Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pelkään rikkovani (ja haluan rikkoa) työkaverini parisuhteen
25.05.2015 |
Olen aivan totaalisen loppu tilanteeseen ja töihin meno huomenna ahdistaa jo valmiiksi.
Tilanne alkoi jo oikeastaan työpaikan saadessani 2 vuotta sitten. Iskin silmäni välittömästi aivan mielettömän hyvännäköiseen mieheen ja perus työkaveri-meiningillä moikkailin aina nähdessä ja juttelin niitä näitä. Kuulin kuitenkin muilta työkavereilta melko nopeasti miehen seurustelevan ja otin sen verran takapakkia että saisin kiinnostuksentasoni laskemaan ja jättäydyin esim kahdenkeskeisistä kahvitauoista. Näin kiinnostukseni osittain katosikin.
Mies ei kuitenkaan perääntymistäni ymmärtänyt vaan tuli jatkuvasti hengailemaan työpisteelleni (isun talon ainoana henkilönä omassa huoneessa, joten mitenkään sattumalta ei siihen saapunut - yhteisiä työprojekteja meillä ei ole emmekä muutenkaan työasioissa ole juurikaan tekemisissä) ja aina kun sattui näkemään niin hakeutui välittömästi juttelemaan ja kyselemään kuulumisia ymsyms.
Tilanne pysyi kuitenkin ihan ok:na, minä välttelin ja mies hakeutui seuraani, mutta muistuttelin itselleni jatkuvasti, että kyse ei ole mistään muusta kuin työkaveruudesta, jotten vahingossakaan kiinnostuisi enempää. Tällaisena tilanne pysyikin varmaan 1,5 vuotta, jonka aikana mies ei kertaakaan lopettanut sinnikkäästi seuraan hakeutumista, päivittäisiä rupattelutuokioita tai yhtään mitään muutakaan.
Nyt tässä jokin aika sitten kyllästyin kummalliseen tilanteeseen ja aloin aivan tosissani vältellä miestä. Suoraan sanottuna pakoilin häntä, mutta hän tuntui seuraavan maailman ääriin (no ei ihan, mutta kummallisissa paikoissa ja tilanteissa hän aina ilmestyi jostain juttelemaan). Koska olin aivan varma, että mies ihan tosissaan hakeutuu jatkuvasti seuraani, päätin kokeilla mitä tapahtuisi jos tulisin häntä "vastaan" (en ollut kuullut ikinä enää ensimmäisten viikkojen jälkeen - puoleentoista vuoteen siis - kenenkään mainitsevankaan hänen naisystäväänsä, vähiten hänen itsensä, joten ajattelin heidän ehkä eronneen) ja aloin aluksi huomaamatta hoitaa vähän useammin työasioita hänen työpisteensä läheisyydessä. Joka ikinen kerta hän tuli juttelemaan niitä näitä. Lopulta aloin suoranaisesti hakeutua hänen seuraansa, jolloin meistä tuli välittömästi aivan mielettömän läheiset. Aloimme käymään jatkuvasti yhdessä lounaalla, kahvitauolla, joskus töiden jälkeen istuskelemassa ja mitä milloinkin. Mitään fyysistä kontaktia ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, jolloin hyväksyin mielessäni sen, että sain miehestä ihanan ystävän, mutta mitään sen enempää välillemme ei koskaan tulisi.
Kunnes. Olimme työporukalla ulkona viettämässä iltaa ja jotenkin päädyimme jatkuvasti toistemme seuraan. Pöydän alla mies nosti jalkani syliinsä, halailimme, mies kietoi kätensä ympärilleni ja olimme jo sopimassa yhteistä jatkopaikkaa. Sitä ei kuitenkaan onneksi kaikeksi tullut, mutta tuon illan aikana ihastuin aivan ääriäni myöten. Tulemme loistavasti toimeen, rakastan miehen tapaa keskustella ja suoraan sanottuna hän on komein mies jonka kanssa olen eläissäni jutellut kasvotusten - siis kaikkea mitä ikinä mieheltä toivoisin.
Mutta hän tosiaan seurustelee. Olen sen verran googlaillut miestä, että olen vakuuttunut hänen seurustelevan vieläkin (naisystävänsä on jonkin asteinen julkkis, joten tieto löytyi melko helposti ja on melko luotettavaa), vaikkei hän olekaan ikinä sitä minulle itse kertonut. Minua on itseäni petetty aiemmin suhteessa ja voin sanoa vihaavani pettäviä miehiä ja salarakkaita ja vielä 2 kuukautta sitten olisin vannonut, etten ikinä itse ryhtyisi rikkomaan kenenkään suhdetta. Nyt en enää tiedä. Mies on niin täydellinen kuin kukaan vaan voi olla ja antanut kohta 2 vuotta kiinnostuksen signaaleja suuntaanI. Olen aivan totaalisen ihastunut ja mielestäni kohdannut sen "elämäni miehen". En vain tiedä mitä tehdä. En haluaisi rikkoa hänen parisuhdettaan, mutta haluan hänet omakseni. Toisaalta, ystävyyskin on parempi kuin ei mitään, joten en uskalla ottaa asiaa puheeksi saati vaatia miestä jättämään naisystäväänsä. Tällä hetkellä töissäolo tuntuu kidutukselta viettäessämme kaiken taukoajan yhdessä, mutta en halua enää perääntyäkään, jos mies nyt sitten vaikka olisikin kiinnostunut.
Jos nyt jollain on ollut vastaavaa tilannetta, miten ratkaisitte sen? Tai ihan muutenkin vaan saa sanoa neuvoja - mielellään hyvin suoriin :D Oma pääni lyö tyhjää ja tunteet poat jatkuvasti raastamassa fiilistä työpaikalla (ja melkeinpä jo muutenkin). Jospa tämä kirjoittaminen vähän selkeyttäisi...
Kommentit (52)
Lapsia heillä ei ole. Mies on kuitenkin pysynyt suhteessa tämän 2 vuotta. En osaa lukea hänen ajatuksiaan, joten en tiedä johtuuko se siitä, että hän oikeastikin haluaa suhteessa pysyä vai voisiko olla, että hän odottaa minulta jonkinlaista vastareaktiota. Jonka taas pelkään antaa, koska en halua menettää häntä ja toisaalta, tuntuuhan se pahalta alkaa pitkää parisuhdetta rikkomaan. Ääh
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua surettaa sen naisen puolesta, jonka kanssa mies seurustelee :( yritä ajatella sen puolesta tuota asiaa, itsekin kun olet tullut petetyksi, niin ei pitäisi olla vaikeaa. Itse en kyllä tiedä haluaisinko lähteä suhteeseen miehen kanssa, joka tekee tuollaista seurustellessaan toisen naisen kanssa >:( sehän saattaa tehdä saman sulle.
Jos mies ei huolehdi nykyisestä suhteestaan, ei hän osaa huolehtia seuraavastakaan. Haluatko oikeasti miehen joka käyttäytyy varattuna noin?
Et varmasti ole miehen ainoa suhde parisuhteen ulkopuolella.
Varattuun mieheen sekaantuminen on ala-arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trolli sanoisin, kukaan mies nyt noin innokkaasti ja pitkään suomivalasta työpaikalla "tapaile", jollei panemaan pääse... okay next case
4&5: Olen tosi paljon miettinyt juurikin näitä asioita: mikä ihme saa miehen käyttäytymään noin ja käyttäytyykö jatkossakin samalla tavalla? Voihan se olla (ja ulkopuolisia varmasti ajattelette että onkin), mutta toisaalta haluaisin uskoa, että ei välttämättä. Silloin aikoinani kun muilta (vuosia samalla työpaikalla ollelta) työkavereilta kuulin miehen seurustelevan, sävy oli tyyliä "joo se on tosi komea, mutta se seurustelee sen yhen XX:n kanssa, siitä ei saa mitään irti, mutta onhan se silmäniloa", joten ainakaan jokaista naista mies ei yritä... Ja onhan hän minuunkin tutustunut jo 2 vuoden ajan... Joo nämä selittelevän kuulostaa itsestänikin säälittäviltä.
Nykyisen naisystävänsä kannalta minua tilanne surettaakin ehkä kaikista eniten; itse kärsin kuitenkin pelkistä "sydänsuruista", hänellä on pitkä ja kestävä parisuhde takana ja oletettavasti sellainen liitto, jonka on olettanut kestävän (kaikki osapuolet alkavat olla jo reilusti perheenperustamisiässä). Minulla ei kuitenkaan ole heidän suhteestaan minkäänlaista tietoa enkä tunne naista millään tavalla henkilökohtaisesti, joten tuntuisi äärimmäisen törpöltä alkaa hänenkään kanssa/hänen kannalta asiaa selvittämään. Ja toisaalta sitten, vaikka kuinka naisystävän parasta ajattelinkin, itse näen miehen minulle niin täydellisenä miehenä, etten tiedä pystynkö jättäytymään kaikesta ihan vain tuntemattoman naisen surua ajatellen.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 01:04"]Et varmasti ole miehen ainoa suhde parisuhteen ulkopuolella.
Varattuun mieheen sekaantuminen on ala-arvoista.
[/quote] En tietenkään voi sanoa olevani ainoa, mutta suoraan sanottuna ihmettelisin miten hänellä voisi riittää aikaa vieläkin useampiin suhteisiin (ainakaan mihinkään muuhun kuin joihinkin seksisuhteisiin - josta taas tässä meidän jutussa ei ole kyse). En nyt tätä kuitenkaan ala sen enempää avaamaan, sillä tässä on jo muutama niin tunnistettava yksityiskohta, että pelkään kohta että asia pongahtaa esille tätä kautta ja se nyt olisi vihoviimeinen vaihtoehto.
Sekaantumisasiasta olen samaa mieltä. Siksi haluaisin tilanteen selviävän/purkautuvan millä tahansa muulla keinolla, mutta mielestäni se ei ole minun tehtävä, eikä minulla suoraan sanottuna siihen uskalluskaan riittäisi.
-ap
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 01:09"]Trolli sanoisin, kukaan mies nyt noin innokkaasti ja pitkään suomivalasta työpaikalla "tapaile", jollei panemaan pääse... okay next case
[/quote] Tämä onkin itseasiassa koko tarinan kummallisin ja "hauskin" puoli, sillä mies on tosiaan sellaista tyyppiä, että hän saisi "kenet vain". Sen näköisen miehen kun ei tarvitsisi yleisesti ottaen tapailla yhtään ketään sänkyyn päästäkseen, jonka takia koko tilanne on oikeasti ihan hullu. Itse kun en samaa maata ole, vaikken nyt välttämättä ihan suomivalaskaan. Muutamaa kohtaa olen hieman tarinassa yrittänyt muuttaa, jotta tunnistettavuus heikkenisi, mutta tapahtumien kesto ei ole sellainen. Trolli en ole :)
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikkanne on siis vakuutusyhtiö, pankki tai kauppa ? Riko jos aiot äläkä sössötä !
Mies haluaa sinulta pillua, siinä kaikki. Kuinka te naiset voitte olla noin helvetin tyhmiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 01:47"]Mies haluaa sinulta pillua, siinä kaikki. Kuinka te naiset voitte olla noin helvetin tyhmiä?
[/quote] Voihan se niinkin olla, sinnikkäästi vaan jaksanut mies yhden pillun perässä roikkua :D Tosin mikäli saisin viitteitä että näin tosiaan on niin sitten antaisin varmastikin olla, tuollaisen asian takia en lähtisi sekaantumaan varattuun.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 01:53"]Kysy mieheltä suoraan! ;)
[/quote] Niin se parhaiten selviäisi, mutta ahdistaa miten kysymyksen saisi muotoiltu niin, etten säikäyttäisi miestä pois, mikäli kyse olisikin jostain suuresta väärinymmärryksestäni. Jos vain saisin selvyyden edes siihen, ettei miestä kiinnosta muu kuin ystävyys, voisin varmasti asennoitua siihenkin. Näillä eväin se kun vaan ei näytä kauhean todennäköiseltä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä mitään suhdetta siinä rikkois. Mies joka kunnioittaa ja rakastaa puolisoaan ei tee noin. Ärsyttää nää ällöttäväksi haukkujat.
Ps mammat, ei ne lapset sitä estä jos joku kiinnostuu miehestänne ja hän lähtee mukaan
Vuosikausia on hengattu samassa työpaikassa ja päivittäisiä juttutuokioita eikä ap:lla mitään käsitystä miehen parisuhteesta. PROVO.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 02:11"]Vuosikausia on hengattu samassa työpaikassa ja päivittäisiä juttutuokioita eikä ap:lla mitään käsitystä miehen parisuhteesta. PROVO.
[/quote]
Sain tietää tänä vuonna vasta työkaverini miehen kuolleen jo kolme vuotta sitten. Onko tämäkin provoa?
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 00:50"]Ei ketään voi pitää vasten tahtoaan parisuhteessa. Jos heillä on lapsia, niin siinä tapauksessa jätä ukko rauhaan. Lapset ei tarvi eropaskaa niskaansa.
[/quote]
Luuletko että tollanen äijä ymmärtäisi lopettaa naisten etsimisen jos AP ei anna sille? Vaikka kuinka olisi lapsia, kusipäät pettää eikä niitä ajattele. Ei pitäisi olla toisen naisen vastuulla kuka pettää ja ketä.
Ap jaksoi kirittää tätä ja Cittari-provoaan kahteen asti yöllä molempia, sitten tuli uni. Voi kun tulis mullekin.
Alue: Aihe vapaa
Ei ketään voi pitää vasten tahtoaan parisuhteessa. Jos heillä on lapsia, niin siinä tapauksessa jätä ukko rauhaan. Lapset ei tarvi eropaskaa niskaansa.