Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin tehdä yhden ihmisen onnettomaksi
26.05.2015 |
todella onnettomaksi... Tai en itseasiassa vain yhtä ihmistä, vaan oikeastaan kaikki ihmiset lähelläni. Senkin saatanan siat.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tai tietysti on se, että jos joku heistä tarttis apua niin en anna. Mutta aika harvoin sitä minulta kukaan kysyykään. Eli se on vähän tehoton keino sinänsä...
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 23:50"]
No oletpas kusipää sitten.
[/quote]
No neuvopas sinä minua. Haukkumalla? Ilmeisesti? Siitä ei kukaan tykkää, joo-o. Lisää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä he ovat tehneet sinulle vai oletko vain muutoin vajavainen tunneskaaloiltasi/mt ongelmainen?
Ovatko he tehneet sinulle jotakin erityisen pahaa? Pitäisikö sinun jutella noista tunteista jollekin ammattilaiselle, vaikka psykologille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä, ei ne osaa auttaa. Mikään ei auta vahingoittamisen olotilassa.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 23:53"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 23:50"]
No oletpas kusipää sitten.
[/quote]
No neuvopas sinä minua. Haukkumalla? Ilmeisesti? Siitä ei kukaan tykkää, joo-o. Lisää?
[/quote]
öitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on ihan normaalia haluta tehdä ihmiset onnettomiksi. Eikö jokainen koe joskus niin?
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 23:59"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 23:53"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 23:50"] No oletpas kusipää sitten. [/quote] No neuvopas sinä minua. Haukkumalla? Ilmeisesti? Siitä ei kukaan tykkää, joo-o. Lisää? [/quote] öitä
[/quote]
Ärsyttäviä tällaiset muka "en yhtään ärsyyntynyt kommentistasi ja haluan sormet ristissä olla mukava". Ja vitut haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielenkiinnosta yritin tieedustella joskos vihallesi löytyisi jotain yksiselitteisempää taustalta. Minäkin tunnen tuon tunteen. Se kasvoi sisälläni joitain vuosia pienillä asioilla itseään ruokkien ja lopulta oli niin suuri että olin melkein tikahtua omaan vihaani ja katkeruuteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 00:05"]
Tapa ittes, kaikki on varmaan vitun surullisia.
[/quote]
Sä haluat samaa kuin minä!!! Mahtavaa! Olla epäkohtelias ja ilkeä, paha, vittumainen.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 00:05"]
Ihan mielenkiinnosta yritin tieedustella joskos vihallesi löytyisi jotain yksiselitteisempää taustalta. Minäkin tunnen tuon tunteen. Se kasvoi sisälläni joitain vuosia pienillä asioilla itseään ruokkien ja lopulta oli niin suuri että olin melkein tikahtua omaan vihaani ja katkeruuteeni.
[/quote]
Kasvatus ollut sitä, että olisin mahdollisimman onneton. Jotain sieltä päin.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 00:05"]
Ihan mielenkiinnosta yritin tieedustella joskos vihallesi löytyisi jotain yksiselitteisempää taustalta. Minäkin tunnen tuon tunteen. Se kasvoi sisälläni joitain vuosia pienillä asioilla itseään ruokkien ja lopulta oli niin suuri että olin melkein tikahtua omaan vihaani ja katkeruuteeni.
[/quote]
No löytyikö itselläsi jokin syy sille muuten?
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 00:11"][quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 00:05"]
Ihan mielenkiinnosta yritin tieedustella joskos vihallesi löytyisi jotain yksiselitteisempää taustalta. Minäkin tunnen tuon tunteen. Se kasvoi sisälläni joitain vuosia pienillä asioilla itseään ruokkien ja lopulta oli niin suuri että olin melkein tikahtua omaan vihaani ja katkeruuteeni.
[/quote]
No löytyikö itselläsi jokin syy sille muuten?
[/quote]
Hylkäsivät minut kun olisin eniten tarvinnut vastapalveluksen niiltä vuosilta kun oman järkeni uhalla kannattelin kaikkia muita pinnalla. En enää koskaan tee niin.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 00:17"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 00:11"][quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 00:05"] Ihan mielenkiinnosta yritin tieedustella joskos vihallesi löytyisi jotain yksiselitteisempää taustalta. Minäkin tunnen tuon tunteen. Se kasvoi sisälläni joitain vuosia pienillä asioilla itseään ruokkien ja lopulta oli niin suuri että olin melkein tikahtua omaan vihaani ja katkeruuteeni. [/quote] No löytyikö itselläsi jokin syy sille muuten? [/quote] Hylkäsivät minut kun olisin eniten tarvinnut vastapalveluksen niiltä vuosilta kun oman järkeni uhalla kannattelin kaikkia muita pinnalla. En enää koskaan tee niin.
[/quote]
voi ei. Hylkäämiskokemuksesta nyt aikuisiällä minullakin tää laukesi. Itseasiassa niitä on kaksi... Petyin nimenomaan pahanpäiväisesti siihen, että äitini ei auttanut minua vaan pahensi tilannettani varsinkin siinä nuorempana tapahtuneessa. Kiitos sinulle, en ole tullut ajatelleeksi, että hylkäämiskokemus on takuulla osa ongelmaa. Sen lisäksi siis, että sain kotona välttelevää ja kovaa kohtelua. Mutta ehkä vähän oli luottoa äitiin silti, miten se rakastaa. Ja sit se teki täydellisen pettymyksen minulle ja tämä oikeastaan kaksi kertaa. Että on syntynyt tunne, että I've had it. Mutta en tiedä, mitä tekisin. Siinähän tunnen täyttä paskaa eikä kukaan ymmärrä yhtikäs mittään. Ihan paskaa
Alue: Aihe vapaa
Oikeastaan olen aina halunnut toimia niin, jo lapsuudesta lähtien. Äitini on etunenässä se, jonka haluaisin tehdä erityisen onnettomaksi... Ja toinen on yksi mies.... Eikä mua haittaisi jos kaikki muutkin olisivat todella onnettomia itseasiassa...