KUKAAN EI PIDÄ MINUSTA! : (
Oon 15v poika eikä mulla ole yhtään kaveria eikä kukaan tyttö ole tietääkseni ollut ikinä ihastunut minuun.
Olen yrittänyt mennä porukoihin, mutta siellä vain sanotaan mulle, että: "Miksi seuraan heitä?". Myöskään en saa ikinä puheenvuoroa ja aina, kun yritän puhua minulle sanotaa, että puhun päälle. Tai oikeastaan on minulla yksi "kaveri", mutta sekin häpeää minua koulussa, vapaa-ajalla on ihan mukava.
Tyttöjenkin mielestä olen varmasti outo ja ällöttävä. :(
Kommentit (14)
Ei ole harrastuksiakaan tai sellaisia joissa olisi muita. T.ap
Mistähä päin oot. Meilläpäin ei ketää kyl tollee syrjitä enää yläkoulus :/
Kuulostaa hölmöltä mutta pikkuveljeni juurikin 15v viettää aikansa lähinnä "nettikavereidensa" kanssa pelaillen, eli ehkä tuollainenkin harrastus voisi edistää asiaa. Lukio/ammattikoulussa nuoret alkavat jo viisastua sen verran että tuollainen lapsellinen kiusaaminen yleensä loppuu :)
Harrastukset tosiaan vois auttaa. tosi harmi, että koet noin. Olet kuitenkin tärkeä ja ihana. Olet ehkä kehittyneempi kuin imbesillit ikätoverisi. Älä anna periksi.
Tuo ikä on niin typerä, kun tuossa kohtaa nuoret on niin mielettömän armottomia. Mutta sitkeästi kun etenet elämässä, niin jossain vaiheessa sullekin löytyy sija tällä pallolla. Sun on vain oltava kärsivällinen.
Mulla oli ihan sama juttu yläasteella. Ei ainoatakaan kaveria. En jaksanut edes yrittää. Hienoa että yrität jutella ym. Kun menet seuraavaan kouluun, tee heti aluksi niin että jätät sun vanhan minän ja tutustut ihmisiin. Helkkarin vaikeeta aluksi joo. Ja voi kestää kauankin. Mulla helpotti sitten lähempänä aikuisuutta, ja sitten kaikki alkoi mennä hyvin.Silloin sain paljonkin kavereita. Vaikka en olisi sun ikäisenä ikinä uskonut. Älä luovuta! Sun aika tulee! Olet hyvä tyyppi! Osaat kirjoittaakin hyvin!
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 21:53"]Oon 15v poika eikä mulla ole yhtään kaveria eikä kukaan tyttö ole tietääkseni ollut ikinä ihastunut minuun.
Olen yrittänyt mennä porukoihin, mutta siellä vain sanotaan mulle, että: "Miksi seuraan heitä?". Myöskään en saa ikinä puheenvuoroa ja aina, kun yritän puhua minulle sanotaa, että puhun päälle. Tai oikeastaan on minulla yksi "kaveri", mutta sekin häpeää minua koulussa, vapaa-ajalla on ihan mukava.
Tyttöjenkin mielestä olen varmasti outo ja ällöttävä. :(
[/quote]
No, mee lukioon muualle. Etsi kaltaisiasi seuraa. Mä viihdyin vasta kun pääsin yliopistoon. Oikeaan seuraan
Mä olin samanlainen, mutta tyttö.. kyllä sitten lopulta pääsinkin suosioon ja oli kiva kaveriporukka. Toivottavasti sulle käy samoin :)
Missä olet hyvä? Kehitä niitä asioita.
Pidä itsestäsi kiinni vaan. Puhu sun vanhemmille, voisko ne keksii jotain tai toivottavasti ne ei sekaannu liikaa. Mut vaikka vinkkejä. Entä opet ja kuraattori? Aloita joku harrastus jos sun lähellä on. Mä olin just kuin sä nyt. Rippileirilläkin ihan yksin vaan. Ja koulussa yksin. En voinut mennä minnekään kenenkään kanssa. Ja sit olin ihan surullisena siitä. Mutta se meni ohi kun muut kasvoi ja sain uutta kaveripiiriä. Toi on raskasta. Mut mä lupaan...se menee ohi!
Älä ajattele noin. Olet varmasti ihana persoona :). Yläkouluikäiset ovat välillä julmia toisilleen eivätkä osaa ajatella miltä toisesta voi tuntua ilkeät sanat ja kommentit. :( harrastatko mitään? Pääsisitkö sitä kautta tutustumaan uusiin ihmisiin? :)