Paljonko maksatte isovanhemmille lastenne hoidosta?

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:48"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:46"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:44"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:41"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:38"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:16"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:14"]Emme mitään. On siellä päivähoidossa. Olemme heille elämämme auki. He mahdollistavat opiskeluni.
[/quote]

Miten kehtaat? Onko sinulla sisaruksia? Onko heillä lapsia? Minun veljeni vie lapsensa myös isovanhemmille eivätkä maksa mitään.
[/quote]

Lapsi on isovanhempiensa ainoa lapsenlapsi. Isovanhemmat ovat eläkkeellä, mutta nuoria. Itse toivoivat näin. Heille lapsi tuo sisältöä elämään ja eii lapsi tosiaan mitään täysiä päiviä ole. Luennot kestävät n. 4h ja minulla on myös vapaapäiviä viikoittain. Tietävät että meillä on tiukkaa ja heillä ei, joten eivät pyydä rahaa. Aion kyllä tulevaisuudessa huolehtia heistä, eivätkä varmasti joudu koskaan vanhainkotiin, jos se minusta on kiinni. Uskon siihen että perheessä autetaan toisiaan, eikä luonnollisesta auttamisesta tarvitse maksaa.
[/quote] Niin samaa mieltä. Meillä isovanhemmat hoitavat tarvittaessa lapsia, me huolletaan taloa ja mökkiä, kun ovat reissussa. Lainataan tosillemme autoja, tehdään pihatöitä, kuskataan tai käydään kaupassa jos joku sairas ym ym. Rahaa ei vaihdeta koskaan. Mulle täysin vieras ajatus!
[/quote]

Meillä on sitten eri kulttuuri. Sain jo lapsena rahaa (15v) kun hoidin kesän pikkusisaruksiani tai autoin isäni yrityksessä. Toki koiraa hoidan ilmaiseksi tai käyn kaupassa, mutta kuusi viikkoa työtä on mielestäni eri juttu. Edelleen isäni maksaa minulle esim. käännöstöistä. T.ap
[/quote] Toki minäkin sain rahaa, kun olin töissä isälläni yrityksessä. Samanlainen palkallinen olin kuin muutkin. Koti ei kuitenkaan ole meille yritys.
[/quote]

Koti ei ole meilläkään yritys, mutta rahaa tämänkin pyörittäminen vaatii. Ja kyllä, lastenhoito on mielestäni työtä. Äiti on ko. ajan pois omasta palkkatyöstään ja ns. uhrautuu vuokseni. Ap
[/quote]

Ja maksettiin minulle myös juuri tuosta sisarusten hoidosta ja muistakin kotitöistä, enkä koskaan ajatellut, että kotini olisi yritys. Ap

En ole koskaan maksanut isovanhemmille euroakaan lastemme hoidosta enkä edes ruoasta. Isovanhemmat asuvat kaukana, joten lapsen ovat olleet siellä viikon tai kaksi kerrallaan lomilla, kun me olemme olleet töissä. Kesälomilla usein useampi viikon pätkä. Vanhempani ovat eläkkeellä, mutta hyväkuntoisia, vaikka ikää jo onkin. Itse suorastaan vaativat lapsia sinne aina, odottavat tosiaan lasten lomia. Heillä ei ole rahasta tiukkaa eivätkä suostuisi edes ottamaan rahaa vastaan lastemme hoidosta. Muita lapsenlapsia heillä ei ole.

Toinen mummo asuu lähellä, on hoitanut lapsiamme pienempänä yhden päivän viikossa ja lisäksi satunnaisesti muutenkin. Hänellekään emme ole maksaneet mitään koskaan, mutta ovat kyllä syöneet yleensä meillä eli ruokakulut on maksettu. Muutenkin hän käy meillä usein syömässä. Nyt kun lapset ovat isompia, pyytää itse lapsia silloin tällöin yökylään, vaikkei varsinaista hoidon tarvetta enää olekaan. Myös kesällä lupasi käydä katsomassa kuopusta silloin tälloin.

Ymmärrän toki tuon maksamisen, jos isovanhempi menettää ansiotaan lastenhoidon takia ja jos isovanhemmalla ei ole ylimääräistä rahaa.

Aiotteko siis maksaa pimeänä? Ilmeisesti. Eikö silloin olisi viisainta pystyä puhumaan?

Helposti käy siten,että kaikki osapuolet on lopulta tyytymättömiä jos summa ei ollutkaan kaikille sopiva.

Miksi äitisi ottaa palkatonta? Eikö hän ole kesälomalla? Eli loma plus lomarahat vapaana.. Eli tosiasiassa saa sen palkan?

Ap:n tilanne on hiukan erilainen, 6 viikkoa on pitkä aika ja jos tosiaan on ihan palkattomalla vapaalla (miksi ihmeessä?) ja perheessä on kulttuuri, että pienistäkin palveluksista maksetaan puolin ja toisin, on ihan luonnollista maksaa noinkin iso summa kuin 1500 €.

Meillä on erilainen kulttuuri, ehkä siksi, että meitä veljeni kanssa isovanhemmat pitivät mökillä kaiket kesät, menimme heille, kun olimme kipeitä, vaari kuskasi ja auttoi harrastuksissa. Raha ei vaihtanut omistajaa. Nyt omat vanhempani, tai isäni viime vuonna kuoltua äitini sitten pitää lapsia mökillä kesällä pidempiä jaksoja ja auttaa vuorostaan.

Toisaalta, me teemme mökillä katon maalaukset, pihatyöt, saunaremontit. Veljeni rientää apuun, kun on tietokoneen kanssa jotain ongelmia ja hoitaa nyt kaikki äidin autoon liittyvät asiat. Äitini ei pystyisi kesämökkiään pitämään ilman meidän apuamme.

oma mummini pystyi asumaan kotona ihan loppuun asti, vanhempani ja me lapsenlapset autoimme arkiaskareissa. Kävin mm. aina keväällä pesemässä siellä ikkunat, vein mummia kauppaan ja autoin virastohommissa.

Kukaan ei maksanut kenellekään, paitsi tottakai esim. jossain saunaremontissa vanhempani ovat aina maksaneet tarvikkeet ja ehkä hankkineet boxin talkoo-olutta ja laittaneet hyvät ruoat. Samoin, jos vanhempani ovat meillä hoitamassa lapsia, me tarjoamme hyvät ruoat jne. Samoin mummilta sain taskurahaa, mutta olisin sen rahan saanut muutenkin, vaikka en olisi ikkunoita lähtenyt pesemäänkään. Se ei ollut mikään palkkio vaan lahja.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 07:42"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 07:36"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 00:26"] Jos äitisi on eläkkeellä, hänelle ei tule tulonmenetystä. Jos hän on töissä niin tuo tulee äidillesi tosi kalliiksi. [/quote]  onhan eläkeläisilläkin oma elämä, monet matkustelee, käyvät uimassa, opiskelevat kansanopistoissa, harrastukset, luullaan että ei oo mitään elämää jos eläkeläinen. Sitten voi lukea ne kirjat mitkä jäi lukematta työelämän melskeessä. [/quote] Minun äitini tekee vapaaehtoistyötä eläkkeellä.

[/quote]

Huvittava piirre tässä asiassa on minusta se, että moni nainen luulee, että hänen äitinsä kiljuu riemusta, kun saa taas eläkkeellä hoitaa lapsia, kun lastenhoitohan on niin ihanaa.

Vai oliko, kun se sama tyttö on työntänyt lapset heti päiväkotiin, kun pälli ei kestä niin tylsää hommaa, kuin olla oman lapsen kanssa.

Naisena oikeasti joskus ihmettelen, että eikö tämä helvetin lastenhoito koskaan lopu. Olen omani kasvattanut ja nytkö kaikki odottaa, että alan saman ruljanssin uudelleen viikonloppuisin ja lomalla, kun vihdoin olisi omaa aikaa. Ja eläkeikä on tietenkin uhrattu lastenhoitoon, kun muuten olen kylmä mummi, jota ei sitten käydä ikinä vanhainkodilla katsomassa, kun en ole ottanut lapsenlapsia joka viikonloppu yökylään

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 08:37"]

Meillä yksi lapsi hoidossa mummillaan 3 päivää viikossa. Annan kodinhoidontuen ja maksan ruuat ja matkat. Eihän se paljoa ole, mutta on ainoa lapsenlapsi ja mummi tykkää.

[/quote]

Tämäkin minusta on ihmeellistä. Hoidatetaan monissa perheissä mummolle lapset ja itse kuitenkin pidetään kotihoidontuki. Annettaisiin se edes mummolle ruokarahaksi. Monesti se mummo maksaa omasta eläkkeestään ne lastenlasten ruoatkin.

150e annoin kummallekkin mummolle kun ovat hoitaneet lapsia, jotta voin opiskella ja mies käy töissä. Heillä on pienet eläkkeet ja annoimme bensarahaa, kehtaa pyytää uudestaankin. En pidä itsestään selvyytenä että mummot hoitaa lapsenlapsia, tekevät ison työn. Eikä mummonrakkaus ole siitä kiinni, jos ottavat rahaa tai muuta vastinetta hoidosta. Kohteliasta on kysyä korvausta hoitoavusta!!

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 09:03"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 07:42"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 07:36"][quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 00:26"] Jos äitisi on eläkkeellä, hänelle ei tule tulonmenetystä. Jos hän on töissä niin tuo tulee äidillesi tosi kalliiksi. [/quote]  onhan eläkeläisilläkin oma elämä, monet matkustelee, käyvät uimassa, opiskelevat kansanopistoissa, harrastukset, luullaan että ei oo mitään elämää jos eläkeläinen. Sitten voi lukea ne kirjat mitkä jäi lukematta työelämän melskeessä. [/quote] Minun äitini tekee vapaaehtoistyötä eläkkeellä.

[/quote]

Huvittava piirre tässä asiassa on minusta se, että moni nainen luulee, että hänen äitinsä kiljuu riemusta, kun saa taas eläkkeellä hoitaa lapsia, kun lastenhoitohan on niin ihanaa.

Vai oliko, kun se sama tyttö on työntänyt lapset heti päiväkotiin, kun pälli ei kestä niin tylsää hommaa, kuin olla oman lapsen kanssa.

Naisena oikeasti joskus ihmettelen, että eikö tämä helvetin lastenhoito koskaan lopu. Olen omani kasvattanut ja nytkö kaikki odottaa, että alan saman ruljanssin uudelleen viikonloppuisin ja lomalla, kun vihdoin olisi omaa aikaa. Ja eläkeikä on tietenkin uhrattu lastenhoitoon, kun muuten olen kylmä mummi, jota ei sitten käydä ikinä vanhainkodilla katsomassa, kun en ole ottanut lapsenlapsia joka viikonloppu yökylään
[/quote]

Ehkäpä vain oletetaan kuitenkin,että parasta mitä mummi voi saada on lapsenlapset. Ettei ne teatterit, kahvittelut ja kylpylämatkat ole mitään siihen verrattuna.

Että sopii miettiä,meneekö tämä asenne että lapset päiväkotiin heti ja muu elämä on tärkeämpää jo sukupolvelta toiselle?

Meillä mummi hoiti minut,minä mummin, vanhemmat lapseni,minä vanhempani ihan sujuvasti tässä kaiken arjen keskellä riippuen menoista. Mutta asummekin naapureina ja olemme perhe. Ja odotan jo,että lapsenlapseni alkavat tässä pyöriä samalla kun hoidan vanhempiani.

Mutta tämä on minun elämää, ja vaatii minultakin sitoutumista. Jos tarvitsisin ostaa lapsenhoitopalveluita ja vanhempani kodinhoitopalveluita niin sitten varmaan pitäisi miettiä rahanvaihtoa,jos näitä ei vapaaehtoisesti tehtäisi vaan tavallaan tuurattaisiin ulkopuolisia tekijöitä.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:42"]

Ei kai isovanhemmille kuulu palkkaa maksaa.

[/quote]

No ei todellakaan. Maksatteko palkkaa myös miehellenne, sisaruksillenne yms? Hullua....

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 00:24"]

Jos lapsesi ovat 6 viikkoa äitisi huollettavana ja äitisi ottaa palkatonta vapaata töistä sitä varten, niin oikeudenmukainen summa joka sun tulisi maksaa on korvaus menetetystä palkkatulosta eli äitisi kuukausipalkka kerrottuna 1,5:llä.

[/quote] itse en ottaisi palkatonta vapaata tai mulle pitäisi maksaa just se palkka.

Hoidan 20- vuotiaan esikoiseni lasta n. 3 päivänä viikossa 3-8 tuntia kerrallaan. Tällä mehdollistan, että tyttäreni saa jatkettua opintojaan ilman ääretöntä stressiä. itselläni on vuorotyö, joten saan vapaita arkenakin ja käytän ne lapsenlapsen kanssa. Tyttärellä ei ole tietenkään rahaa maksaa minulle mitään , mutta en kyllä haluaisikaan. On ihanaa viettää aikaa vauvan kanssa ( 9kk).

Olen yksinhuoltaja ja rahaa on aina ollut vähän. Nyt kun lapset ovat isoja , minulla on aikaa hyvin harrastaa liikuntaa ja käsitöitä, vaikka hoidankin pikkuista usein. Nuorempi lapseni on 16v ja hänkin hoitaa vauvaa mielellään. Tyttäreni puolison vanhemmat auttavat nuorta perhettä sitten rahallisesti, minä voin antaa aikaa.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 08:25"]

Omat vanhempani eivät ikinä maailmassa ottaisi vastaan rahaa lastenlastensa hoidosta..! Tarjottu tietysti on. Auttavat lastenhoidossa noin kerran viikossa, ajavat vielä toisesta kaupungista n 100km. Juuri äitienpäivänä yritin tarjota vanhemmilleni tasokkaan päivällisen (hyvin pieni kiitos sekin), mutta senkin halusivat maksaa itse. Myös lomamatkoille on kutsuttu mukaan (maksaisimme), mutta pitävät ajatusta palkan maksamisesta hoitoavusta aivan absurdina.

[/quote] ovatko hyvätuloisia eläkeläisiä??? Monella pienet eläkkeet niin antakaa vaikka lahjakortti välillä jonnekin.

Meillä äitini on hoitanut ja hoitaa poikiamme, isompi on nyt jo päiväkodissa. Vanhempani ovat seitsenkymppisiä ja eläkkeellä.
Kun vuosia sitten sovimme tästä, vanhempani ihan suuttuivat kun yritimme keskustella korvauksista. Heidän mielestään tämäkin on hyvä tapa siirtää omaisuutta minulle. Eivätkö teidän isovanhempanne ollenkaan mieti perintöasioita ja -verotusta?

No, me saadaan niin harvoin mitään hoitoapua isovanhemmilta (1-2x/vuosi, max.pari päivää), ettei tulis edes mieleen tarjota rahaa. Nytkin äidin piti tulla meille, kun olis pitäny laittaa lapset kahdeksi päiväksi hoitoon muuten, lupasi sitten olla ne päivät, säästi lomaviikkonsa meille. Tuli tunti ennen mun vuoron alkua.. kysyin, voisko olla pari päivää pidempään, että voitais tehdä jotain kahdestaan miehen kanssa. Lupasi. Sitten yllättäen olikin luvannut mennä kotiin tuona ensimmäisenä noista parista päivästä, mutta aikoivat lähteä illalla. No, ilta olikin lounaan jälkeen.. jostain syystä olin pettyny..
.
Anoppi taas aina lupaa, että tulee, jos tarvii. Mutta sitten ku tarvis, onkin omassa elämässään jotain niin tärkeää, ettei onnistu.. Odottaa, että me mentäis lasten kanssa vkon lopuks monen sadan kilometrin päähän mummulaan "kun haluaa nähdä lapsia", ovat itse käyneet viimeksi pari vuotta sitten.. ja kuitenkin ovat yöpyneetkin alle 40km päässä meiltä, eivätkä edes kahvilla käyneet..
.
Ei edes huvita kysellä enää.
.
Toki oon sitä mieltä, että lastenlapsia ei ole pakko hoitaa, mutta jos ensin lupaa ja sitten ku tarvis, ei pääsekään, ku on naapurin kissan ristiäiset, ni ei sekään reilulta tunnu. Viimeks oltu miehen kans kahdestaan miehen mummon hautajaisissa yli vuosi sitten...
.
anteeks tämä vuodatus, tuli vaan mieleen, että monenlaisia isovanhempia ja tilanteita.. Ite hakisin kotihoidon- tai yksityisen hoidon tukea ja maksaisin matkat. Sen lisäksi ostaisin jotain kivaa...

Jos reissataan niin mummo tulee meidän kotin hoitamaan lasta missä on kaikki tarpeet valmiina ja jonkin verran käyttörahaa bensoihin, kaupassakäyntiin jos tarve ja extrakivaan, eikä hänelle tarvitse sen kummemmin maksaa, vaan haluaa nimenomasn vastapalveluksina :)

No en yhtään mitään!! Voi hemmetti on maailma mennyt oudoksi! Kohta varmaan syntyvät lapset alkaa tehdä velkaa vanhemmilleen ja maksavat sitä kunhan omaa rahaa alkavat tienata. Jumalavita on tämä maailma ahne!! Nyt alko vaan enää ketuttaa tällainen ketju >:(

On niin jännä lukea miten erilaisista perhekulttuureista ihmiset tulevat :) Itselleni on ollut todella silmiä avaava kokemus jo pelkästään eroavaisuudet oman- ja mieheni perheen välillä, täältä nyt sitten havaitsen taas uutta ihmeteltävää. 

Meillä on ollut aina tosi tiivis perhe ja suku. Äiti oli kotona meidän lapsuuden, olemme siis kotihoidettuja. Mummoja ja kummeja ym. pikkuserkkuja ollaan nähty koko ikämme tiiviisti, juhlittu yhdessä kaikkien synttärit ja nimipäivätkin. Olemme kiinnostuneita toistemme elämästä ja hyvinvoinnista. Soittelen edelleen äitini kanssa joka päivä.

Itselleni on jotenkin aivan päivänselvää, että perhettä, sukua ja ystäviä autetaan. Aina. Ja se ei ole velvollisuus, vaan ilo. Itse olen saanut kokea sen, että koskaan en ole jäänyt yksin! Oli tilanne mikä tahansa, niin apua on tullut. Talkoovoimin on sadonkorjuut hoidettu, metsätyöt tehty, talot maalattu ja remontit tehty. Meillä on kasvettu siihen, että lähimmäistä autetaan.

Olen aina valmis ottamaan ystävien lapsia meille hoitoon, jos hoitoapua kaipaavat. Minulla on mm. yh-ystäviä, joiden tiedän välillä olevan aivan yksin ja hädissään kun vuorotyön tms vuoksi ei ole lapselle hoitopaikkaa. Jos vaan oma työ antaa myöten, niin meillä on aina ovet auki. Se on minulle niin pieni vaiva ottaa tänne yksi lapsi lisää oman kaksikon kanssa leikkimään. Päivät sujuu yleensä vaan hauskemmin kun on leikkiseuraa. Ja tiedän, että sillä olemattomalla vaivalla joka itselleni hoidokista tulee, on suunnaton apu ja helpotus ystävälle. Lähimmät ystävät tietävät, että olen tosissani kun sanon ettei siitä ole mitään vaivaa, mutta erään ystävän huomaan potevan joka ikinen kerta syyllisyyttä. Ja hän on aina lahjomassa "palveluksen" jälkeen aivan ylimalkaisesti. Vaikka ei tarvitsisi!

Ja ne isovanhemmat. Olen kyllä heistäkin niin kiitollinen. Mikä onni onkaan, että olen saanut syntyä juuri omaan perheeseeni :) Meillä ei todellakaan makseta toisillemme lastenhoidosta, talkoohommista tms. Meidän lapset on välillä mummolassa hoidossa jos työt vaatii, me tehdään isovanhemmille remonttia jos tilanne vaatii jne. Kun ihmiset auttavat normaalisti toisiaan, niin meneehän ne "tilit tasan", jos sitä asiaa on pakko siltä kantilta ajatella. Samoin jos joskus tehdään vaikka äitini kanssa hutiostoksia, niin tarjotaan ostosta toiselle josko hänellä oisi sille enemmän käyttöä. Tähän vastakkaisena ääripäänä mieheni äiti, joka olisi halunnut MYYDÄ meille mieheni 25-vuotta vanhan lastulevystä tehdyn tarroja täyteen liimatun lastensängyn. Itse en voi mitenkään ymmärtää, miksei A) hän ole jo ajat sitten luopunut moisesta rotiskosta ja B) ole valmis antamaan mieheni sänkyä ilmaiseksi omalla lapsenlapselleen :) 

Mutta kuten sanottu, perheitä tuntuu olevan todella erilaisia. Niitä missä mitään ei saa ilmaiseksi, ja niitä missä mistään ei tarvitse maksaa. Ja kaikkea siltä väliltä.

 Emme mitään, eivät ottaisi rahaa vastaan.

Minä mummina hoidan aina loma-ajat lapsia.ovat 3v. 6v ja 11v. En ole vielä älynnyt pyytää palkkaa. Olisi kai aika outoa. Käytämme yhteisiä autoja ja kakkosasutoja sekä mökkejä ristiin ja sekaisin. Syömme samassa pöydässä usein viikollakin. Tänäänkin aion hakea nuorimman tarhasta. Meidän pojalla on opskelut juuri loppuvaiheessa ja toinen miniä nä tekee töiden ohessa väitöskirjaa, tienaa kuitenkin n  5000/kk.ssa.huonekalukaupassakin käymme yhdessä ja usein me maksammekin ne ostokset. Toisen pojan perhe asuu nytkin meidän omistamassa asunnossa. Siis samoissa rahoissa vielä ollaan tavaallaan.

Tässä keskustelussa on kyllä monta puolta. Aloittajan tapauksessa on mielestäni ilman muuta hyvä maksaa vapaata töistä lastenhoidon takia ottavalle isovanhemmalle. Tällöinhän kyseessä on tietoinen, sovittu päätös isovanhemman tulonmenetyksestä aloittajan perheen hyväksi. Sitä on ihan luonnollista hyvittää jollain tapaa tai toisin päin käännettynä auttaa isovanhempaa vastavuoroisesti.

Joissain tapauksissa on mielestäni ihan paikallaan korvata isovanhemmalle lastenhoidosta aiheutuvia kuluja tai maksaa esimerkiksi jatkuvasta hoidosta hyvitystä, mutta kyllä tuo toinen ääripää - asenne että mummojen ja vaarien pitää ilman muuta saada aina palkkaa lastenlasten hoidosta - nostaa karvat pystyyn. Tottakai pitää ottaa huomioon tilanne jossa eletään. Jos isovanhemmalla on kasa lapsenlapsia, ei ole reilua odottaa isovanhempien käyttävän kaikkea vapaa-aikaa lastenlasten kaitsemiseen. Ja jos isovanhempi ei juuri välitä lastenhoidosta, lastenhoitoapua olisi ehkä parempi pyytää jostain muualta. Mutta missä ihmeessä on perheen sisäinen molemminpuolinen auttaminen?? Omaan korvaan nämä aktiivi-harrastaja-mummot jotka eivät ehdi tai jaksa muilta kiireiltään auttaa omaa perhettään/omia lapsiaan (ainakaan ilman kunnollista rahallista korvausta..) kuulostavat ikävä kyllä pelottavan itsekkäiltä tapauksilta. Ja silti todennäköisesti samat henkilöt odottavat lastensa ja lastenlastensa huolehtivan heistä itsestään vanhuusiällä. Huh.