Miehen mielestä hemmottelen kun vien lasta autolla kouluun, mies itse ei vie ei vaikka olisi mikä tulipalopakkanen

Olihan se kauheaa, jos lapsi oppisi ihan itse ottamaan vastuuta parin kisan koulumatkastaan...

Mutta siinähän jäis superäidiltä hyvä mahdollisuus kiillottaa omaa kruunuaan ja lapsukaisen curlinglatua.

Kävely kouluun vois - herranjumala- pian jättää tavan muuhunkin hyötyliikuntaan. Ja vahingossa vois saada vähän happea hattuun ennen koulupäivää. Ja eihän nyt pakkasella voi kävellä!!

Mies on oikeassa. 2 km.

Kasvatat vätystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä kyllä huomaa miten stadilainen olen, ei tulisi mieleenkään säännöllisesti kävellä kahden kilsan matkaa. Totta kai käyn kävelyllä, mutta silloin kuljen kivoja, vaihtelevia reittejä. Olisi todella puuduttavaa kävellä samaa parin kilometrin reittiä päivästä toiseen. 

Koululaisilla on vielä usein paljon tavaraa mukana. Kaikenlaista liikuntavarustetta ja yläasteella ja lukiossa pitkiä päivä ja paljon kirjoja. 

No minä olen stadilainen ja kävelen aina metrolle ja pois. 1,5 kilsaa suuntaansa.

Ylemmälle; eikö stadissa just olis mahdollista helposti vaihdella reittejä eikä mennä vaan sitä lyhyintä ja suorinta. Jossain maalla voi olla kirjaimellisesti suora tie jota pitkin mennään ilman vaihtoehtoja.

Alemmalle; 1,5 km ei oo yli kaks km :D

On helppo vaihdella reittiä, siksi kävelylenkillä on kiva käydä, välillä merenrannassa, välillä Keskuspuistossa, välillä kantakaupungin katuja. Aamuvarhain pakkasessa, reppu selässä kukaan tuskin haluaa kiertää minuuttiakaan pidempää reittiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No pidän vähän hemmotteluna noin lyhyen matkan kuskaamista, ainakin jos edestakaisin lasta viet ihan vaan pelkän kuskaamisen vuoksi (et siis aja samaan suuntaan esim. oman työmatkasi vuoksi). Eri asia siinä tapauksessa, jos reitti on poikkeuksellisen hankala (katuvaloton maantien laita ilman kevyen liikenteen väylää esim) ja kyseessä eka-tokaluokkalainen, silloin turvallisuussyistä kuskaamisessa on jotain järkeä.

2 km kävelee tai pyöräilee alakoululainenkin niin nopeasti, että ei siinä järkevissä vaatteissa ehdi hengiltä paleltumaan.

Eli et pidä hemmotteluna kun vie vaan toiseen suuntaan

Helpompi mun on ymmärtää, että heitetään yksi reissu tyyliin sellaisena aamuna, kun on poikkeuksellinen kiire jostain syystä tai esim. helevetillinen rankkasade, joka voi sadekamppeista huolimatta kastella matkan aikana. Kivempi se on kuivilla kamoilla olla koulupäivän ajan. Mutta jos joka ikinen päivä ajetaan pelkkien viemisten ja/tai hakemisen (kyllä meillä ainakin saa luvan opetella katsomaan ajankäyttönsä itse kukin niin, että ehtii ajoissa velvollisuuksiinsa nornaalitilanteissa) takia eestaas niin lyhyttä matkaa, niin ei, en ymmärrä.

Riippuu lapsen iästä ja koulureitistä mitä itse tekisin.

Huonolla säällä tai kovalla pakkasella voisin viedä minkä ikäisen tahansa.

Ekaluokkalaista voisin kuskata muutenkin, varsinkin jos reitillä on paljon tien ylityksiä ja muita vaaranpaikkoja.

Jos lapsella olisi uhka, että kiusaajat kävisivät koulumatkalla kimppuun, niin silloin myös kuljettaisin.

Lapsen täytyy liikkua, joten hyvä olisi jos itse kulkisi, mutta menisimme tilanteen mukaan. Jos lapsi liikkuisi tarpeeksi vapaa-ajallaan, niin en näe syytä miksi en voisi kuskata jos kerran vierestä kuljen, sehän voisi olla kiva yhteinen juttu minun ja lapsen välillä josta jää hyvät muistot.

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa ja hyvä ihminen. Jos olisi tuollainen mies itsellä olisi pakko "haukkua" kivikautiseksi papparaiseksi, joka ei välitä lapsesta tarpeeksi, vaan syytää lapsiparan pakkaseen jäätymään.

Kiitos alanuolittajille. Olen edelleen samaa mieltä. 

Kyllä minä ihmettelen: Nyt on vuosi 2022 ja vielä jotkut kirjoittelee mies sitä ja mies tätä-aloituksia tänne.

Eikö teillä ole kavereita joiden kanssa pohtia näitä juttuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä kyllä huomaa miten stadilainen olen, ei tulisi mieleenkään säännöllisesti kävellä kahden kilsan matkaa. Totta kai käyn kävelyllä, mutta silloin kuljen kivoja, vaihtelevia reittejä. Olisi todella puuduttavaa kävellä samaa parin kilometrin reittiä päivästä toiseen. 

Koululaisilla on vielä usein paljon tavaraa mukana. Kaikenlaista liikuntavarustetta ja yläasteella ja lukiossa pitkiä päivä ja paljon kirjoja. 

No minä olen stadilainen ja kävelen aina metrolle ja pois. 1,5 kilsaa suuntaansa.

Ylemmälle; eikö stadissa just olis mahdollista helposti vaihdella reittejä eikä mennä vaan sitä lyhyintä ja suorinta. Jossain maalla voi olla kirjaimellisesti suora tie jota pitkin mennään ilman vaihtoehtoja.

Alemmalle; 1,5 km ei oo yli kaks km :D

On helppo vaihdella reittiä, siksi kävelylenkillä on kiva käydä, välillä merenrannassa, välillä Keskuspuistossa, välillä kantakaupungin katuja. Aamuvarhain pakkasessa, reppu selässä kukaan tuskin haluaa kiertää minuuttiakaan pidempää reittiä. 

No esimerkiksi meiltå kun lähtee sinne metrolle niin ei kyllä pääse kouluun ajoissa jos lähteekin merelle.

Hei te jotka puhutte siitä kuinka lasta kuljetetaan edestakaisin ja mössöytetään kuin pullataikinaa, ettekö osaa lukea? Ap sanoi, että lapsi joka tapauksessa KÄVELEE KOTIIN päivittäin. Lapselle ei siis opeteta, että pienetkin matkat on pakko mennä autolla.

Jos lapsi käytäisiin varta vasten viemässä niin siitä voisi keskustella, mutta tuossa tapauksessa tuntuisi tahalliselta kiusanteolta jos aamulla samalla matkalla ei pääsisi mukana, koska asiat vaan pitää tehdä vaikeimman kautta.

Ehtii se lapsi harrastaa itselleen mieleistä liikuntaa iltapäivälläkin, ja säästäähän tuo aamuisin aikaa nukkumiseen joka sekin on aivojen kannalta tärkeää.

Taattua av laatua tämä(kin)  ketju, oletetaan   että aloittajan lasta kuskataan kouluun ja takaisin  eikä tämä saa mitään liikuntaa vaikka tässä on kyse siitä että äiti työmatkalla tiputtaa lapsen koululle ja lapsi kävelee kotiin.  Aloittaja ei myöskään maininnut lapsen harrastuksia tai painoa, mutta av raati tuomitsi  tämän ylipainoiseksi sohvaperunaksi :D

Mun isä ei ikinä vienyt mua kouluun, hoki vaan että reippaasti pyöräilet!  Joo kouluun oli vaan puolitoista kilsaa mutta yksi iso ylämäki matkalla eikä se  jossain räntäsohjossa mitään herkkua ollut. Ja sitten äiti huusi vielä että missä sä vaatteesi olet kastellut, no missäköhän?!