Lue keskustelun säännöt.
Ero seksin takia!
22.01.2022 |
Ei voi olla totta! Mies täräytti kunnon lauantaipommin pikkupäissään! Sanoi että laitetaan lusikat jakoon ja syy se ettei ole riittävästi seksiä! Toki tiedän että mies haluaa enemmän kuin minä ja tunnustan etten oikeastaan välitä enää koko seksistä, mutta kyllä minä ukolle olen yrittänyt välillä antaa vaikka homma maistuu puulle.
Voiko jollekin oikeasti seksi olla niin määräävässä asemassa parisuhteessa että se antaa syyn erota?? Meillä on oikeasti mielestäni hyvä parisuhde, eikä taloudellisestikkaan mene huonosti. Nämä ei tunnu vaikuttavan yhtään mitään jos ei pääse viikottain panemaan.
Kommentit (1009)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En tiedä, kerropa mikä tulppa sinulla on kun pitää vastata öykkäröimällä viestiin jota et näemmä edes lukenut? Kuten sanoin, tässä ketjussa on keskusteltu myös haluttomuudesta yleisellä tasolla ja eri muodoissaan. Sinä olet ihan itse valinnut jäädä jankuttamaan kirjoittajalle joka on koko ajan selvästi puhunut seksin pitkäaikaisesta tai pysyvästä lopettamisesta. Ihan jokaisessa kommentissa. Silloin sinulle vastataan tämän alaketjun speksien mukaan, ei Ap:n ilmoittamien seksimäärien mukaan. Jos haluat keskustella juuri Ap:n tapauksesta, niin vastaa hänelle tai jollekin muulle joka on kirjoittanut juuri sinua kiinnostavasta yhdyntäfrekvenssistä.
Mitä järkeä on tulla jankkaamaan johonkin ketjuun ihan muusta kuin ketjun aiheesta? Eikö olisi fiksumpaa avata omalle aiheelleen oma ketju?
-eri
Ketjun aihe on halujen kohtaamattomuus parisuhteessa. Täällä on hyvin moni muukin keskustellut omasta tilanteestaan vaikkei se ole identtinen Ap:n kanssa. Esimerkiksi täällä on ollut kumppaniaan halukkaampia naisia. Ei se niin mene, että ketjussa saa keskustella vain täsmälleen samoista spekseistä kuin Ap:n tapauksessa on esitetty. On ihan tavallista, että saman aihepiirin ympärillä käydään laajempaa keskustelua. Ne kommentit, jotka on kauempana itseä kiinnostavasta alajuonteesta ketjussa voi ihan suosiolla skipata eikä jäädä leikkimään keskustelupoliisia.
Jotenkin silti tuntuu uskomattomalta, että tuo totaalinen seksittömyys olisi noin yleistä kuin miltä kuulostaa. En vain pysty uskomaan.
Meillä on ollut seksiä koko pitkän liittomme ajan kutakuinkin kaksi kertaa viikossa. Poislukien ajat, kun olen juuri synnyttänyt ja kun mies on ollut kykenemätön terveydellisistä syistä. Ei todellakaan ole haluttanut läheskään aina, mutta lapset on tehty tähän liittoon, jossa on pystyttävä elämään. Ja jokainen nainen tietää, että on kyllä yhtä helvettiä yrittää elää puutteessa olevan miehen kanssa.
Ovatko nykynaiset oikeasti alkaneet elää sen mukaan miltä itsestä tuntuu eikä mitä perherauha vaatii? Arvostan!
Tervetuloa vuoteen 2022. Ydinperheet ja velvollisuusseksi ovat mennyttä maailmaa.
Olenko tosiaan ainoa dinosaurus, joka sitä harrastaa? En siis todellakaan ole haluton, mutta kyllä mulle riittäisi puoletkin siitä mitä tarjonta on…
En tiedä. Minulle ei kyllä tulisi mieleenkään harrastaa seksiä vain toisen ihmisen mieliksi. Sille on ruma nimikin.
Mikä ihmeen ruma nimi on kahden suostuvaisen aikuisen väliselle seksille, olkoonkin että vain toinen harrastaa sitä himosta ja toinen enemmänkin hellydestä ja kumppanuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
Myös miehelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
No minulle miehenä se tekee "tiukkaa" olla ilman seksiä ja runkaaminen voittaa monen naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taas tätä aihetta. Tulin tänne lukemaan kuivarömpsäisten mammojen meisvihaa ja sain mitä tilasin.
Mulla ei kyllä ole kuivaa vaginaa, päätin vaan kasvattaa selkärangan ja lopettaa panopuuna olemisen. Sekä vaginalla ajattelun. Vaikka mies sen takia ottikin eron. Luulin naimisiin mennessä, että olisin jotenkin erilainen kuin muut naiset, jotka ovat "niin tyhmiä pihtareita ja kiusaajia yhyy" sitten lopulta, mutta enpäs ollutkaan, oppia ikä kaikki, ei mennyt niinkuin strömssöissä.
Olen palautunut samaan mielentilaan mikä mulla oli lapsena, että seksi on ällöttävää ja sitä hakevat ovat kammottavia ja ällöttäviä ihmisiä joista kannattaa pysyä kaukana. Eli jos multa tulette sitä hakemaan tai yritätte mua siihen painostaa, haukutte hiekkapilluksi tai muutoin yritätte mua panopuuksi saada niin pidän teitä, tiedätte kyllä minä ja nauran puuhillenne ihan syystä.Voi kuinka surullista lukea.
Kannattaisi mennä johonkin terapiaan, menetät ison osan elämänilosta tuolla katkeruudella ja ällötyksellä.
Vaikka et seksiä koskaan harrastaisikaan, se on sinun oma päätös tietenkin, niin pääsisit tuosta myrkylliseltä ja jostain traumasta tai pahasta tapahtuneesta asiasta kumpuvasta ajatusmallista.
Olisi helpompaa elää kun et näkisi näitä asioita peikkoina tai halveksittuina asioina.No kyllähän nämä elimenhajuiset ”seksuaaliset olennot” aika surkeita ja halveksittavia ovat.
No, sinun omat, elimenhjuiset, seksuaaliset olennot ja liskoaivoiset vanhempasi ovat sinutkin alullepanneet. Ilman sitä aktia ei sinuakaan olisi syntynyt.
Aattelepas ite, iskä ja äityliini ovat panneet. Hinkanneet alapäitään yhteen.Lisääntymätön vanhapiika kirjoitti:
Niin sattuivat tekemään kyllä mutta se ei tarkoita että jälkikasvunkin pitää niin tehdä.
Onko tuo lupaus?
Lisääntymätön vanhapiikaSitäpaitsi aika ällöttävää settiä taas... Minkä helvetin takia oikein maiskuttelet sillä asialla että omat vanhemmat ovat olleet yhdynnässä keskenään?[/quote kirjoitti:
Inhottaako ajatus, että vanhempasi ovat harrastaneet seksiä. Keskitypä hetkeksi kuvitelmaan, jossa äitisi ja isäsi ovat sängyssä himojensa ohjaamina naimassa.
Lisääntymätön vanhapiika kirjoitti:
Kaikkien vanhemmat eivät sitäpaitsi edes ole olleet yhdynnässä keskenään, vaan jotkut on raskautuneet keinohedelmöityksellä.
Koska eivät ole saaneet normaalilla, limaisella seksillä lasta aikaan. Sitä on varmaan jouduttu harrastamaan erityisen paljon, että on voitu todeta kyseisen tavan olevan toimimaton lapsenhankintaan. Ällöttävää, eikö totta?
On melkoisen ällöttävää ilman sun mässäilyäsikin asialla. Olisin oikeastaan mieluummin kuulematta tuollaisia juttuja.
Istutinko mieleesi pahan siemenen?
Muista:" Vanhempasi hekuman huumassa harrastamassa seksiä"
"Try to pose for yourself this task: not to think of a polar bear, and you will see that the cursed thing will come to mind every minute."
— Fyodor Dostoevsky,Et kyllä istuttanut, kyllä minä olen jo katsonut pahuutta silmästä silmään. Viestisi oli toisaalta aika terapeuttinen, kiitos siitä. Olen itsekin ollut tuollainen uhoaja ja luulin olevani kovakin ja pahoista pahoin, vaikka se vastapuoli oli varmaan 100 kertaa kovempi ja pahempi. Hän silloin piti mua suloisena uhotessani, niinkuin minä nyt sinua.
Ja olipas hieno sitaatti, työskenteletkö kenties filosofina?jos olet päässyt "pahasta" irti, niin miksi moinen asenne, jos olet kirjoittanut tässä lainausketjussa olevat tekstit?
Vai onko niin, ettet ole vielä todellisuudessa päässyt haamuistasi ja kyseessä on jonkinmoinen häilyvä rauha?
Niinkuin entiset alkoholistit ovat pahimpia absolutisteja, ent "uskovaiset" ateisteja tai kuten omasta seksuaalisesta identiteetistään epävarma pahimpia homofoobikkoja.
Jos olisit päässyt "irti", niin luulisi tällaisen keskustelun olevan joltisenkin yhdentekevä ja hyvin vähän "karvoja nostattava". Mutta toisaalta, jokaisella meillä on omat heikot kohtamme.
Ja kiitos, filosofia on mielenkiintoista, mutta psykologia ja ihmisen erilaiset käyttäytymismallit, niin opetetut, itseopitut tai geeniperustaiset ovat paljon mielenkiintoisempi alue: Tutkimus ja seurantakohteita empiirisiin tuloksiin on paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt pitkään seksittömästä liitosta. Ennen seksittömyyttä se oli vähäseksistä, ja seksin toivomista vain minun puoleltani. Meillä on puitteet hyvin, mutta myönnettävä se on: seksuaalista rakkautta meillä ei ole, ei ole ollut enää pitkään aikaan. En usko tilanteen muuttuvan. Avoin suhde ei ole silti sallittua miehen puolelta, ja erokaan ei ole optimaalinen ratkaisu monesta asiasta johtuen. Pyörittelen mielessäni, hankkisinko jonkun salasuhteen. Puoliso olisi onnellinen, kun ei tarvitsisi koskea väkisin ja itsekin olisin onnellinen.
Masturboi, niin me muutkin tehdään jos meinaa lipsahtaa että antaisi miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
No minulle miehenä se tekee "tiukkaa" olla ilman seksiä ja runkaaminen voittaa monen naisen.
Runkkaa ihan rauhassa. Tuollaisen minuuttimunan takia ei viitsi lämmittää moottoria. Hommahan on ohi ennen kuin se edes alkaa kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
No niin ”riittää”… pöh kylläpä on huonoa minun mielestäni olla suhteessa jossa ei ole seksiä. Katseletteko muita miehiä? Vai eikö kukaan herätä haluja?
Halut ovat ongelma vain seksi-keskeisissä suhteissa. MIehille sopisi parhaiten homosuhteet. Siellä saatte niin paljon kuin vain haluatte.
Rakkaus on jotain muuta kuin seksi.
Suurin ongelmahan onkin juuri täysin erilaiset seksuaalisuudet. Miehet haluavat panna, naiset rakastella ja rakastaa. Oikeastihan seksi olisi parasta oman sukupuolen kanssa.
Niin, ei miehistä ole rakastamaan. Sääli sinänsä.
No, tehkää töitä reippaasti ja tuokaa suurin osa talouden tuloista, me naiset kyllä rakastetaan lapsiamme ja annamme sitten säälistä jonkin verran sitä mitä te miehet haluatte.
Seksiä.
Mutta jokainen kerta on oikeasti kuin raisk.aus.
Taas tätä "te miehet", "me naiset". Ei ole mitään homogeenistä miesten laumaa eikä vastaavaa naisten laumaa. Iso osa naisista haluaa ihan itsekin seksiä, jopa enemmän kuin kumppaninsa. Joskus se vähemmän haluava määrää tahdin, joskus se avittaa pelkällä käsipelillä, joskus se lähtee mukaan seksiin ja lämmittelyn jälkeen innostuu itsekin ja joskus se antaa ihan vaan rakkauden ja parisuhderauhan nimissä. Näistä jälkimmäisistä osa on asian kanssa ihan sinut, osa ahdistuu ja osa tosissaan rikkoutuu. Mutta ei näistä kaikista voi puhua yhdellä suulla. Jos sinusta tuntuu, että velvollisuusseksi rikkoo sinua kuin r*iskaus niin laittaa sakset kiinni ja anna ukon lähteä vieraisiin tai kokonaan. Mutta älä väitä että se olisi kaikille yhtä dramaattista. Esimerkiksi minulle seksi puolison kanssa on yleensä loistavaa ja huonoimmillaankin neutraalia, ei ikinä ahdistavaa tai rikkovaa, ei edes silloin harvoin kun annan vaikkei varsinaisesti haluta. Eikä sellaisella ole minkään valtakunnan tekemistä väkisin ottamisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
Myös miehelle?
Kukaan ei pakota miestä pysymään suhteessa. Vapaa maa, eroa ei tarvitse edes perustella ja se hoituu netissä.
Miehet vain on niin laiskoja ettei tuokaan tahdo onnistua. Pitäisi naisten tehdä sekin puolestanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
No niin ”riittää”… pöh kylläpä on huonoa minun mielestäni olla suhteessa jossa ei ole seksiä. Katseletteko muita miehiä? Vai eikö kukaan herätä haluja?
Halut ovat ongelma vain seksi-keskeisissä suhteissa. MIehille sopisi parhaiten homosuhteet. Siellä saatte niin paljon kuin vain haluatte.
Rakkaus on jotain muuta kuin seksi.
Suurin ongelmahan onkin juuri täysin erilaiset seksuaalisuudet. Miehet haluavat panna, naiset rakastella ja rakastaa. Oikeastihan seksi olisi parasta oman sukupuolen kanssa.
Niin, ei miehistä ole rakastamaan. Sääli sinänsä.
No, tehkää töitä reippaasti ja tuokaa suurin osa talouden tuloista, me naiset kyllä rakastetaan lapsiamme ja annamme sitten säälistä jonkin verran sitä mitä te miehet haluatte.
Seksiä.
Mutta jokainen kerta on oikeasti kuin raisk.aus.
Taas tätä "te miehet", "me naiset". Ei ole mitään homogeenistä miesten laumaa eikä vastaavaa naisten laumaa. Iso osa naisista haluaa ihan itsekin seksiä, jopa enemmän kuin kumppaninsa. Joskus se vähemmän haluava määrää tahdin, joskus se avittaa pelkällä käsipelillä, joskus se lähtee mukaan seksiin ja lämmittelyn jälkeen innostuu itsekin ja joskus se antaa ihan vaan rakkauden ja parisuhderauhan nimissä. Näistä jälkimmäisistä osa on asian kanssa ihan sinut, osa ahdistuu ja osa tosissaan rikkoutuu. Mutta ei näistä kaikista voi puhua yhdellä suulla. Jos sinusta tuntuu, että velvollisuusseksi rikkoo sinua kuin r*iskaus niin laittaa sakset kiinni ja anna ukon lähteä vieraisiin tai kokonaan. Mutta älä väitä että se olisi kaikille yhtä dramaattista. Esimerkiksi minulle seksi puolison kanssa on yleensä loistavaa ja huonoimmillaankin neutraalia, ei ikinä ahdistavaa tai rikkovaa, ei edes silloin harvoin kun annan vaikkei varsinaisesti haluta. Eikä sellaisella ole minkään valtakunnan tekemistä väkisin ottamisen kanssa.
#PICKME
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En tiedä, kerropa mikä tulppa sinulla on kun pitää vastata öykkäröimällä viestiin jota et näemmä edes lukenut? Kuten sanoin, tässä ketjussa on keskusteltu myös haluttomuudesta yleisellä tasolla ja eri muodoissaan. Sinä olet ihan itse valinnut jäädä jankuttamaan kirjoittajalle joka on koko ajan selvästi puhunut seksin pitkäaikaisesta tai pysyvästä lopettamisesta. Ihan jokaisessa kommentissa. Silloin sinulle vastataan tämän alaketjun speksien mukaan, ei Ap:n ilmoittamien seksimäärien mukaan. Jos haluat keskustella juuri Ap:n tapauksesta, niin vastaa hänelle tai jollekin muulle joka on kirjoittanut juuri sinua kiinnostavasta yhdyntäfrekvenssistä.
Mitä järkeä on tulla jankkaamaan johonkin ketjuun ihan muusta kuin ketjun aiheesta? Eikö olisi fiksumpaa avata omalle aiheelleen oma ketju?
-eri
Ketjun aihe on halujen kohtaamattomuus parisuhteessa. Täällä on hyvin moni muukin keskustellut omasta tilanteestaan vaikkei se ole identtinen Ap:n kanssa. Esimerkiksi täällä on ollut kumppaniaan halukkaampia naisia. Ei se niin mene, että ketjussa saa keskustella vain täsmälleen samoista spekseistä kuin Ap:n tapauksessa on esitetty. On ihan tavallista, että saman aihepiirin ympärillä käydään laajempaa keskustelua. Ne kommentit, jotka on kauempana itseä kiinnostavasta alajuonteesta ketjussa voi ihan suosiolla skipata eikä jäädä leikkimään keskustelupoliisia.
Jotenkin silti tuntuu uskomattomalta, että tuo totaalinen seksittömyys olisi noin yleistä kuin miltä kuulostaa. En vain pysty uskomaan.
Meillä on ollut seksiä koko pitkän liittomme ajan kutakuinkin kaksi kertaa viikossa. Poislukien ajat, kun olen juuri synnyttänyt ja kun mies on ollut kykenemätön terveydellisistä syistä. Ei todellakaan ole haluttanut läheskään aina, mutta lapset on tehty tähän liittoon, jossa on pystyttävä elämään. Ja jokainen nainen tietää, että on kyllä yhtä helvettiä yrittää elää puutteessa olevan miehen kanssa.
Ovatko nykynaiset oikeasti alkaneet elää sen mukaan miltä itsestä tuntuu eikä mitä perherauha vaatii? Arvostan!
Tervetuloa vuoteen 2022. Ydinperheet ja velvollisuusseksi ovat mennyttä maailmaa.
Olenko tosiaan ainoa dinosaurus, joka sitä harrastaa? En siis todellakaan ole haluton, mutta kyllä mulle riittäisi puoletkin siitä mitä tarjonta on…
En tiedä. Minulle ei kyllä tulisi mieleenkään harrastaa seksiä vain toisen ihmisen mieliksi. Sille on ruma nimikin.
Mikä ihmeen ruma nimi on kahden suostuvaisen aikuisen väliselle seksille, olkoonkin että vain toinen harrastaa sitä himosta ja toinen enemmänkin hellydestä ja kumppanuudesta?
Säälipano
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on aika monelle iso ja luonnollinen osa parisuhdetta. Jos teillä kuitenkin säännöllisrsti on seksiä, niin kompromissin luulisi saavutettavan. Kumpikin joustaa toisen hyväksi hieman.
Ongelma on, ettei se halukas välttämättä halua vastentahtoista velvollisuusseksiä vaan kumppanin joka haluu häntä. Ja sitä ei Ap pysty antamaan.
Seksillä on tapana aktivoida halua. Vapaaehtoinen myöntyminen seksille voi ennaltaehkäistä haluttomuutta. Jos seksi on vain toisen suorite tyydyttää tarpeensa ja toisen makaaminen osallistumatta seksiin (en sano, että ap:llä on tällaista) niin siihen saa nykyisin apua. Kiihottuminen ja tunteen jakaminen yhdessä rakastamansa ihmisen kanssa on todella intiimi kokemus, joka vahvistaa parisuhdetta.
Se, että ihminen kieltää seksin parisuhteesta niin voi olla ikäpolven muisto peruskoulun seksuaalikasvatuksesta: ehkäisy banaanin päälle, sukupuolielimet ja - taudit (eli ei ymmärrä omaa seksuaalisuutta), eikä hän oikeasti ole koskaan kokenut, mitä hyvä seksi voi parhaimmillaan olla.
On seksiä ja on "seksiä", miehen pitäisi panostaa laatuun, eikä määrään, poke ohjeistaa "seksiä" ja kun Ap ei saa seksiä, niin hänen halunsa hiipuu väistämättä ja se monotoninen "seksi" alkaa vain kuvottaan ja maistuu puulta, eikä haluja "seksiin" enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt pitkään seksittömästä liitosta. Ennen seksittömyyttä se oli vähäseksistä, ja seksin toivomista vain minun puoleltani. Meillä on puitteet hyvin, mutta myönnettävä se on: seksuaalista rakkautta meillä ei ole, ei ole ollut enää pitkään aikaan. En usko tilanteen muuttuvan. Avoin suhde ei ole silti sallittua miehen puolelta, ja erokaan ei ole optimaalinen ratkaisu monesta asiasta johtuen. Pyörittelen mielessäni, hankkisinko jonkun salasuhteen. Puoliso olisi onnellinen, kun ei tarvitsisi koskea väkisin ja itsekin olisin onnellinen.
Masturboi, niin me muutkin tehdään jos meinaa lipsahtaa että antaisi miehelle.
En ymmärrä virkettäsi. Minä masturboin joka helvetin päivä. Joka helvetin päivä kuvittelen päässäni, millaista olisi olla haluttu ja osallisena yhteistä intohimoa. En halua koko loppuikääni vain kuvitella pääni sisällä jotain minulle tärkeää asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pulu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se voi tulla yllätyksenä, kun näitä tapauksia on vuosittain kymmeniä tuhansia? Suurin eron syy, jos mies tahtoo erota!
Herätkää naiset prinsessaunistanne!Naisetkin voivat erota seksittömyyden takia. Mä erosin sen takia.
Samoin minä erosin seksittömyyden vuoksi. Olen hyvin erotiikannälkäinen ja seksuaalinen ihminen, orgasmi on mielestäni paras nautinto maailmassa, ja seksi ylipäätään on vain niin ihanaa. Se on minulle yhtä tärkeää kuin monille vaikkapa liikunta tai matkustelu.
Neljän eri ihmisen kanssa olen seurustellut ja heistä kolmen kanssa olen kokenut sen, että suhteen ensimmäisen vuoden ajan on aivan mielettömän mahtavaa, kun nainen haluaa seksiä avoimesti ja runsaasti, ja tekee sen eteen asioita.
Siitä parin vuoden sisällä yhtäkkiä alkaakin seksin määrä vähentyä ja joudun kuulemaan kumppanilta, kuinka olen nymfo, seksihullu, riippuvainen addikti, en ajattele muuta kuin seksiä, kiimassa 24/7, kyltymätön jne. Eivät nuo pidä paikkaansa, mutta siltä se varmaan alkaa toisesta tuntua jossain kohtaa.Yhden kanssa seksiä riitti vielä pidemmän aikaa, mutta ero tuli muista syistä. Se olikin parasta ja ihaninta seksiä, mitä olen koskaan saanut.
Tunnistan tämän ilmiön korkealibidoisena naisena. Jotkut miehet kavahtavat jo kättelyssä, toiset taas ihastuvat nimenomaan siihen estottomaan ja himokkaaseen puoleen minussa mutta ajan myötä siitä tuleekin taakka ja aletaan vihjailemaan seksihulluksi yms. Tuntuu, että miehet ovat myös itse ahdistuneet siitä etteivät ole "pysyneet vauhdissa" ja osa tästä omasta haluttomuudesta aiheutuvasta ahdistuksesta on sitten heijastettu minuun. Se on niin kova paikka miehelle myöntää haluavansa vähemmän kuin nainen, että se kääntyy helposti niin päin että naisessa on oltava jotain vikaa. Minähän olen miehinen halukas mies mutta kun tuo nainen on ihan hullu.
Joo kaikki keskustelupalstat ovat täynnä tätä ongelmaa, kuinka nainen haluaa enemmän kuin mies. Varokaa miehet naiset oikeasti haluavat seksiä päivittäin, miten me miehet kestämme tämän. MIten on miehet, jos uhraudumme tähän, oletteko rivistössä? Minä lupaan nuolla ja panna joka ikinen päivä jos joku nainen niin haluaa. Tämä uhraus on todella kova, mutta miehenä lupaan ja vannon että hoidan homman, kautta klitoriksen minä lupaan hoitaa homman.
Et tiedä mitä toivot. Miehelle on oikeasti kova paikka, jos nainen haluaa enemmän. Se johtaa hyvin nopeasti miehen itsetunto-ongelmiin, mustasukkaisuuteen ja uskottomuusepäilyihin.
Meillä oli suhteen alkuaikoina tilanne, että olisin halunnut paljon useammin kuin mitä mies halusi ja pystyi. Siinä ei oikeastaan voinut muuta kuin jättää aloitteet miehelle ja hoideltava ylimääräiset halut itsekseen. Ei ollut vaihtoehtoa, että olisin painostanut miestä enempään kuin mihin hän oli suostuvainen, koska se kostautui mustasukkaisuuskohtauksina.
Olisitko sitten ollut valmis painostamaan miehen seksiin, vaikka tämä ei halunnut, jos se olisi ollut mahdollista?
-eri
Kuulostaako se näinpäin pahalta? Ap:ta on kyllä piesty kuin vierasta sikaa kun hön ei ole ollut miehen käytettävissä aina kun tämä on halunnut. Oletusarvoista, että nainen ”tulee vastaan ja joustaa”?
Se kuulostaa molemmin päin pahalta ja siinä onkin se ongelma. Kaikilla on oikeus harrastaa seksiä vain halutessaan. Halujen tulee siis avioliitossa kohdata. Halukkuus voi kuitenkin toisella osapuolella muuttua ja sitä ei voi kukaan ennakoida. Onko haluttoman sitten annettava käyttää kehoaan seksiin toisen halujen vuoksi, vai voidaanko seksiä harrastaa halukkaamman tarvitsema määrä kauniisti ilman hyväksikäyttöä? Tilanteessa jossa haluton osapuoli on nainen, seksi muuttuu karmeaksi, jos mies puolestaan suhtautuu seksiin kuten eräs kirjoittaja, joka totesi, että seksi on miehelle vain kassien tyhjennystä. Voiko kassientyhjennysalustaksi rupeamista vaatia avioliiton ja rakkauden nimissä? Jos rakastat, niin annat, niinhän usein todetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt pitkään seksittömästä liitosta. Ennen seksittömyyttä se oli vähäseksistä, ja seksin toivomista vain minun puoleltani. Meillä on puitteet hyvin, mutta myönnettävä se on: seksuaalista rakkautta meillä ei ole, ei ole ollut enää pitkään aikaan. En usko tilanteen muuttuvan. Avoin suhde ei ole silti sallittua miehen puolelta, ja erokaan ei ole optimaalinen ratkaisu monesta asiasta johtuen. Pyörittelen mielessäni, hankkisinko jonkun salasuhteen. Puoliso olisi onnellinen, kun ei tarvitsisi koskea väkisin ja itsekin olisin onnellinen.
Masturboi, niin me muutkin tehdään jos meinaa lipsahtaa että antaisi miehelle.
En ymmärrä virkettäsi. Minä masturboin joka helvetin päivä. Joka helvetin päivä kuvittelen päässäni, millaista olisi olla haluttu ja osallisena yhteistä intohimoa. En halua koko loppuikääni vain kuvitella pääni sisällä jotain minulle tärkeää asiaa.
Pyh, olisit miehelle pelkkä tyhjennysränni.
Minua kiinnostaa, miten teillä jotka kavahdatte miellyttämiseksiä on aikanaan hoidettu lastenhankinta. Onko niin, että silloin on kuitenkin harrastettu seksiä sillä siunaamalla kun kalenteri ja ovistikut käskee, oli himoja tai ei? Ja jos on, niin miksei tämä sama suhde seksiin onnistu nyt? Miksi seksi ilman himoa on okei silloin kun te saavutatte sillä jotain, mutta ei silloin kun se ainoa saavutus on kumppanin mielihyvä? Miksei kumppanin mielihyvä ole minkään arvoinen motivaatio?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
No niin ”riittää”… pöh kylläpä on huonoa minun mielestäni olla suhteessa jossa ei ole seksiä. Katseletteko muita miehiä? Vai eikö kukaan herätä haluja?
Halut ovat ongelma vain seksi-keskeisissä suhteissa. MIehille sopisi parhaiten homosuhteet. Siellä saatte niin paljon kuin vain haluatte.
Rakkaus on jotain muuta kuin seksi.
Joo totta, miehet jotka haluavat vaimoaan ovat homoja ja homot ei halua rakkautta suhteelta. Sinä olet todella nero ja ihmisasiantuntija!
Miehet haluavat _reikää_, ja sellainen kassientyhjennysseksi onnistuu parhaiten kaverin takalistoon - hän on samaa maata.
Voiko tämän miehen korvata tissitömällä feministillä joka vihaa miehiä, vai onko pakko panna miestä?
Vierailija kirjoitti:
Miehillä seksin vähyys tai sen puuttuminen on suurin syy eroon.
Samaten naisilla, nainen voi kärvistellä seksittömyydestä vuosiakin, tottuu siihen ja eron tullessa hän tulee toimeen varsin hyvin ilman miestäkin, joka ei sitten kumminkaan anna seksiä vaan poken kylmää kyytiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin ottaisin eron vaimostani, jos seksi loppuisi, vaikka meidän liitto on muuten tosi hyvä: molemmilla vähintäänkin hyväpalkkaiset työt, iso asunto Helsingin keskustassa + muuta omaisuutta riittävästi, kolme lasta jne. Mutta joo, ilman seksiä meidän liitto kyllä kuolisi siihen. Toisaalta vaimo kyllä tietää tämän ja palvelu pelaa.
Sanavalinta paljastaa ajatusmaailman. "Palvelu pelaa" viittaa siihen, että toisen kuuluu muka tuottaa seksuaalisia palveluja. Seksi on kahdenvälistä kivaa, eikä mikään pakollinen palvelu toiselle osapuolelle.
Höpsistä, kyllä se parisuhteessa menee siten, että puolisoilla on oikeus saada seksiä, vaikka toista osapuolta ei niin kiinnostaisikaan. Ei kannata sotkea feminismiä tähän.
Ei. Jokaisella on oikeus harrastaa seksiä silloin, kun se hänelle itselle sopii, halukkaan kumppanin kanssa. Ei se mene niin, että halutessaan seksiä, voi vaatia sitä toiselta halusi tämä tai ei, vedoten siihen, että ollaan parisuhteessa.
Mistä niitä halukkaita kumppaneita sitten saa, jos kerran mullakin on oikeus?
Seksi ei ole ihmisoikeus, seksuaalisuus on. Sen taas voi hoitaa itsenäisesti sooloillen jos ei halukasta partneria löydy.
Mitä sä selität? Juurihan tuossa edellä kirjoitettiin, että jokaisella on oikeus harrastaa seksiä, ihan millon itelle sopii ja vielä halukkaan kumppanin kanssa.
Noni. Nyt sitten tultiin kohtaan, jossa enää saa lykkiä kaveria saunaillassa.