Miten se parisuhteen löytäminen ja solmiminen on sitten erilaista nyt kuin meillä 50-vuotiailla on ollut?

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että ne pariutumishaluiset ihmiset joille pariutuminen on hankalaa, syyttelevät siitä herkästi joko nykyaikaa, kokonaista sukupuolta tai molempia.

Totuus kuitenkin on, että suurin osa nuorista pariutuu edelleen ihan normaalisti.

Nuoruus on kovin erilainen, mutta hyvin lyhyt aika. Nykyään kumppania saatetaan etsiä myös +30-vuotiaana entistä useammin, joten pariutuminen siinä vaiheessa on paljon hankalampaa ja keskittyy pääasiassa nettiin ja työpaikalle.

Ei se oikeastaan ole muuten muuttunut kuin vaatimukset kumppanille ovat nousseet aivan toisiin sfääreihin. Ne, joilla on vaatimattomat kriteerit voivat hyppiä tänäkin päivänä suhteesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei se oikeastaan ole muuten muuttunut kuin vaatimukset kumppanille ovat nousseet aivan toisiin sfääreihin. Ne, joilla on vaatimattomat kriteerit voivat hyppiä tänäkin päivänä suhteesta toiseen.

Kun sinkkuna pärjää myös hyvin eikä ole mikään pakko mennä parisuhteeseen niin tottakai vaatimukset silloin ovat kovat kumppanille.

Mieluummin sitä sinkkuna elää kuin ruman kumppanin tai huonon kumppanin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se oikeastaan ole muuten muuttunut kuin vaatimukset kumppanille ovat nousseet aivan toisiin sfääreihin. Ne, joilla on vaatimattomat kriteerit voivat hyppiä tänäkin päivänä suhteesta toiseen.

Kun sinkkuna pärjää myös hyvin eikä ole mikään pakko mennä parisuhteeseen niin tottakai vaatimukset silloin ovat kovat kumppanille.

Mieluummin sitä sinkkuna elää kuin ruman kumppanin tai huonon kumppanin kanssa.

Olen täysin samaa mieltä. Ei itsellä ollut mitään hinkua lähteä samanlaiseen riitaisaan parisuhteeseen kuin vanhemmillani oli.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Siis mitä ihmettä? Kyllähän Suomessa on ollut oppivelvollisuus varmaan sata vuotta ja opiskeltu ja jopa liikuttu Suomen sisällä ja jopa maailmalla. Samoin harrastuksia, kaikenmaailman piirejä ja maaseudulla kokoonnuttu ties mihin talkoisiin ja kekkereihin. Sosiaalista elämää on ollut aina, ihan aina. Ja siellä on kohdattu vastakkaista sukupuolta, ja perustettu perhe. Suurin osa on ollut vähintääkin ihastunut puolisoonsa, seurusteluajat lyhyempiä kuin nykyään, naimisiin menty nopeasti. Ero on se, että viimeisen n. 60 vuoden aikana on pystytty eroamaan helpommin ja nykyäänhän ero on ihan normi. Harva varmaan menee edes naimisiin sillä ajatuksella, että pysyy saman kanssa loppuelämänsä.

Meillä ei koulussa ollut sekaluokkia liikuntatunneilla, ja olisi ollut teininä tuskaa olla poikien kanssa samoilla liikuntatunneilla. Onko nykyään sekaluokat liikunnassakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että ne pariutumishaluiset ihmiset joille pariutuminen on hankalaa, syyttelevät siitä herkästi joko nykyaikaa, kokonaista sukupuolta tai molempia.

Totuus kuitenkin on, että suurin osa nuorista pariutuu edelleen ihan normaalisti.

Nuoruus on kovin erilainen, mutta hyvin lyhyt aika. Nykyään kumppania saatetaan etsiä myös +30-vuotiaana entistä useammin, joten pariutuminen siinä vaiheessa on paljon hankalampaa ja keskittyy pääasiassa nettiin ja työpaikalle.

Joo ehkä nuo netissä valittavat on pitkälti sitä 30+ porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Asenteet ovat muuttuneet. Ennen avioliittoon tähtääminen oli selviö, eikä erottu helposti. Nykyään miehet tuijottavat pokea ja somepyllyilijöiden muokattuja kuvia, ja pitävät sellaista naisihanteena. Normaali työstä, kodista ja lapsista huolehtiva nainen ei enää kelpaa vaan pitää olla joku p-noprinsessa sen lisäksi.

No tämä. Naisen sänkytaidot testataan (eli nainen "koeajetaan") ennen kuin mitään vakavampaa voi edes harkita hänen kanssaan. Jos taidot ei riitä tai alaston vartalo ei ole täydellinen, vaihtoon menee ja vauhdilla. Millään muulla naisessa ei ole väliä.

Enkä yleistä kaikkiin miehiin, mutta monilla tuntuu olevan tämä asenne. Jos naisella on huono tuuri (kuten allekirjoittaneella), tuollainen mies sattuu ekaksi seksikumppaniksi, eikä sen jälkeen ole mitään kiinnostusta enää etsiä kumppania. Minulle mies sanoi jättäessään, että olisi pitänyt olla täydellistä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Tämä ei pidä paikkaansa. Naiset asuu kaupungeissa ja opiskelee ja miehet sen sijaan asuu maalla syrjäytyneenä. Naiset ja miehet ei kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Siis mitä ihmettä? Kyllähän Suomessa on ollut oppivelvollisuus varmaan sata vuotta ja opiskeltu ja jopa liikuttu Suomen sisällä ja jopa maailmalla. Samoin harrastuksia, kaikenmaailman piirejä ja maaseudulla kokoonnuttu ties mihin talkoisiin ja kekkereihin. Sosiaalista elämää on ollut aina, ihan aina. Ja siellä on kohdattu vastakkaista sukupuolta, ja perustettu perhe. Suurin osa on ollut vähintääkin ihastunut puolisoonsa, seurusteluajat lyhyempiä kuin nykyään, naimisiin menty nopeasti. Ero on se, että viimeisen n. 60 vuoden aikana on pystytty eroamaan helpommin ja nykyäänhän ero on ihan normi. Harva varmaan menee edes naimisiin sillä ajatuksella, että pysyy saman kanssa loppuelämänsä.

Meillä ei koulussa ollut sekaluokkia liikuntatunneilla, ja olisi ollut teininä tuskaa olla poikien kanssa samoilla liikuntatunneilla. Onko nykyään sekaluokat liikunnassakin?

Siinäpä onkin ero, kun tuohon aikaan miesten oli pakko lähestyä live-elämässä naisia, jos meinasi löytää kumppanin. Sen lisäksi "vanhaan aikaan" ihmiset olivat hyväkuntoisia ja hoikkia nuorena.

Tänä päivänä hirvittävän iso osa nuorista pojista ei elä teini-iässä kotiovien ulkopuolella sellaista elämää, että se tukisi kumppanin löytymistä varhaisaikuisuudessa. Teini-ikä olisi paras ikä mokailla tyttöjen kanssa, mutta näitä kokemuksia tulee vain harvoille teineille, kun keskitytään ihan muihin asioihin. Aikuisena ollaan sosiaalisen kanssakäymisen kanssa aika hukassa ja varsinkin, jos puhutaan romanttisen kontaktin luomisesta naiseen, mikä on yksi monimutkaisimmista sosiaalisen kanssakäymisen muodoista. 

Ja puhun tässä nyt pojista/miehistä lähestyjinä, koska se edelleen on standardi, vaikka kuinka olisi Tinderissä. Valitettavasti, vaikka toisin päin se olisi nykyaikana paljon tehokkaampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Siis mitä ihmettä? Kyllähän Suomessa on ollut oppivelvollisuus varmaan sata vuotta ja opiskeltu ja jopa liikuttu Suomen sisällä ja jopa maailmalla. Samoin harrastuksia, kaikenmaailman piirejä ja maaseudulla kokoonnuttu ties mihin talkoisiin ja kekkereihin. Sosiaalista elämää on ollut aina, ihan aina. Ja siellä on kohdattu vastakkaista sukupuolta, ja perustettu perhe. Suurin osa on ollut vähintääkin ihastunut puolisoonsa, seurusteluajat lyhyempiä kuin nykyään, naimisiin menty nopeasti. Ero on se, että viimeisen n. 60 vuoden aikana on pystytty eroamaan helpommin ja nykyäänhän ero on ihan normi. Harva varmaan menee edes naimisiin sillä ajatuksella, että pysyy saman kanssa loppuelämänsä.

Meillä ei koulussa ollut sekaluokkia liikuntatunneilla, ja olisi ollut teininä tuskaa olla poikien kanssa samoilla liikuntatunneilla. Onko nykyään sekaluokat liikunnassakin?

Tämä varmaan riippuu aika paljon ympäristöstä.

Omat isovanhempani kun ovat kertoneet omasta nuoruudestaan joka oli 1950 luvulla niin silloin miehet tekivät metsähommia tai peltohommia kun taas naiset tekivät kotihommia lähinnä, lavatanssit oli heille melkein ainoa paikka missä sitten vastakkaista sukupuolta kohtasi.

Heidän aikoihin vastakkaista sukupuolta ei siis kohdattu niin paljon mitä nykyisin.

Nykyisin taitaa monessa paikassa olla liikunnassa sekatunnit eikä kouluissa ole sukupuolijakoa muualla kuin pukuhuoneissa ja vessoissa mutta on ollut puhetta että vessoista tulisi sukupuolineutraaleja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asenteet ovat muuttuneet. Ennen avioliittoon tähtääminen oli selviö, eikä erottu helposti. Nykyään miehet tuijottavat pokea ja somepyllyilijöiden muokattuja kuvia, ja pitävät sellaista naisihanteena. Normaali työstä, kodista ja lapsista huolehtiva nainen ei enää kelpaa vaan pitää olla joku p-noprinsessa sen lisäksi.

No tämä. Naisen sänkytaidot testataan (eli nainen "koeajetaan") ennen kuin mitään vakavampaa voi edes harkita hänen kanssaan. Jos taidot ei riitä tai alaston vartalo ei ole täydellinen, vaihtoon menee ja vauhdilla. Millään muulla naisessa ei ole väliä.

Enkä yleistä kaikkiin miehiin, mutta monilla tuntuu olevan tämä asenne. Jos naisella on huono tuuri (kuten allekirjoittaneella), tuollainen mies sattuu ekaksi seksikumppaniksi, eikä sen jälkeen ole mitään kiinnostusta enää etsiä kumppania. Minulle mies sanoi jättäessään, että olisi pitänyt olla täydellistä.

Tuskinpa sanoi. Sanoit varmaankin itsellesi noin ja fantasioit sen niin, että mies olisi loukannut sinua näin, jotta saisit jonkin oikeutuksen tuolle jättämiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asenteet ovat muuttuneet. Ennen avioliittoon tähtääminen oli selviö, eikä erottu helposti. Nykyään miehet tuijottavat pokea ja somepyllyilijöiden muokattuja kuvia, ja pitävät sellaista naisihanteena. Normaali työstä, kodista ja lapsista huolehtiva nainen ei enää kelpaa vaan pitää olla joku p-noprinsessa sen lisäksi.

No tämä. Naisen sänkytaidot testataan (eli nainen "koeajetaan") ennen kuin mitään vakavampaa voi edes harkita hänen kanssaan. Jos taidot ei riitä tai alaston vartalo ei ole täydellinen, vaihtoon menee ja vauhdilla. Millään muulla naisessa ei ole väliä.

Enkä yleistä kaikkiin miehiin, mutta monilla tuntuu olevan tämä asenne. Jos naisella on huono tuuri (kuten allekirjoittaneella), tuollainen mies sattuu ekaksi seksikumppaniksi, eikä sen jälkeen ole mitään kiinnostusta enää etsiä kumppania. Minulle mies sanoi jättäessään, että olisi pitänyt olla täydellistä.

Tuskinpa sanoi. Sanoit varmaankin itsellesi noin ja fantasioit sen niin, että mies olisi loukannut sinua näin, jotta saisit jonkin oikeutuksen tuolle jättämiselle.

Tiedän kyllä itse mitä hän sanoi. Ei sun tarvi sitä uskoa.

Miksi pitää mennä parisuhteeseen? Seksin takiako?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää mennä parisuhteeseen? Seksin takiako?

Ei, naisen ei tarvitse mennä seksin takia parisuhteeseen. Varmasti myös yksi keskeinen syy, miksi parisuhteita ei muodosteta entiseen tapaan, koska seksi ei ole enää yhteydessä parisuhteeseen. Ja varsinkin, kun naisille on paljon laadukkaampia miehiä tarjolla parisuhteen ulkopuolella. Perhettä toivovat ihmiset toki pariutuvat ulkoisesti vaatimattomampienkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Siis mitä ihmettä? Kyllähän Suomessa on ollut oppivelvollisuus varmaan sata vuotta ja opiskeltu ja jopa liikuttu Suomen sisällä ja jopa maailmalla. Samoin harrastuksia, kaikenmaailman piirejä ja maaseudulla kokoonnuttu ties mihin talkoisiin ja kekkereihin. Sosiaalista elämää on ollut aina, ihan aina. Ja siellä on kohdattu vastakkaista sukupuolta, ja perustettu perhe. Suurin osa on ollut vähintääkin ihastunut puolisoonsa, seurusteluajat lyhyempiä kuin nykyään, naimisiin menty nopeasti. Ero on se, että viimeisen n. 60 vuoden aikana on pystytty eroamaan helpommin ja nykyäänhän ero on ihan normi. Harva varmaan menee edes naimisiin sillä ajatuksella, että pysyy saman kanssa loppuelämänsä.

Meillä ei koulussa ollut sekaluokkia liikuntatunneilla, ja olisi ollut teininä tuskaa olla poikien kanssa samoilla liikuntatunneilla. Onko nykyään sekaluokat liikunnassakin?

Siinäpä onkin ero, kun tuohon aikaan miesten oli pakko lähestyä live-elämässä naisia, jos meinasi löytää kumppanin. Sen lisäksi "vanhaan aikaan" ihmiset olivat hyväkuntoisia ja hoikkia nuorena.

Tänä päivänä hirvittävän iso osa nuorista pojista ei elä teini-iässä kotiovien ulkopuolella sellaista elämää, että se tukisi kumppanin löytymistä varhaisaikuisuudessa. Teini-ikä olisi paras ikä mokailla tyttöjen kanssa, mutta näitä kokemuksia tulee vain harvoille teineille, kun keskitytään ihan muihin asioihin. Aikuisena ollaan sosiaalisen kanssakäymisen kanssa aika hukassa ja varsinkin, jos puhutaan romanttisen kontaktin luomisesta naiseen, mikä on yksi monimutkaisimmista sosiaalisen kanssakäymisen muodoista. 

Ja puhun tässä nyt pojista/miehistä lähestyjinä, koska se edelleen on standardi, vaikka kuinka olisi Tinderissä. Valitettavasti, vaikka toisin päin se olisi nykyaikana paljon tehokkaampaa.

Tämä on varmaan totta. Kantasuomalaisten poikien älylaiteharrastus vie teini-iässä voiton hämmästyttävän monta kertaa tytöistä. Pojat todellakin ennemmin hakkaavat pelikonetta, kuin seurustelevat tyttöjen kanssa. Parikymppisinä on sitten niin vajaat sosiaaliset taidot, että tytöt jäävät saamatta. Samaan aikaan esim. ulkom. taustaiset pojat pelaavat joukkuelajeja, jalkapalloa jne. Samalla heidän sosiaaliset taitonsa kehittyvät sekä fysiikka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Siis mitä ihmettä? Kyllähän Suomessa on ollut oppivelvollisuus varmaan sata vuotta ja opiskeltu ja jopa liikuttu Suomen sisällä ja jopa maailmalla. Samoin harrastuksia, kaikenmaailman piirejä ja maaseudulla kokoonnuttu ties mihin talkoisiin ja kekkereihin. Sosiaalista elämää on ollut aina, ihan aina. Ja siellä on kohdattu vastakkaista sukupuolta, ja perustettu perhe. Suurin osa on ollut vähintääkin ihastunut puolisoonsa, seurusteluajat lyhyempiä kuin nykyään, naimisiin menty nopeasti. Ero on se, että viimeisen n. 60 vuoden aikana on pystytty eroamaan helpommin ja nykyäänhän ero on ihan normi. Harva varmaan menee edes naimisiin sillä ajatuksella, että pysyy saman kanssa loppuelämänsä.

Meillä ei koulussa ollut sekaluokkia liikuntatunneilla, ja olisi ollut teininä tuskaa olla poikien kanssa samoilla liikuntatunneilla. Onko nykyään sekaluokat liikunnassakin?

Siinäpä onkin ero, kun tuohon aikaan miesten oli pakko lähestyä live-elämässä naisia, jos meinasi löytää kumppanin. Sen lisäksi "vanhaan aikaan" ihmiset olivat hyväkuntoisia ja hoikkia nuorena.

Tänä päivänä hirvittävän iso osa nuorista pojista ei elä teini-iässä kotiovien ulkopuolella sellaista elämää, että se tukisi kumppanin löytymistä varhaisaikuisuudessa. Teini-ikä olisi paras ikä mokailla tyttöjen kanssa, mutta näitä kokemuksia tulee vain harvoille teineille, kun keskitytään ihan muihin asioihin. Aikuisena ollaan sosiaalisen kanssakäymisen kanssa aika hukassa ja varsinkin, jos puhutaan romanttisen kontaktin luomisesta naiseen, mikä on yksi monimutkaisimmista sosiaalisen kanssakäymisen muodoista. 

Ja puhun tässä nyt pojista/miehistä lähestyjinä, koska se edelleen on standardi, vaikka kuinka olisi Tinderissä. Valitettavasti, vaikka toisin päin se olisi nykyaikana paljon tehokkaampaa.

Tämä on varmaan totta. Kantasuomalaisten poikien älylaiteharrastus vie teini-iässä voiton hämmästyttävän monta kertaa tytöistä. Pojat todellakin ennemmin hakkaavat pelikonetta, kuin seurustelevat tyttöjen kanssa. Parikymppisinä on sitten niin vajaat sosiaaliset taidot, että tytöt jäävät saamatta. Samaan aikaan esim. ulkom. taustaiset pojat pelaavat joukkuelajeja, jalkapalloa jne. Samalla heidän sosiaaliset taitonsa kehittyvät sekä fysiikka. 

Miksi niitä tyttöjä pitäisi iskeä ja miksi pitäisi seurustella? Kyllä sosiaaliset taidot kehittyvät koulussa ja esimerkiksi ystävien kanssa juttelemalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Siis mitä ihmettä? Kyllähän Suomessa on ollut oppivelvollisuus varmaan sata vuotta ja opiskeltu ja jopa liikuttu Suomen sisällä ja jopa maailmalla. Samoin harrastuksia, kaikenmaailman piirejä ja maaseudulla kokoonnuttu ties mihin talkoisiin ja kekkereihin. Sosiaalista elämää on ollut aina, ihan aina. Ja siellä on kohdattu vastakkaista sukupuolta, ja perustettu perhe. Suurin osa on ollut vähintääkin ihastunut puolisoonsa, seurusteluajat lyhyempiä kuin nykyään, naimisiin menty nopeasti. Ero on se, että viimeisen n. 60 vuoden aikana on pystytty eroamaan helpommin ja nykyäänhän ero on ihan normi. Harva varmaan menee edes naimisiin sillä ajatuksella, että pysyy saman kanssa loppuelämänsä.

Meillä ei koulussa ollut sekaluokkia liikuntatunneilla, ja olisi ollut teininä tuskaa olla poikien kanssa samoilla liikuntatunneilla. Onko nykyään sekaluokat liikunnassakin?

Siinäpä onkin ero, kun tuohon aikaan miesten oli pakko lähestyä live-elämässä naisia, jos meinasi löytää kumppanin. Sen lisäksi "vanhaan aikaan" ihmiset olivat hyväkuntoisia ja hoikkia nuorena.

Tänä päivänä hirvittävän iso osa nuorista pojista ei elä teini-iässä kotiovien ulkopuolella sellaista elämää, että se tukisi kumppanin löytymistä varhaisaikuisuudessa. Teini-ikä olisi paras ikä mokailla tyttöjen kanssa, mutta näitä kokemuksia tulee vain harvoille teineille, kun keskitytään ihan muihin asioihin. Aikuisena ollaan sosiaalisen kanssakäymisen kanssa aika hukassa ja varsinkin, jos puhutaan romanttisen kontaktin luomisesta naiseen, mikä on yksi monimutkaisimmista sosiaalisen kanssakäymisen muodoista. 

Ja puhun tässä nyt pojista/miehistä lähestyjinä, koska se edelleen on standardi, vaikka kuinka olisi Tinderissä. Valitettavasti, vaikka toisin päin se olisi nykyaikana paljon tehokkaampaa.

Tämä on varmaan totta. Kantasuomalaisten poikien älylaiteharrastus vie teini-iässä voiton hämmästyttävän monta kertaa tytöistä. Pojat todellakin ennemmin hakkaavat pelikonetta, kuin seurustelevat tyttöjen kanssa. Parikymppisinä on sitten niin vajaat sosiaaliset taidot, että tytöt jäävät saamatta. Samaan aikaan esim. ulkom. taustaiset pojat pelaavat joukkuelajeja, jalkapalloa jne. Samalla heidän sosiaaliset taitonsa kehittyvät sekä fysiikka. 

Miksi niitä tyttöjä pitäisi iskeä ja miksi pitäisi seurustella? Kyllä sosiaaliset taidot kehittyvät koulussa ja esimerkiksi ystävien kanssa juttelemalla.

No, jos sen tytön haluaa, niin sitten pitäisi varmaan tehdä asian eteen jotain. Minä nyt tein erehdyksen, että tässä ketjussa puhuttiin siitä miten parisuhteita solmitaan eikä siitä, että ollaan jotain aseksuaaleja, joille asia on yhdentekevä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Siis mitä ihmettä? Kyllähän Suomessa on ollut oppivelvollisuus varmaan sata vuotta ja opiskeltu ja jopa liikuttu Suomen sisällä ja jopa maailmalla. Samoin harrastuksia, kaikenmaailman piirejä ja maaseudulla kokoonnuttu ties mihin talkoisiin ja kekkereihin. Sosiaalista elämää on ollut aina, ihan aina. Ja siellä on kohdattu vastakkaista sukupuolta, ja perustettu perhe. Suurin osa on ollut vähintääkin ihastunut puolisoonsa, seurusteluajat lyhyempiä kuin nykyään, naimisiin menty nopeasti. Ero on se, että viimeisen n. 60 vuoden aikana on pystytty eroamaan helpommin ja nykyäänhän ero on ihan normi. Harva varmaan menee edes naimisiin sillä ajatuksella, että pysyy saman kanssa loppuelämänsä.

Meillä ei koulussa ollut sekaluokkia liikuntatunneilla, ja olisi ollut teininä tuskaa olla poikien kanssa samoilla liikuntatunneilla. Onko nykyään sekaluokat liikunnassakin?

Siinäpä onkin ero, kun tuohon aikaan miesten oli pakko lähestyä live-elämässä naisia, jos meinasi löytää kumppanin. Sen lisäksi "vanhaan aikaan" ihmiset olivat hyväkuntoisia ja hoikkia nuorena.

Tänä päivänä hirvittävän iso osa nuorista pojista ei elä teini-iässä kotiovien ulkopuolella sellaista elämää, että se tukisi kumppanin löytymistä varhaisaikuisuudessa. Teini-ikä olisi paras ikä mokailla tyttöjen kanssa, mutta näitä kokemuksia tulee vain harvoille teineille, kun keskitytään ihan muihin asioihin. Aikuisena ollaan sosiaalisen kanssakäymisen kanssa aika hukassa ja varsinkin, jos puhutaan romanttisen kontaktin luomisesta naiseen, mikä on yksi monimutkaisimmista sosiaalisen kanssakäymisen muodoista. 

Ja puhun tässä nyt pojista/miehistä lähestyjinä, koska se edelleen on standardi, vaikka kuinka olisi Tinderissä. Valitettavasti, vaikka toisin päin se olisi nykyaikana paljon tehokkaampaa.

Tämä on varmaan totta. Kantasuomalaisten poikien älylaiteharrastus vie teini-iässä voiton hämmästyttävän monta kertaa tytöistä. Pojat todellakin ennemmin hakkaavat pelikonetta, kuin seurustelevat tyttöjen kanssa. Parikymppisinä on sitten niin vajaat sosiaaliset taidot, että tytöt jäävät saamatta. Samaan aikaan esim. ulkom. taustaiset pojat pelaavat joukkuelajeja, jalkapalloa jne. Samalla heidän sosiaaliset taitonsa kehittyvät sekä fysiikka. 

Miksi niitä tyttöjä pitäisi iskeä ja miksi pitäisi seurustella? Kyllä sosiaaliset taidot kehittyvät koulussa ja esimerkiksi ystävien kanssa juttelemalla.

No, jos sen tytön haluaa, niin sitten pitäisi varmaan tehdä asian eteen jotain. Minä nyt tein erehdyksen, että tässä ketjussa puhuttiin siitä miten parisuhteita solmitaan eikä siitä, että ollaan jotain aseksuaaleja, joille asia on yhdentekevä. 

Eiköhän lähes jokainen sen kumppanin saa jos vain sellaisen haluaa. Ehkä monet vain pystyy ja haluaa elää sinkkuna eikä he ole aseksuaaleja.

Varmaan ajat on vain muuttuneet siten että entistä enemmän ihmiset haluaa elää sinkkuna eikä he koe parisuhdetta tärkeäksi asiaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin sukupuolet kohtaavat toisiaan entistä enemmän kuin ennen vanhaa. Nykyisin vastakkaista sukupuolta kohtaa myös työpaikoilla,harrastuksissa,tapahtumissa,koulujen liikuntatunneilla ja jopa armeijassa.

Ennen asiat ei ollu näin vaan sukupuolet elivät vähän erilaista elämää.

Tämä ehkä myös vaikuttaa asioihin?

Siis mitä ihmettä? Kyllähän Suomessa on ollut oppivelvollisuus varmaan sata vuotta ja opiskeltu ja jopa liikuttu Suomen sisällä ja jopa maailmalla. Samoin harrastuksia, kaikenmaailman piirejä ja maaseudulla kokoonnuttu ties mihin talkoisiin ja kekkereihin. Sosiaalista elämää on ollut aina, ihan aina. Ja siellä on kohdattu vastakkaista sukupuolta, ja perustettu perhe. Suurin osa on ollut vähintääkin ihastunut puolisoonsa, seurusteluajat lyhyempiä kuin nykyään, naimisiin menty nopeasti. Ero on se, että viimeisen n. 60 vuoden aikana on pystytty eroamaan helpommin ja nykyäänhän ero on ihan normi. Harva varmaan menee edes naimisiin sillä ajatuksella, että pysyy saman kanssa loppuelämänsä.

Meillä ei koulussa ollut sekaluokkia liikuntatunneilla, ja olisi ollut teininä tuskaa olla poikien kanssa samoilla liikuntatunneilla. Onko nykyään sekaluokat liikunnassakin?

Siinäpä onkin ero, kun tuohon aikaan miesten oli pakko lähestyä live-elämässä naisia, jos meinasi löytää kumppanin. Sen lisäksi "vanhaan aikaan" ihmiset olivat hyväkuntoisia ja hoikkia nuorena.

Tänä päivänä hirvittävän iso osa nuorista pojista ei elä teini-iässä kotiovien ulkopuolella sellaista elämää, että se tukisi kumppanin löytymistä varhaisaikuisuudessa. Teini-ikä olisi paras ikä mokailla tyttöjen kanssa, mutta näitä kokemuksia tulee vain harvoille teineille, kun keskitytään ihan muihin asioihin. Aikuisena ollaan sosiaalisen kanssakäymisen kanssa aika hukassa ja varsinkin, jos puhutaan romanttisen kontaktin luomisesta naiseen, mikä on yksi monimutkaisimmista sosiaalisen kanssakäymisen muodoista. 

Ja puhun tässä nyt pojista/miehistä lähestyjinä, koska se edelleen on standardi, vaikka kuinka olisi Tinderissä. Valitettavasti, vaikka toisin päin se olisi nykyaikana paljon tehokkaampaa.

Tämä on varmaan totta. Kantasuomalaisten poikien älylaiteharrastus vie teini-iässä voiton hämmästyttävän monta kertaa tytöistä. Pojat todellakin ennemmin hakkaavat pelikonetta, kuin seurustelevat tyttöjen kanssa. Parikymppisinä on sitten niin vajaat sosiaaliset taidot, että tytöt jäävät saamatta. Samaan aikaan esim. ulkom. taustaiset pojat pelaavat joukkuelajeja, jalkapalloa jne. Samalla heidän sosiaaliset taitonsa kehittyvät sekä fysiikka. 

Siihen, kun lisätään se, että media tuo totaalisen epärealistista mieskuvaa näkyville nuorille pojille, joita tytöt kuolaavat yläkouluikäisestä 40-vuotiaaksi saakka, niin aika kova saa itsetunto nuorella pojalla olla, että lähtee tuon muurin taakse kurkottelemaan.

Koulu ja yhteiskunta antavat sitten täysin ristiriitaista viestiä siitä, miten "riität sellaisena kuin olet" ja samalla sinun pitäisi kuitenkin tähdätä kehittämään itseäsi koko ajan eteenpäin, jotta ansaitset jonkin tytön itsellesi. Ymmärrän, miksi pelit ovat helpompi valinta ruudun kautta pelattuna. Ne tarjoavat helposti sellaisia haasteita, mitä tavallinen elämä ei pysty koskaan tarjoamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nykyään on annettava anaalia, ennen kuin edes sukunimi on tiedossa. Parisuhteita ei kyllä enää varsinaisesti ole, vain panokavereita.

Kuullostaa siltä, että naisen asema on tullut alaspäin. Kun minä olin nuori 90 -luvulla oli luonnollista olla parisuhteessa eikä naiset alistuneet pelkkiin panosuhteisiin tai kokeneet paineita, jostain pyllyn antamisista. Joku antoi aviomiehelleen, jos siitä itse tykkäsi, useimmat eivät.

”Alistuminen panosuhteisiin.” Vau

Tiesitkö, että naisetkin voi tykätä seksistä ja haluta sitä?

Tietenkin naiset nauttii, mutta ei minun ikäiset naiset alistuneet joksikin perspanopuuksi, jos toive oli saada parisuhde ja perhe. Miksi ihmeessä normaali nainen sellaiseen alistamiseen suostuisi?

Pitäiskö mun elää selibaatissa ennen kun löydän tarpeeksi hyvän miehen? Kun mä oikeesti tykkään siitä seksistä. Odotitteko vuosikausia jalat ristissä vai otitteko ekan miehen jolle kelpasitte?

Pane mitä haluat, mutta älä ole niin epätoivoinen, että alistut jonkun panopuulsi, jos oikeasti haluat parisuhteen ja perheen.

No panen panen, mene sä frigidi nyt olemaan harrastamatta seksiä.