Mikä on ensimmäinen muistosi koronasta. Siis lähelle tullut.

Ei ole vielä tullut ”lähelle”…

Kun makasin kotona vuorokaudet ympäri.En pystynyt syömään enkä juomaan mitään. Itse asiassa vessassa vietin 23 tuntia vrk.

Suoraan sanoin, olin poissa tolalta.

Tammikuussa 2021 pomo sai tartunnan ja joutui karanteeniin. 

Entä itselläsi ap?

Ensimmäinen tartunta Helsingissä oli kai se Viikin koulun tartunta. Asun aika lähellä Viikkiä ja kuljen usein esim bussilla Viikin läpi. Silloin yhtäkkiä tuntui että se voi tarttua nyt jos menee siihen suuntaankaan ja taisin jättää menemättä Viikin Prismaankkin hetken sen takia.

Nyt tämä huvittaa.

Eipä oo tullu lähelle. En tunne ketään sairastunutta. 

Kun meidän kunnassa (as n 50000) alettiin kuiskuttelemaan, että siellä yhdessä alakoulussa oli kuulemma koronaa. Sitä sitten paikallisessa facessa mietittiin, että onkohan ne pari sairastunutta altistanut harrastuksissa yms ja mietittiin tartuntaketjuja.

Työkaverin isä oli ihan ekoja koronaan kuolleita. 

Heti Ison K.n alettua jouduin perumaan ulkomaillemuuton ja samana vuonna vanha sukulaiseni sairastui k.aan (tervehtyi).

Vierailija kirjoitti:

Entä itselläsi ap?

Tuo Viikki oli minun.

Jotenkin se huvittaa vaikka vakava asia onkin. Miten suhteessa suhtautuminen on muuttunut matkan varrella. Alussahan se oli oikeasti pelottava mutta hiukan jännäkin asia.

Sisko joutui hengityskoneeseen pandemian alkupuolella eikä ole vieläkään toipunut. Keuhkot vaurioitui koronan seurauksena.

Vierailija kirjoitti:

Kun makasin kotona vuorokaudet ympäri.En pystynyt syömään enkä juomaan mitään. Itse asiassa vessassa vietin 23 tuntia vrk.

Suoraan sanoin, olin poissa tolalta.

Minulla sama ja siihen kauhea kuolemanpelko.

Tämä oli huhtikuussa 2020.

Nyt koronassa, aika pirteä olo, kurkku vähän kipeä ja pieni yskä. Saa nukuttua hyvin. Pystyn myös ulkoileen.

Olin työnhakupuuhissa alkuvuonna 2020 ja helmikuun loppupuolella alkoi tuntua pahalta ja pelottavalta oman työllistymiseni suhteen. Maaliskuun alkupuoliskolla olin työhaastattelussa ja siellä oli käsidesiä tarjolla eikä enää kätelty. Tein kohteliaan etäkättelyn nostamalla kättä ja heiluttamalla sitä.

Jatkokierros pidettiinkin jo Teamsissa ja sen jälkeen tuli ilmoitus, että koronan vuoksi ei palkata ketään.

Työmarkkinat olivat täysin jumissa kuukauden. Sain onneksi loppukeväästä töitä.

Viime helmi-maaliskuun vaihteessa avomies sairastui. Minä en. Marraskuussa töissä 10 tartuntaa, 2 sellaista joiden kanssa kontaktissa päivittäin. Pysyin terveenä. Tosin epäilen, että heti ekana keväänä oli jo tartunta, kun oli maailman erikoisin lievä flunssa, mutta sillon ei vielä yleisesti testattu.

Riskiryhmään kuuluva ystävä oli ostanut hädissään joltain yksityiseltä kovaan hintaan kaksi maskia. Kun hän puki maskia noustakseen viereeni apukuskin paikalle, maskista ritsahti kuminauha irti. Kietoi sitten kaulahuivin kasvoilleen ja pelkäsi koko automatkan ajan saavansa minulta koronatartunnan.

Hengissä ollaan edelleen molemmat.

Ihmiset alkoivat hokea K sanaa ja media. Mietti mikä ihmisiä vaivaa, ovatko muuttuneet toistokoneeksi. Muitakin sanoja oli.

Sisko soitti keväällä 20 että reissusta palanneella pojallaan on todettu korona. Sitä sitten seurattiin ja soiteteltiin ja kauhisteltiin puolin ja toisin. Sen sai sitten hänen tyttöystävänsäkin.

Olihan se outoa ja pelottavaa. Kaikki eristykset sun muut.

Selvisivät kyllä ilman mitään jälkioireita.

Kroatian reissu ennen feikki pandemiaa. Sais loppua jo tämä pelleily niin pääsisi nauttimaan taas Keski-Eurooppaan.

Miesystävän työkaveri sairastui Italiassa työmatkalla  2020 ennen kuin rajat sulkeutui  ja tartutti kotimaassa muutaman lisää. Miesystävä oli karanteenissa.

Lisään vielä, että hiljattain exäni sairasti k.n (ulkomailla).

Ihmettelen, että joidenkin mielestä koko tautia ei ole.

T. 9