Tiesitkö, että EROSSA puolisosi vIe puolet omaisuudestasi jos avioehtoa ei ole

Katson olevani oikeutettu korkeampi palkkaisen mieheni yhteiselomme aikana hankkimaan omaisuuteen.Olen tehnyt koko rahan edestä työtä perheen ja vammaisen lapsen asioiden hoitamisessa ja lisäksi saanut isomman perinnön kuin mies. Ei olla kuluja ja tuloja laskettu avioliittomme aikana, joten ei niitä voida muuten jakaa mahdollisen eron sattuessa kuin puolittamalla kaikki. Onneksi ei kummallakaan ole mitään tarvetta vetää mattoa toisen alta.

Omien vanhempieni kohdalla puolet meni asianajajille.

Vierailija kirjoitti:

Tiesin. Vaimoni ei saa senttiäkään 2 miljoonan omaisuudestani, jos ero tulee. Suomessa eron hakijana nainen 70 prosentissa tapauksista, joten suosittelen jokaisen miehen, jolla vähänkään omaisuutta, tekemään avioehdon.

Tuollaista se on, kun vaimo valitaan ulkonäön perusteella edustusvaimoksi. En vaan tajua naisia, jotka tuollaiseen suostuu.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako suomen asiat jos liitto on solmittu ulkomailla miehen kotimaassa ja ei ole olemassa avioehtoa? Miehellä on omaisuutta vaikka miten paljon mutta ite oon rutiköyhä suomalainen. Naimisissa 12 vuotta.

Sen maan lakien mukaan mennään missä eroatte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän eläkesäästöjä ja miehellä ehkä noin saman verran velkaa, eli menettäisinkö minä säästöni, jos erottaisiin?

Et kokonaan, mutta puolet niistä, jos teillä ei ole mitään muuta omaisuutta tai velkaa kuin nämä. Oletetaan, että sinulla on 8000 euroa eläkesäästöjä Osituksessa miehesi säästöksi laskettaisiin 0 euroa ja sinun 8000 euroa. Sinun pitäisi maksaa miehellesi tasinkoa niin paljon, että molemmille jää yhtä paljon, tässä tapauksessa siis 4000 euroa.

Oletuksena tässä on siis se, että ei ole avioehtoa etkä sinä ole saanut säästöjäsi testamentilla tai lahjakirjalla, jossa puolison avio-oikeus on suljettu pois.

Ei mene näin. Myös velat jaetaan puoliksi. Eläkesäästöistä maksettaisiin miehen velkoja.

Ei, vaan nimenomaan menee noin kuin ylempänä on kerrottu. Velkoja ei jaeta puoliksi. Esimerkiksi Minilex: "Velkojen kattamisessa on huomionarvoista, että osituslaskelmassa sovellettavaksi tulee niin sanottu ”nollasääntö”, jonka mukaan puolison ollessa ylivelkainen, merkitään omaisuuden säästö nollaksi, ei negatiiviseksi."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aijaa, mun saamat perinnöt on ainakin suojattu testamentissa. Jos olisin naimisissa ja eroaisin, niin puoliso ei saisi laita perityistä rahoista.

Jos toisen puolison perintöä ei ole suojattu testamentilla, niin avioerossa se kuuluu jaettavaan omaisuuteen ja testamentilla suojattua perintöä ei jaeta. Se on kurja tilanne.

Tämä on muuten totta. On todella epäreilu tilanne, jos vain toisen puolison omaisuus on suojattu ja toisen menossa jakoon. Joko siksi, että vain toisen puolison vanhemmat ovat sulkeneet puolison ulos perinnöstä, tai sitten siksi että toisen puolison omaisuus on perintöä ja toisen jotain muuta. Jos puoliso perii miljoonan ja minä voitan lotossa miljoonan, niin ei se minun oikeustajuuni istu että minun millini menee jakoon ja puolison ei. Ja oikeastaan vielä vähemmän silloin kun se raha on tehty omalla työllä.

Mun äiti on jossain vaiheessa puhunut, että tekisi tuollaisen testamentin, ettei meidän hänen tyttäriensä miehet ole osallisena perintöön. Kyse ei ole edes isosta omaisuudesta, reilu sata tonttuu. Olen sanonut, että hänellä ei ole mitään oikeutta päättää, miten mieheni ja minä jaamme omaisuutemme.Juuri tuon takia, että me on menty koko ajan sillä linjalla, että kaikki on yhteistä ja mies on kuitenkin olla paljon paremmin tienaava kuin minä. Minä tiennannut sen, minkä voin saada, mutta saanut isältä perinnön ja hoitanut paljon enemmän lasten ja koko perheen asioita ja kotia. Jos rahat ois omia, niin silloin kaikki tekeminenkin pitäisi laittaa puoliksi ja ostokset, laskut jne. Ei kaikki ole vain rahaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aijaa, mun saamat perinnöt on ainakin suojattu testamentissa. Jos olisin naimisissa ja eroaisin, niin puoliso ei saisi laita perityistä rahoista.

Jos toisen puolison perintöä ei ole suojattu testamentilla, niin avioerossa se kuuluu jaettavaan omaisuuteen ja testamentilla suojattua perintöä ei jaeta. Se on kurja tilanne.

Tämä on muuten totta. On todella epäreilu tilanne, jos vain toisen puolison omaisuus on suojattu ja toisen menossa jakoon. Joko siksi, että vain toisen puolison vanhemmat ovat sulkeneet puolison ulos perinnöstä, tai sitten siksi että toisen puolison omaisuus on perintöä ja toisen jotain muuta. Jos puoliso perii miljoonan ja minä voitan lotossa miljoonan, niin ei se minun oikeustajuuni istu että minun millini menee jakoon ja puolison ei. Ja oikeastaan vielä vähemmän silloin kun se raha on tehty omalla työllä.

Mun äiti on jossain vaiheessa puhunut, että tekisi tuollaisen testamentin, ettei meidän hänen tyttäriensä miehet ole osallisena perintöön. Kyse ei ole edes isosta omaisuudesta, reilu sata tonttuu. Olen sanonut, että hänellä ei ole mitään oikeutta päättää, miten mieheni ja minä jaamme omaisuutemme.Juuri tuon takia, että me on menty koko ajan sillä linjalla, että kaikki on yhteistä ja mies on kuitenkin olla paljon paremmin tienaava kuin minä. Minä tiennannut sen, minkä voin saada, mutta saanut isältä perinnön ja hoitanut paljon enemmän lasten ja koko perheen asioita ja kotia. Jos rahat ois omia, niin silloin kaikki tekeminenkin pitäisi laittaa puoliksi ja ostokset, laskut jne. Ei kaikki ole vain rahaa

Ei se, että äitisi kirjoittaa tuollaisen testamentin, estä sinua käyttämästä äidiltä saamaasi perintöä niin kuin haluat koko perheen menoihin ja vaikka testamenttaamasta sitä miehellesi. Äitisi määräys vaikuttaa vain siihen, miten rahanne jaetaan, jos eroatte, ja kenelle perintönä saamasi rahat menevät, jos kuolet ilman testamenttia.

Mä ehdotin miehelle avioehtoa naimisiinmennessä, sillä oli huomattavasti enemmän omaisuutta ja isohko perintö tulossa jossain vaiheessa, mutta ei se halunnut.

Nyt ollaan oltu jo 25 vuotta naimisissa ja kaikki omaisuus on molempien nimissä. Ihan hyvä näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aijaa, mun saamat perinnöt on ainakin suojattu testamentissa. Jos olisin naimisissa ja eroaisin, niin puoliso ei saisi laita perityistä rahoista.

Jos toisen puolison perintöä ei ole suojattu testamentilla, niin avioerossa se kuuluu jaettavaan omaisuuteen ja testamentilla suojattua perintöä ei jaeta. Se on kurja tilanne.

Tämä on muuten totta. On todella epäreilu tilanne, jos vain toisen puolison omaisuus on suojattu ja toisen menossa jakoon. Joko siksi, että vain toisen puolison vanhemmat ovat sulkeneet puolison ulos perinnöstä, tai sitten siksi että toisen puolison omaisuus on perintöä ja toisen jotain muuta. Jos puoliso perii miljoonan ja minä voitan lotossa miljoonan, niin ei se minun oikeustajuuni istu että minun millini menee jakoon ja puolison ei. Ja oikeastaan vielä vähemmän silloin kun se raha on tehty omalla työllä.

Mun äiti on jossain vaiheessa puhunut, että tekisi tuollaisen testamentin, ettei meidän hänen tyttäriensä miehet ole osallisena perintöön. Kyse ei ole edes isosta omaisuudesta, reilu sata tonttuu. Olen sanonut, että hänellä ei ole mitään oikeutta päättää, miten mieheni ja minä jaamme omaisuutemme.Juuri tuon takia, että me on menty koko ajan sillä linjalla, että kaikki on yhteistä ja mies on kuitenkin olla paljon paremmin tienaava kuin minä. Minä tiennannut sen, minkä voin saada, mutta saanut isältä perinnön ja hoitanut paljon enemmän lasten ja koko perheen asioita ja kotia. Jos rahat ois omia, niin silloin kaikki tekeminenkin pitäisi laittaa puoliksi ja ostokset, laskut jne. Ei kaikki ole vain rahaa

Ei se, että äitisi kirjoittaa tuollaisen testamentin, estä sinua käyttämästä äidiltä saamaasi perintöä niin kuin haluat koko perheen menoihin ja vaikka testamenttaamasta sitä miehellesi. Äitisi määräys vaikuttaa vain siihen, miten rahanne jaetaan, jos eroatte, ja kenelle perintönä saamasi rahat menevät, jos kuolet ilman testamenttia.

No ei se silti ole oikein, että erossa mä saan puolet miehen rahoista ja omaisuudesta ja mun äiti on päättänyt paljonko mun rahoista jää jakamatta. Meillä on kuitenkin aikamoinen tuloero, joka tasapainottuu perintörahoilla jonkin verran.

Meidän tapauksessa molemmat tulevat tienaamaan varsin hyvin, minä ehkä naisena jopa hieman enemmän. Äitiyden aiheuttaman eläkekertymän pienenemisen kuittaamme rahastosijoituksilla. Meidän mielestä on ihan kohtuullista, että mahdollisesaa erossa varat menevät puoliksi. Yhdessä ne on isoksi osaksi hankittu ja yhdessä taloutta on pyöritetty. Eron tullessa lapsienkin kannalta järkevää, että molempien vanhempien elintaso pysyy suhteellisen samana. Mutta tietenkin mielipiteitä ja parisuhteita on monia. Meidän mielestä tämä on paras ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Meidän tapauksessa molemmat tulevat tienaamaan varsin hyvin, minä ehkä naisena jopa hieman enemmän. Äitiyden aiheuttaman eläkekertymän pienenemisen kuittaamme rahastosijoituksilla. Meidän mielestä on ihan kohtuullista, että mahdollisesaa erossa varat menevät puoliksi.

Onpas selvät sävelet, näinhän se teidän elämä menee, no doubt.

Vierailija kirjoitti:

Niiiii ja entäs kun niistä sisaruksista lapseton kuolee,ja äitikin ois kuollu,niin nämä uppo-oudot sis<arukset sitten jakaa omaisuuden?

Lapseton tekee testamentin, niin omaisuus menee just sinne minne haluaa, eikä niille kieli pitkällä odottaville uppo-oudoille sisaruksille.

Hei Lyyli (ap), miten vanha olet?

Tilanteita on niin erilaisia. Kun menin aikanaan naimisiin exäni kanssa, olimme nuoria ja köyhiä molemmat. Yhdessä se elämä ja omaisuus rakennettiin, ei siinä mitään avioehtoja kokenut tarvitsevansa. Sovussa sitten myöhemmin erottiin, ei tarvinnut rahasta tapella. Jos taas nyt menisin nykyisen kumppanini kanssa naimisiin (tuskin), avioehto olisi ihan itsestäänselvä. Omaisuutta on molemmilla, isoja perintöjä on tulossa, lapsia on.

Aina niin liikuttavaa joidenkin usko ikuiseen uskollisuuteen ja rakkauteen, ja varsinkin siihen että kaikki saadaan sopuisasti hoidettua.

Vierailija kirjoitti:

Ei se avoliittokaan nykyään niin yksinkertainen ole jos ero tulee ;)

Käytännössä on, ositusta joutuu hakemaan oikeuden kautta ja tyypillinen korvaus esim. kotiäitivuodesta on alle 2000 e. Ja jos väittää tehneensä töitä puolison yrityksessä, tarkistetaan samaan aikaan saadut Kelan tuet ja kysytään, miksi näitä on haettu.

Niin. Avo- tai avioehto voi ihmisillä olla. Mutta erikseen voi siirtää omaisuutta tarvittaessa.

Ei vie, koska olen huomattavasti köyhempi. Minä vien. Kyllä, oli tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Avo- tai avioehto voi ihmisillä olla. Mutta erikseen voi siirtää omaisuutta tarvittaessa.

Ei ole olemassa avoehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Mä ehdotin miehelle avioehtoa naimisiinmennessä, sillä oli huomattavasti enemmän omaisuutta ja isohko perintö tulossa jossain vaiheessa, mutta ei se halunnut.

Nyt ollaan oltu jo 25 vuotta naimisissa ja kaikki omaisuus on molempien nimissä. Ihan hyvä näin.

Minä tein saman. Sitten 12 vuoden jälkeen erosimme ja tajusin, että erossa jaettiin vain minun omaisuuteni, koska miehen omaisuus oli testamentilla saatua ja se oli sulkenut avio-oikeuden pois. Sen sijaan miehet velat olivat erossa "yhteisiä". Jouduin maksamaan miehelle yli 80 000 e yhteisistä vuosista ja hän piti miljoonaomaisuutensa.