Lue keskustelun säännöt.
Ero seksin takia!
22.01.2022 |
Ei voi olla totta! Mies täräytti kunnon lauantaipommin pikkupäissään! Sanoi että laitetaan lusikat jakoon ja syy se ettei ole riittävästi seksiä! Toki tiedän että mies haluaa enemmän kuin minä ja tunnustan etten oikeastaan välitä enää koko seksistä, mutta kyllä minä ukolle olen yrittänyt välillä antaa vaikka homma maistuu puulle.
Voiko jollekin oikeasti seksi olla niin määräävässä asemassa parisuhteessa että se antaa syyn erota?? Meillä on oikeasti mielestäni hyvä parisuhde, eikä taloudellisestikkaan mene huonosti. Nämä ei tunnu vaikuttavan yhtään mitään jos ei pääse viikottain panemaan.
Kommentit (1009)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pulu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se voi tulla yllätyksenä, kun näitä tapauksia on vuosittain kymmeniä tuhansia? Suurin eron syy, jos mies tahtoo erota!
Herätkää naiset prinsessaunistanne!Naisetkin voivat erota seksittömyyden takia. Mä erosin sen takia.
Samoin minä erosin seksittömyyden vuoksi. Olen hyvin erotiikannälkäinen ja seksuaalinen ihminen, orgasmi on mielestäni paras nautinto maailmassa, ja seksi ylipäätään on vain niin ihanaa. Se on minulle yhtä tärkeää kuin monille vaikkapa liikunta tai matkustelu.
Neljän eri ihmisen kanssa olen seurustellut ja heistä kolmen kanssa olen kokenut sen, että suhteen ensimmäisen vuoden ajan on aivan mielettömän mahtavaa, kun nainen haluaa seksiä avoimesti ja runsaasti, ja tekee sen eteen asioita.
Siitä parin vuoden sisällä yhtäkkiä alkaakin seksin määrä vähentyä ja joudun kuulemaan kumppanilta, kuinka olen nymfo, seksihullu, riippuvainen addikti, en ajattele muuta kuin seksiä, kiimassa 24/7, kyltymätön jne. Eivät nuo pidä paikkaansa, mutta siltä se varmaan alkaa toisesta tuntua jossain kohtaa.Yhden kanssa seksiä riitti vielä pidemmän aikaa, mutta ero tuli muista syistä. Se olikin parasta ja ihaninta seksiä, mitä olen koskaan saanut.
Tunnistan tämän ilmiön korkealibidoisena naisena. Jotkut miehet kavahtavat jo kättelyssä, toiset taas ihastuvat nimenomaan siihen estottomaan ja himokkaaseen puoleen minussa mutta ajan myötä siitä tuleekin taakka ja aletaan vihjailemaan seksihulluksi yms. Tuntuu, että miehet ovat myös itse ahdistuneet siitä etteivät ole "pysyneet vauhdissa" ja osa tästä omasta haluttomuudesta aiheutuvasta ahdistuksesta on sitten heijastettu minuun. Se on niin kova paikka miehelle myöntää haluavansa vähemmän kuin nainen, että se kääntyy helposti niin päin että naisessa on oltava jotain vikaa. Minähän olen miehinen halukas mies mutta kun tuo nainen on ihan hullu.
Joo kaikki keskustelupalstat ovat täynnä tätä ongelmaa, kuinka nainen haluaa enemmän kuin mies. Varokaa miehet naiset oikeasti haluavat seksiä päivittäin, miten me miehet kestämme tämän. MIten on miehet, jos uhraudumme tähän, oletteko rivistössä? Minä lupaan nuolla ja panna joka ikinen päivä jos joku nainen niin haluaa. Tämä uhraus on todella kova, mutta miehenä lupaan ja vannon että hoidan homman, kautta klitoriksen minä lupaan hoitaa homman.
Et tiedä mitä toivot. Miehelle on oikeasti kova paikka, jos nainen haluaa enemmän. Se johtaa hyvin nopeasti miehen itsetunto-ongelmiin, mustasukkaisuuteen ja uskottomuusepäilyihin.
Meillä oli suhteen alkuaikoina tilanne, että olisin halunnut paljon useammin kuin mitä mies halusi ja pystyi. Siinä ei oikeastaan voinut muuta kuin jättää aloitteet miehelle ja hoideltava ylimääräiset halut itsekseen. Ei ollut vaihtoehtoa, että olisin painostanut miestä enempään kuin mihin hän oli suostuvainen, koska se kostautui mustasukkaisuuskohtauksina.
Olisitko sitten ollut valmis painostamaan miehen seksiin, vaikka tämä ei halunnut, jos se olisi ollut mahdollista?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Tämäkin on näkökulmakysymys. Kyllä ihminen voi rakastaa hyvin monella tavalla hyvin monenlaisia ihmisiä eikä se romanttinen rakkaus kyllä minun mielestäni ole mitenkään automaattisesti ystävänrakkautta suurempaa. Parisuhteet ja romanttinen rakkaus voivat päättyä, suurimmat ystävyydet säilyy läpi elämän. Perinteisesti vanhemman ja lapsen välistä rakkautta on pidetty näitäkin suurempana ja uskonnolliset pitävät ihmisen ja Jumalan välistä rakkautta kaikkein suurimpana. Minusta eri rakkaustyyppien "suuruuden" vertailu on enemmän ihmisten keinotekoista tarvetta laittaa asioita ja ihmisiä jonkinlaiseen prioriteettijonoon silloinkin kun siinä ei ole mitään järkeä.
Sitähän se romanttinen rakkaus tarkoittaa, että se yksi ihminen on rakkaampi kuin muut ja hänen kanssaan halutaan elää yhdessä koko loppuelämä. Toki romanttinen rakkaus voi joissakin tapauksissa päättyä, aivan niin kuin ystäväkin voi muuttua vihamieheksi, uskovainen voi muuttua ateistiksi tai lapset voivat lakata välittämästä vanhemmistaan.
No se on sinun näkemyksesi eikä mikään universaali fakta. Perheen perustamiseen tarkoitetut suhteet ovat yleensä nykykulttuurissamme toisensa poissulkevia riippumatta siitä, onko se ihminen jotenkin absoluuttisesti rakkaampi kuin kaikki muut ihmiset ikinä. Niitä on se yksi koska niitä ei voi olla kuin yksi. Ystävyyssuhteita taas voi olla useita vaikka ne olisivat miten läheisiä. Ystävä voi olla kumppanin veroinen tärkeydessä, mutta ei hetero voi samaa sukupuolta olevan kanssa perhettä perustaa vaikka se miten rakas olisikin.
Niitä ei voi olla kuin yksi, koska se yksi on se kaikkein rakkain. Ja jos ei ole, niin silloin täytyy joko jatkaa etsimistä tai tyytyä siihen, että on löytänyt kuitenkin jonkinlaisen kumppanin itselleen, vaikka ei olekaan rakastunut. Jälkimmäinen vaihtoehto voi varmasti olla ihan hyvä joissakin tapauksissa, en minä nyt sano että kaikkien pitäisi etsiä loppuikänsä jotain suurta rakkautta, jota ei mahdollisesti koskaan edes löytyisi.
No, jokaisella saa tosiaan ihan vapaasti olla omat määritelmänsä rakkaudelle. Minusta parisuhderakkauden erottaa syvästä ystävänrakkaudesta juuri se seksuaalinen halu. Ei-seksuaalinen romanttinen rakkaus ei ole sitä mitä suhteeltani etsin, ja eroottista miehen ja naisen välistä rakkautta etsivälle se on vähän sama kuin tarjoaisi ystävyyttä. Aina ne rakkaudet ei kohtaa ja silloin on joskus parempi jatkaa eri teitä. Niin silloin kun toinen kaipaa ystävyyttä ja toinen romanssia, kuin myös silloin kun toinen kaipaa ei-seksuaalista romanttista suhdetta mutta toinen kaipaa täysipainoista seksuaalista ja romanttista rakkautta.
Mutta onhan mahdollista, että joku tuntee ystäväänsä kohtaan syvää ystävänrakkautta ja seksuaalista halua, mutta ei kuitenkaan ole rakastunut.
Hmm joo miksei. Mutta rakastumiseen taas en itse usko ilman seksuaalista halua. Paitsi henkilöillä jotka ovat muutenkin aseksuaaleja, ja "normoseksuaaleilla" tilapäisesti esimerkiksi masennuksen, sairauden tai lääkityksen aiheuttamana. Mutta terveillä normaalin tai korkean libidon ihmisillä en. Silloin ihminen tai suhde on minusta jollain tasolla väärä. Ainakin ilmeisen väärä silloin, kun se toinen osapuoli kaipaa seksuaalista rakkautta.
Esimerkiksi vanhuksetkin rakastuvat, eikä siinä kasikymppisillä enää libido loisku. Mutta usko sinä ihmeessä että on vain haisulialapäähinkutusrakkautta.
No olipa lapsellinen lällätys. Luitko edes kommenttia johon vastasit? Minähän sanoin, etten usko siihen terveillä joilla libido on normaali. Sinä tulet puhumaan vanhuksista joilla ei enää omienkaan sanojesi mukaan ole juuri libidoa.
Enkä minä sanonut ettei muuta rakkautta ole. Vaan ettei tuollaista ei-seksuaalista rakastumista yleensä ole normaalilibidoisille terveille ihmisille. Ja että vähintään silloin se kohde tuollaiselle tunteelle on väärä, kun se kohde kuitenkin kaipaa seksuaalista rakkautta. Mistä tästä sinä olet eri mieltä?
Huomautan myös, että mikäli kaksi normaalilibidoista rakastuisi ilman seksuaalista halua (mitä pidän epätodennäköisenä), niin mihin veikkaat näiden henkilöiden libidon purkautuvan? Pari vuotta kärvistellään ilman, mutta mikä on tulevaisuus, jos molemmilla on halut mutta be eivät kohdistu kumppaniin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
No niin ”riittää”… pöh kylläpä on huonoa minun mielestäni olla suhteessa jossa ei ole seksiä. Katseletteko muita miehiä? Vai eikö kukaan herätä haluja?
Halut ovat ongelma vain seksi-keskeisissä suhteissa. MIehille sopisi parhaiten homosuhteet. Siellä saatte niin paljon kuin vain haluatte.
Rakkaus on jotain muuta kuin seksi.
Joo totta, miehet jotka haluavat vaimoaan ovat homoja ja homot ei halua rakkautta suhteelta. Sinä olet todella nero ja ihmisasiantuntija!
Jos rakastaa toista niin ei tälläsia keskusteluja pitäis olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En tiedä, kerropa mikä tulppa sinulla on kun pitää vastata öykkäröimällä viestiin jota et näemmä edes lukenut? Kuten sanoin, tässä ketjussa on keskusteltu myös haluttomuudesta yleisellä tasolla ja eri muodoissaan. Sinä olet ihan itse valinnut jäädä jankuttamaan kirjoittajalle joka on koko ajan selvästi puhunut seksin pitkäaikaisesta tai pysyvästä lopettamisesta. Ihan jokaisessa kommentissa. Silloin sinulle vastataan tämän alaketjun speksien mukaan, ei Ap:n ilmoittamien seksimäärien mukaan. Jos haluat keskustella juuri Ap:n tapauksesta, niin vastaa hänelle tai jollekin muulle joka on kirjoittanut juuri sinua kiinnostavasta yhdyntäfrekvenssistä.
Mitä järkeä on tulla jankkaamaan johonkin ketjuun ihan muusta kuin ketjun aiheesta? Eikö olisi fiksumpaa avata omalle aiheelleen oma ketju?
-eri
Ketjun aihe on halujen kohtaamattomuus parisuhteessa. Täällä on hyvin moni muukin keskustellut omasta tilanteestaan vaikkei se ole identtinen Ap:n kanssa. Esimerkiksi täällä on ollut kumppaniaan halukkaampia naisia. Ei se niin mene, että ketjussa saa keskustella vain täsmälleen samoista spekseistä kuin Ap:n tapauksessa on esitetty. On ihan tavallista, että saman aihepiirin ympärillä käydään laajempaa keskustelua. Ne kommentit, jotka on kauempana itseä kiinnostavasta alajuonteesta ketjussa voi ihan suosiolla skipata eikä jäädä leikkimään keskustelupoliisia.
Jotenkin silti tuntuu uskomattomalta, että tuo totaalinen seksittömyys olisi noin yleistä kuin miltä kuulostaa. En vain pysty uskomaan.
Meillä on ollut seksiä koko pitkän liittomme ajan kutakuinkin kaksi kertaa viikossa. Poislukien ajat, kun olen juuri synnyttänyt ja kun mies on ollut kykenemätön terveydellisistä syistä. Ei todellakaan ole haluttanut läheskään aina, mutta lapset on tehty tähän liittoon, jossa on pystyttävä elämään. Ja jokainen nainen tietää, että on kyllä yhtä helvettiä yrittää elää puutteessa olevan miehen kanssa.
Ovatko nykynaiset oikeasti alkaneet elää sen mukaan miltä itsestä tuntuu eikä mitä perherauha vaatii? Arvostan!
Tervetuloa vuoteen 2022. Ydinperheet ja velvollisuusseksi ovat mennyttä maailmaa.
Olenko tosiaan ainoa dinosaurus, joka sitä harrastaa? En siis todellakaan ole haluton, mutta kyllä mulle riittäisi puoletkin siitä mitä tarjonta on…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pulu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se voi tulla yllätyksenä, kun näitä tapauksia on vuosittain kymmeniä tuhansia? Suurin eron syy, jos mies tahtoo erota!
Herätkää naiset prinsessaunistanne!Naisetkin voivat erota seksittömyyden takia. Mä erosin sen takia.
Samoin minä erosin seksittömyyden vuoksi. Olen hyvin erotiikannälkäinen ja seksuaalinen ihminen, orgasmi on mielestäni paras nautinto maailmassa, ja seksi ylipäätään on vain niin ihanaa. Se on minulle yhtä tärkeää kuin monille vaikkapa liikunta tai matkustelu.
Neljän eri ihmisen kanssa olen seurustellut ja heistä kolmen kanssa olen kokenut sen, että suhteen ensimmäisen vuoden ajan on aivan mielettömän mahtavaa, kun nainen haluaa seksiä avoimesti ja runsaasti, ja tekee sen eteen asioita.
Siitä parin vuoden sisällä yhtäkkiä alkaakin seksin määrä vähentyä ja joudun kuulemaan kumppanilta, kuinka olen nymfo, seksihullu, riippuvainen addikti, en ajattele muuta kuin seksiä, kiimassa 24/7, kyltymätön jne. Eivät nuo pidä paikkaansa, mutta siltä se varmaan alkaa toisesta tuntua jossain kohtaa.Yhden kanssa seksiä riitti vielä pidemmän aikaa, mutta ero tuli muista syistä. Se olikin parasta ja ihaninta seksiä, mitä olen koskaan saanut.
Tunnistan tämän ilmiön korkealibidoisena naisena. Jotkut miehet kavahtavat jo kättelyssä, toiset taas ihastuvat nimenomaan siihen estottomaan ja himokkaaseen puoleen minussa mutta ajan myötä siitä tuleekin taakka ja aletaan vihjailemaan seksihulluksi yms. Tuntuu, että miehet ovat myös itse ahdistuneet siitä etteivät ole "pysyneet vauhdissa" ja osa tästä omasta haluttomuudesta aiheutuvasta ahdistuksesta on sitten heijastettu minuun. Se on niin kova paikka miehelle myöntää haluavansa vähemmän kuin nainen, että se kääntyy helposti niin päin että naisessa on oltava jotain vikaa. Minähän olen miehinen halukas mies mutta kun tuo nainen on ihan hullu.
Joo kaikki keskustelupalstat ovat täynnä tätä ongelmaa, kuinka nainen haluaa enemmän kuin mies. Varokaa miehet naiset oikeasti haluavat seksiä päivittäin, miten me miehet kestämme tämän. MIten on miehet, jos uhraudumme tähän, oletteko rivistössä? Minä lupaan nuolla ja panna joka ikinen päivä jos joku nainen niin haluaa. Tämä uhraus on todella kova, mutta miehenä lupaan ja vannon että hoidan homman, kautta klitoriksen minä lupaan hoitaa homman.
Et tiedä mitä toivot. Miehelle on oikeasti kova paikka, jos nainen haluaa enemmän. Se johtaa hyvin nopeasti miehen itsetunto-ongelmiin, mustasukkaisuuteen ja uskottomuusepäilyihin.
Meillä oli suhteen alkuaikoina tilanne, että olisin halunnut paljon useammin kuin mitä mies halusi ja pystyi. Siinä ei oikeastaan voinut muuta kuin jättää aloitteet miehelle ja hoideltava ylimääräiset halut itsekseen. Ei ollut vaihtoehtoa, että olisin painostanut miestä enempään kuin mihin hän oli suostuvainen, koska se kostautui mustasukkaisuuskohtauksina.
Olisitko sitten ollut valmis painostamaan miehen seksiin, vaikka tämä ei halunnut, jos se olisi ollut mahdollista?
-eri
Kuulostaako se näinpäin pahalta? Ap:ta on kyllä piesty kuin vierasta sikaa kun hön ei ole ollut miehen käytettävissä aina kun tämä on halunnut. Oletusarvoista, että nainen ”tulee vastaan ja joustaa”?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
No niin ”riittää”… pöh kylläpä on huonoa minun mielestäni olla suhteessa jossa ei ole seksiä. Katseletteko muita miehiä? Vai eikö kukaan herätä haluja?
Halut ovat ongelma vain seksi-keskeisissä suhteissa. MIehille sopisi parhaiten homosuhteet. Siellä saatte niin paljon kuin vain haluatte.
Rakkaus on jotain muuta kuin seksi.
Suurin ongelmahan onkin juuri täysin erilaiset seksuaalisuudet. Miehet haluavat panna, naiset rakastella ja rakastaa. Oikeastihan seksi olisi parasta oman sukupuolen kanssa.
Niin, ei miehistä ole rakastamaan. Sääli sinänsä.
No, tehkää töitä reippaasti ja tuokaa suurin osa talouden tuloista, me naiset kyllä rakastetaan lapsiamme ja annamme sitten säälistä jonkin verran sitä mitä te miehet haluatte.
Seksiä.
Mutta jokainen kerta on oikeasti kuin raisk.aus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En tiedä, kerropa mikä tulppa sinulla on kun pitää vastata öykkäröimällä viestiin jota et näemmä edes lukenut? Kuten sanoin, tässä ketjussa on keskusteltu myös haluttomuudesta yleisellä tasolla ja eri muodoissaan. Sinä olet ihan itse valinnut jäädä jankuttamaan kirjoittajalle joka on koko ajan selvästi puhunut seksin pitkäaikaisesta tai pysyvästä lopettamisesta. Ihan jokaisessa kommentissa. Silloin sinulle vastataan tämän alaketjun speksien mukaan, ei Ap:n ilmoittamien seksimäärien mukaan. Jos haluat keskustella juuri Ap:n tapauksesta, niin vastaa hänelle tai jollekin muulle joka on kirjoittanut juuri sinua kiinnostavasta yhdyntäfrekvenssistä.
Mitä järkeä on tulla jankkaamaan johonkin ketjuun ihan muusta kuin ketjun aiheesta? Eikö olisi fiksumpaa avata omalle aiheelleen oma ketju?
-eri
Ketjun aihe on halujen kohtaamattomuus parisuhteessa. Täällä on hyvin moni muukin keskustellut omasta tilanteestaan vaikkei se ole identtinen Ap:n kanssa. Esimerkiksi täällä on ollut kumppaniaan halukkaampia naisia. Ei se niin mene, että ketjussa saa keskustella vain täsmälleen samoista spekseistä kuin Ap:n tapauksessa on esitetty. On ihan tavallista, että saman aihepiirin ympärillä käydään laajempaa keskustelua. Ne kommentit, jotka on kauempana itseä kiinnostavasta alajuonteesta ketjussa voi ihan suosiolla skipata eikä jäädä leikkimään keskustelupoliisia.
Jotenkin silti tuntuu uskomattomalta, että tuo totaalinen seksittömyys olisi noin yleistä kuin miltä kuulostaa. En vain pysty uskomaan.
Meillä on ollut seksiä koko pitkän liittomme ajan kutakuinkin kaksi kertaa viikossa. Poislukien ajat, kun olen juuri synnyttänyt ja kun mies on ollut kykenemätön terveydellisistä syistä. Ei todellakaan ole haluttanut läheskään aina, mutta lapset on tehty tähän liittoon, jossa on pystyttävä elämään. Ja jokainen nainen tietää, että on kyllä yhtä helvettiä yrittää elää puutteessa olevan miehen kanssa.
Ovatko nykynaiset oikeasti alkaneet elää sen mukaan miltä itsestä tuntuu eikä mitä perherauha vaatii? Arvostan!
Tervetuloa vuoteen 2022. Ydinperheet ja velvollisuusseksi ovat mennyttä maailmaa.
Olenko tosiaan ainoa dinosaurus, joka sitä harrastaa? En siis todellakaan ole haluton, mutta kyllä mulle riittäisi puoletkin siitä mitä tarjonta on…
En tiedä. Minulle ei kyllä tulisi mieleenkään harrastaa seksiä vain toisen ihmisen mieliksi. Sille on ruma nimikin.
Vierailija kirjoitti:
Jos rakastaa toista niin ei tälläsia keskusteluja pitäis olla?
Että jos rakastaa niin ei seksiä tarvitse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
No niin ”riittää”… pöh kylläpä on huonoa minun mielestäni olla suhteessa jossa ei ole seksiä. Katseletteko muita miehiä? Vai eikö kukaan herätä haluja?
Halut ovat ongelma vain seksi-keskeisissä suhteissa. MIehille sopisi parhaiten homosuhteet. Siellä saatte niin paljon kuin vain haluatte.
Rakkaus on jotain muuta kuin seksi.
Joo totta, miehet jotka haluavat vaimoaan ovat homoja ja homot ei halua rakkautta suhteelta. Sinä olet todella nero ja ihmisasiantuntija!
Miehet haluavat _reikää_, ja sellainen kassientyhjennysseksi onnistuu parhaiten kaverin takalistoon - hän on samaa maata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
No niin ”riittää”… pöh kylläpä on huonoa minun mielestäni olla suhteessa jossa ei ole seksiä. Katseletteko muita miehiä? Vai eikö kukaan herätä haluja?
Halut ovat ongelma vain seksi-keskeisissä suhteissa. MIehille sopisi parhaiten homosuhteet. Siellä saatte niin paljon kuin vain haluatte.
Rakkaus on jotain muuta kuin seksi.
Joo totta, miehet jotka haluavat vaimoaan ovat homoja ja homot ei halua rakkautta suhteelta. Sinä olet todella nero ja ihmisasiantuntija!
Ongelma on siinä ettei miehet halua vaimojaan. Miehet haluaa seksiä. Iso ero.
Miehet vielä kuvittelevat että vaimolla on velvollisuus seksiin, menette naimisiin saadaksenne mahdollisimman vähällä vaivalla.
Ei toimi pojat. Raiskaus avioliitossa kiellettiin 1994
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En jaksa uskoa, että niitä seksittömiä suhteita on siinä määrin kuin mitä täällä vouhotetaan. Jos seksi loppuu kokonaan, jokainen täysijärkinen lähtee menemään eikä jää vuosikymmeniksi siihen kärvistelemään. Vai jääkö? Miksi ihmeessä?
Ei meille naisille tee tiukkaa olla ilman seksiä. Se on teidän seksihullujen miesten ongelma kuinka saatte runkattua.
Mutta eikös kysymys ole se että miksette halua seksiä? Miksi tahdotte sinnitellä ilman seksiä? Ei kai iso osa voi uskovaisia olla? Oma ukko ei kolahda mutta muut kyllä. Ei ole mitään hienoa olla huonossa suhteessa, kuka arvostaa ’ikuisia’ avioliittoja enää?
Seksitön liitto ei ole "sinnittelyä" ja suhteessa on paljon muutakin kuin seksi joten ei se huono ole.
On oikein mukavaa kun mies pitää sylissä, hieroo jalkoja, tuo kukkia ja muutenkin hemmottelee. Se riittää.
No niin ”riittää”… pöh kylläpä on huonoa minun mielestäni olla suhteessa jossa ei ole seksiä. Katseletteko muita miehiä? Vai eikö kukaan herätä haluja?
Halut ovat ongelma vain seksi-keskeisissä suhteissa. MIehille sopisi parhaiten homosuhteet. Siellä saatte niin paljon kuin vain haluatte.
Rakkaus on jotain muuta kuin seksi.
Joo totta, miehet jotka haluavat vaimoaan ovat homoja ja homot ei halua rakkautta suhteelta. Sinä olet todella nero ja ihmisasiantuntija!
Miehet haluavat _reikää_, ja sellainen kassientyhjennysseksi onnistuu parhaiten kaverin takalistoon - hän on samaa maata.
Vaimo = reikää helposti.
Kuvottavaa toimintaa miehiltä.
Olen kärsinyt pitkään seksittömästä liitosta. Ennen seksittömyyttä se oli vähäseksistä, ja seksin toivomista vain minun puoleltani. Meillä on puitteet hyvin, mutta myönnettävä se on: seksuaalista rakkautta meillä ei ole, ei ole ollut enää pitkään aikaan. En usko tilanteen muuttuvan. Avoin suhde ei ole silti sallittua miehen puolelta, ja erokaan ei ole optimaalinen ratkaisu monesta asiasta johtuen. Pyörittelen mielessäni, hankkisinko jonkun salasuhteen. Puoliso olisi onnellinen, kun ei tarvitsisi koskea väkisin ja itsekin olisin onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin ottaisin eron vaimostani, jos seksi loppuisi, vaikka meidän liitto on muuten tosi hyvä: molemmilla vähintäänkin hyväpalkkaiset työt, iso asunto Helsingin keskustassa + muuta omaisuutta riittävästi, kolme lasta jne. Mutta joo, ilman seksiä meidän liitto kyllä kuolisi siihen. Toisaalta vaimo kyllä tietää tämän ja palvelu pelaa.
Sanavalinta paljastaa ajatusmaailman. "Palvelu pelaa" viittaa siihen, että toisen kuuluu muka tuottaa seksuaalisia palveluja. Seksi on kahdenvälistä kivaa, eikä mikään pakollinen palvelu toiselle osapuolelle.
Höpsistä, kyllä se parisuhteessa menee siten, että puolisoilla on oikeus saada seksiä, vaikka toista osapuolta ei niin kiinnostaisikaan. Ei kannata sotkea feminismiä tähän.
Ei. Jokaisella on oikeus harrastaa seksiä silloin, kun se hänelle itselle sopii, halukkaan kumppanin kanssa. Ei se mene niin, että halutessaan seksiä, voi vaatia sitä toiselta halusi tämä tai ei, vedoten siihen, että ollaan parisuhteessa.
Mistä niitä halukkaita kumppaneita sitten saa, jos kerran mullakin on oikeus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No riippuu vähän miten sen romanttisen rakkauden määrittelee. Minulla siihen miehen ja naisen väliseen eroottiseen rakkauteen kuuluu erottamattomana myös seksuaalinen halu. Ilman sitä seksuaalista halua se romanttinen rakkaus on jotain muuta kuin se tunne, jota minä parisuhteeltani molemminpuolisena etsin. Minun silmissäni se romanttinen ei-seksuaalinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta hyvin vähän. Ja ei-eroottiseen rakkauteen liittyvä mustasukkaisuus on minusta oikeudetonta, vähän samaan tapaan kuin ystävyyssuhteiden mustasukkaisuus jota sitäkin ihmissuhteissa esiintyy. Se on inhimillistä, mutta se on myös kohtuutonta, eikä siihen voi perustaa vaateita. Minä olen puolisoni niiltä osin kun me olemme toisillemme antautuneet. Jos puoliso lopettaa fyysisen yhteyden ja irtisanoo seksuaalisen ulottuvuuden suhteessamme, niin minusta hän menettää samalla oikeuden vaatia seksuaalista uskollisuutta.
Kyllähän romanttinen rakkaus poikkeaa ystävänrakkaudesta siinäkin, että se on paljon suurempaa rakkautta.
Seksuaalista uskollisuutta ei tietenkään voi varsinaisesti vaatia. Mutta jos on itse seksuaalisesti uskollinen, niin sitten ei varmaan halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli on seksuaalisesti uskoton.
Sitten ei varmaan kannata irtisanoa eroottista rakkautta suhteesta. Se on minusta sama asia kuin lupa pettää.
No sitten ei tietenkään kannata aloittaa koko suhdetta, jos tuntuu siltä ettei pystyisi enää olemaan uskollinen siinä tapauksessa ettei toinen halua seksiä.
Sitä paitsi tämän keskustelun aiheena on tilanne, jossa suhteessa on seksiä, mutta toinen osapuoli haluaisi että sitä olisi vielä enemmän.
Minusta sinun ei pidä aloittaa suhdetta, jos suunnittelet vaativasi kumppanilta yksipuolisella ilmoituksella selibaattia. Se kun on täysin kohtuuton, itsekkyydessään jopa absurdi vaatimus. Mutta eipä täällä kukaan toistensa lupia parisuhteeseen ryhtymisestä kysele, joten tällaiset julistukset siitä kuka ei muka saa seurustella lienee aika turhia.
Ja aloituksen tapauksessa seksiä on silloin tällöin. Tämä keskusteluketju sen sijaan pyörii yleisemmällä tasolla haluttomuuden teeman ympärillä ja täällä on aiheesta sivukaupalla sellaisiakin kommentteja jotka eivät suoraan koske juuri Ap:n tilannetta. Tervetuloa yleiselle keskustelupalstalle, tällaista se keskustelu on.
Ei ap:n mieheltä ole vaadittu selibaattia. Miksi tämä koko ajan kääntyy siihen, että toiselta kielletään seksi kokonaan? Mikä tulppa teillä oikein on aivoissa, kun tämä ei millään mene jakeluun?
En tiedä, kerropa mikä tulppa sinulla on kun pitää vastata öykkäröimällä viestiin jota et näemmä edes lukenut? Kuten sanoin, tässä ketjussa on keskusteltu myös haluttomuudesta yleisellä tasolla ja eri muodoissaan. Sinä olet ihan itse valinnut jäädä jankuttamaan kirjoittajalle joka on koko ajan selvästi puhunut seksin pitkäaikaisesta tai pysyvästä lopettamisesta. Ihan jokaisessa kommentissa. Silloin sinulle vastataan tämän alaketjun speksien mukaan, ei Ap:n ilmoittamien seksimäärien mukaan. Jos haluat keskustella juuri Ap:n tapauksesta, niin vastaa hänelle tai jollekin muulle joka on kirjoittanut juuri sinua kiinnostavasta yhdyntäfrekvenssistä.
Mitä järkeä on tulla jankkaamaan johonkin ketjuun ihan muusta kuin ketjun aiheesta? Eikö olisi fiksumpaa avata omalle aiheelleen oma ketju?
-eri
Ketjun aihe on halujen kohtaamattomuus parisuhteessa. Täällä on hyvin moni muukin keskustellut omasta tilanteestaan vaikkei se ole identtinen Ap:n kanssa. Esimerkiksi täällä on ollut kumppaniaan halukkaampia naisia. Ei se niin mene, että ketjussa saa keskustella vain täsmälleen samoista spekseistä kuin Ap:n tapauksessa on esitetty. On ihan tavallista, että saman aihepiirin ympärillä käydään laajempaa keskustelua. Ne kommentit, jotka on kauempana itseä kiinnostavasta alajuonteesta ketjussa voi ihan suosiolla skipata eikä jäädä leikkimään keskustelupoliisia.
Jotenkin silti tuntuu uskomattomalta, että tuo totaalinen seksittömyys olisi noin yleistä kuin miltä kuulostaa. En vain pysty uskomaan.
Meillä on ollut seksiä koko pitkän liittomme ajan kutakuinkin kaksi kertaa viikossa. Poislukien ajat, kun olen juuri synnyttänyt ja kun mies on ollut kykenemätön terveydellisistä syistä. Ei todellakaan ole haluttanut läheskään aina, mutta lapset on tehty tähän liittoon, jossa on pystyttävä elämään. Ja jokainen nainen tietää, että on kyllä yhtä helvettiä yrittää elää puutteessa olevan miehen kanssa.
Ovatko nykynaiset oikeasti alkaneet elää sen mukaan miltä itsestä tuntuu eikä mitä perherauha vaatii? Arvostan!
Tervetuloa vuoteen 2022. Ydinperheet ja velvollisuusseksi ovat mennyttä maailmaa.
Olenko tosiaan ainoa dinosaurus, joka sitä harrastaa? En siis todellakaan ole haluton, mutta kyllä mulle riittäisi puoletkin siitä mitä tarjonta on…
Et ole ainut, mutta karhunpalveluksen teet itsellesi ja miehellesi. Vaikka täällä osa sanoo että seksi ”meille miehille” on vain kassien tyhjennystä niin eihän se nyt totta ole kaikkien kohdalla. Ehkä kun ihastus on täysin haihtunut ja ollaan enemmänkin kavereita.
Nuorena olin tosi ihastunut naiseen jota ei seksi kiinnostanut, ajattelin että aseksuaali ainakin mua kohtaan kun ei koskaan kostunut. Ei oikein puhunut enempää, vaikutti ihastuneelta myös minuun kun otti yhteyttä ja halusi olla lähekkäin, suudella yms. Olisin niin tahtonut rakastella hänen kanssaan, mutta ei se halailua ja suutelua pidemmälle koskaan mennyt. Erottiin sitten puolen vuoden jälkeen minun aloitteesta.
Sitten myöhemmin löysi miehen joka herätti hänessä haluja.
Olisin aika helpostikin voinut jäädä nalkkiin tällaiseen suhteeseen, koska kaikki muu toimi. Onneksi olin nuori ja oli vielä aikaa löytää oikeasti molemminpuolinen suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksi on aika monelle iso ja luonnollinen osa parisuhdetta. Jos teillä kuitenkin säännöllisrsti on seksiä, niin kompromissin luulisi saavutettavan. Kumpikin joustaa toisen hyväksi hieman.
Ongelma on, ettei se halukas välttämättä halua vastentahtoista velvollisuusseksiä vaan kumppanin joka haluu häntä. Ja sitä ei Ap pysty antamaan.
Nimenomaan, Ap ei siis ole saanut mieheltään mitään, parisuhde rakentuu vuorovaikutukseen, yhdessäoloon, rakkauteen ja niin että kumpikin haluaa toista. Kun Ap on vain ollu koko ajan vain antamassa ilman vuorovaikutusta, niin tulos on se että Ap on väsynyt ja hyytynyt siihen. Miehen pitäisi nyt tehdä asialle jotakin positiivista, eikä olla vain aina ottamassa. Mies on ollu nyt vain parisuhdeparasiitti. Yksi klapi ei oikein pala, mutta jos siinä on kaksi lähekkäin, niin kumpikin palaa. Ap on halunnut kumppanin joka haluu häntä ja sen mies on laiminlyönyt ja tarjonnut vain kylmää kyytiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin ottaisin eron vaimostani, jos seksi loppuisi, vaikka meidän liitto on muuten tosi hyvä: molemmilla vähintäänkin hyväpalkkaiset työt, iso asunto Helsingin keskustassa + muuta omaisuutta riittävästi, kolme lasta jne. Mutta joo, ilman seksiä meidän liitto kyllä kuolisi siihen. Toisaalta vaimo kyllä tietää tämän ja palvelu pelaa.
Sanavalinta paljastaa ajatusmaailman. "Palvelu pelaa" viittaa siihen, että toisen kuuluu muka tuottaa seksuaalisia palveluja. Seksi on kahdenvälistä kivaa, eikä mikään pakollinen palvelu toiselle osapuolelle.
Höpsistä, kyllä se parisuhteessa menee siten, että puolisoilla on oikeus saada seksiä, vaikka toista osapuolta ei niin kiinnostaisikaan. Ei kannata sotkea feminismiä tähän.
Ei. Jokaisella on oikeus harrastaa seksiä silloin, kun se hänelle itselle sopii, halukkaan kumppanin kanssa. Ei se mene niin, että halutessaan seksiä, voi vaatia sitä toiselta halusi tämä tai ei, vedoten siihen, että ollaan parisuhteessa.
Mistä niitä halukkaita kumppaneita sitten saa, jos kerran mullakin on oikeus?
Seksi ei ole ihmisoikeus, seksuaalisuus on. Sen taas voi hoitaa itsenäisesti sooloillen jos ei halukasta partneria löydy.
AP saa eron, mies ottaa sen. Olisi ollut turha jatkaa. Aina kun eron haluaa, syy on oikea.
Et tiedä mitä toivot. Miehelle on oikeasti kova paikka, jos nainen haluaa enemmän. Se johtaa hyvin nopeasti miehen itsetunto-ongelmiin, mustasukkaisuuteen ja uskottomuusepäilyihin.
Meillä oli suhteen alkuaikoina tilanne, että olisin halunnut paljon useammin kuin mitä mies halusi ja pystyi. Siinä ei oikeastaan voinut muuta kuin jättää aloitteet miehelle ja hoideltava ylimääräiset halut itsekseen. Ei ollut vaihtoehtoa, että olisin painostanut miestä enempään kuin mihin hän oli suostuvainen, koska se kostautui mustasukkaisuuskohtauksina.