikaan kun terapeutille sopi, eli minun piti ottaa joko vapaapäivä tai sovitella vuoroni sen mukaan.
matkaa 20km/ suunta + tunnin parkki
joka päivä harjoituksia kotona lapsen kanssa, tämän lisäksi kuntouttavaa toimintaa tiettyinä ajanjaksoina.
lapsi ei pärjännyt kotona yksin yhtään, kaikessa tarvii apua, oli vaikeuksia tutustua toisiin ihmisiin, kotoa kun lähti kouluun niin reppu saattoi olla eteisessä ja ovi jäädä sepposen selälleen..
kyllä nämä asiat yhdessä vaikeuttivat arkea ja toivat lisäkustannuksia.
[/quote]
Tiedän lapsen joka kävi kunnallisessa puheterapiassa ja hyvin harvoin.
Ei kustannuksia.
Edelleen ihmetyttää, miksi jo 16-vuotias nuori voi saada tuota kuntoutusrahaa? 600€/kk, sen ikäiselle, joka vanhempien kuuluu elättää.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 09:20"]
Ehkä vanhempasi huijasivat tukia, koska vammaistukia ei myönnetä diagnoosien perusteella vaan sen peurteella että sairaus/vamma aiheutta lisää kustannuksia (ja/tai huomattavasti lisääntynyttä hoitoa/huolenpitoa).
[/quote]
No tuo nimenomaan vastaa ap:n kysymykseen muilta kuin huijauksen osalta. Ehkei vanhemmat kertoneet lapselle, mitä lisäkuluja lapsesta syntyi. On ihan hyvää kasvatusta ja etenkin vanhemmuutta olla osoittamatta yksittäiselle lapselle, että hän olisi taakka tai hänestä olisi lisäkuluja.
Jollain kuluilla ne vanhemmat on kuitenkin osoittaneet nuo korvaukset perustelluiksi, vaikka eivät ole sitä lapselleen selvittäneet.
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 10:39"]
Mitä jos löisit faktoja tiskiin ja esittäisit todisteet sille, että vammaistukihakemuksen hyväksyminen edellyttää erityisen tarkkoja perusteluja hakijalta? Liitteenä on kuitenkin lääkärinlausunto, joka on se tärkein. Kyllä Kelassa ymmärretään, että vanhemmat voi valehdella rahan toivossa mutta lääkärin sanaan voi luottaa.
[/quote]
Hylkäämis prosentti ainakin ekassa hakemuksessa on melkoisen suuri, eikä hakemuksia juurikaan lähetä ilman lääkärinlausuntoa, koska sellaiseen automaattisesti tuliskin hylätty päätös. Lääkäri (tai sosiaalityöntekijä) voi ehdottaa että näillä terapioilla tukea on mahdollisuutta hakea.
Aika huonosti on tietoa kelan päätöksistä jos kuvittelee heidän automaattisesti luottavan hoitavan lääkärin ilmoittamiin tietoihin.