Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntui muuttua "keski-ikäiseksi" naiseksi, ja missä iässä huomasit muuttuneesi sellaiseksi?
Itse olen 32 ja olen huomannut miettiväni alituisesti sitä, etten ole enää nuori kauaa..
Kommentit (1022)
Eilen taisin muuttua kun innostuin siitä miten hyviä tiskirättejä ostin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 44, ja joskus 39-vuotiaana aloin sanoa olevani arvokas keski-ikäinen rouva. Sen mukaan pukeudun, käyttäydyn -ja oletan tulevani kohdelluksi. Jälkimmäinen osa on ehdottomasti kaikkein parasta, kaksi edellistä auttaa sen saavuttamisessa.
Koska olen Arvokas Keski-ikäinen Rouva, oletan että ovet aukeaa edessäni eikä minun tarvitse istuessa katsoa, onko siellä tuoli alla. Ei kuningatar Viktoriakaan katsonut.
Pukeutumistyylin muutos kannatti myös: en ole koskaan näyttänyt näin hyvältä, en edes silloin kun nuorena pystyin laskemaan vatsalihakseni. En tiedä päteekö tämä kaikkiin, mutta minä huomaan että mitä peittävämmät vaatteet minulla on, sitä paremmalta näytän -eikä kyse ole siitä että olisin niin ruma että paperipussi päässäkin olisi parannus. Olen ottanut oppia ortodoksijuutalaisten tznius-säännöistä: peitän kaiken solisluiden, kyynärpäiden ja polvien välillä ja kaikki on niin istuvaa, että jokainen näkee minun olevan nainen, mutta niin väljää että jokainen näkee minun olevan hieno nainen, kuten vanha sanonta menee.
Vaatteeni eivät ole koskaan olleet näin mukavia ja viileitä/lämpimiä tarpeen mukaan. Kaiken lisäksi nämä "siveyssäännöt" peittävät juuri ne ruumiinosat, jotka tuntuvat monille naisille aiheuttavan paineita: allit ja reidet. (Minun kohdallani on erittäin hyvä pukeutua niin että kyynärpäät ja polvet ei näy, on aivan hämmästyttävää miten rumat nivelet ihmisellä voi olla.)
Olen alkanut käyttää melkein pelkästään hameita. Ne on niin mukavia, ja koska olen Arvokas Keski-ikäinen Rouva, saan pitää hameita juostessa ja vaeltaessa jos tahdon.
Tämä vaatetustyylin päivittäminen on auttanut minua hyväksymään sen fyysisen rapistumisen, mikä on väistämätöntä. Minulla on todella ohut ja herkkä iho, joka näytti uskomattoman täydelliseltä ensimmäiset 30 vuotta, minkä jälkeen kehitin Rosacean ja tämmöinen iho myös näemmä ikääntyy nopeasti, vaikkei aurinkoa palvoisikaan.
Hankalinta oikeastaan on se, että mieheni on komea, urheilullinen ja nuorekas. Minäkin olen urheilullinen de facto, mutta se tyyli ei enää toimi, oloni on nykyään paljon kotoisempi matroonatyylissä. Joten aina välillä koen melkoista epäsuhtaa meidän välillämme, vaikka mieskin kyllä pukeutuu tosi hillitysti ja konservatiivisesti, on aina pukeutunut, niin että en oikeastaan tiedä miksi. Mies itse on minulle koko ajan huomaavaisempi ja kohteliaampi ja tuntuu nauttivan uudesta tyylistäni. Se on jopa joskus ottanut minusta salaa valokuvan ja näyttänyt sitä sitten tyytyväisenä, silloin kun olin nuori ja näpsäkkä se ei koskaan tullut ajatelleeksi kuvata minua.
Sori pitkä sepustus.
TL;DNR: Tee siitä leikki niin ei satu niin paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 44, ja joskus 39-vuotiaana aloin sanoa olevani arvokas keski-ikäinen rouva. Sen mukaan pukeudun, käyttäydyn -ja oletan tulevani kohdelluksi. Jälkimmäinen osa on ehdottomasti kaikkein parasta, kaksi edellistä auttaa sen saavuttamisessa.
Koska olen Arvokas Keski-ikäinen Rouva, oletan että ovet aukeaa edessäni eikä minun tarvitse istuessa katsoa, onko siellä tuoli alla. Ei kuningatar Viktoriakaan katsonut.
Pukeutumistyylin muutos kannatti myös: en ole koskaan näyttänyt näin hyvältä, en edes silloin kun nuorena pystyin laskemaan vatsalihakseni. En tiedä päteekö tämä kaikkiin, mutta minä huomaan että mitä peittävämmät vaatteet minulla on, sitä paremmalta näytän -eikä kyse ole siitä että olisin niin ruma että paperipussi päässäkin olisi parannus. Olen ottanut oppia ortodoksijuutalaisten tznius-säännöistä: peitän kaiken solisluiden, kyynärpäiden ja polvien välillä ja kaikki on niin istuvaa, että jokainen näkee minun olevan nainen, mutta niin väljää että jokainen näkee minun olevan hieno nainen, kuten vanha sanonta menee.
Vaatteeni eivät ole koskaan olleet näin mukavia ja viileitä/lämpimiä tarpeen mukaan. Kaiken lisäksi nämä "siveyssäännöt" peittävät juuri ne ruumiinosat, jotka tuntuvat monille naisille aiheuttavan paineita: allit ja reidet. (Minun kohdallani on erittäin hyvä pukeutua niin että kyynärpäät ja polvet ei näy, on aivan hämmästyttävää miten rumat nivelet ihmisellä voi olla.)
Olen alkanut käyttää melkein pelkästään hameita. Ne on niin mukavia, ja koska olen Arvokas Keski-ikäinen Rouva, saan pitää hameita juostessa ja vaeltaessa jos tahdon.
Tämä vaatetustyylin päivittäminen on auttanut minua hyväksymään sen fyysisen rapistumisen, mikä on väistämätöntä. Minulla on todella ohut ja herkkä iho, joka näytti uskomattoman täydelliseltä ensimmäiset 30 vuotta, minkä jälkeen kehitin Rosacean ja tämmöinen iho myös näemmä ikääntyy nopeasti, vaikkei aurinkoa palvoisikaan.
Hankalinta oikeastaan on se, että mieheni on komea, urheilullinen ja nuorekas. Minäkin olen urheilullinen de facto, mutta se tyyli ei enää toimi, oloni on nykyään paljon kotoisempi matroonatyylissä. Joten aina välillä koen melkoista epäsuhtaa meidän välillämme, vaikka mieskin kyllä pukeutuu tosi hillitysti ja konservatiivisesti, on aina pukeutunut, niin että en oikeastaan tiedä miksi. Mies itse on minulle koko ajan huomaavaisempi ja kohteliaampi ja tuntuu nauttivan uudesta tyylistäni. Se on jopa joskus ottanut minusta salaa valokuvan ja näyttänyt sitä sitten tyytyväisenä, silloin kun olin nuori ja näpsäkkä se ei koskaan tullut ajatelleeksi kuvata minua.
Sori pitkä sepustus.
TL;DNR: Tee siitä leikki niin ei satu niin paljoa.
Jos pukeutumistyylini ei auennut, tarkoitan jotain tämän tapaista(pitkät hiukseni pidän kyllä nutturalla):
https://64.media.tumblr.com/603d57b00788aebbd6c9dad445342cb4/tumblr_o1b…
https://64.media.tumblr.com/3472ee33d5b51ac7c62a76c4603786a4/tumblr_o4e…
https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/66/d1/a6/66d1a61a375078c77c37…
Käyttäjä43248 kirjoitti:
Stereotypioin tässä vahvasti, tukeudun tilastoihin ja jokaisen tapaus on erilainen..
Feminismi myi sinulle unelman, panosta uraan, ole itsenäinen ja harrasta yhden yön suhteita. Olet nyt 30-40 ja et enää saa yhtä paljon huomiota, olet yksin koska kun olit parhaimmillaan torjusit usean miehen jotka olisivat olleet hyviä ja uskollisia sinulle loppuiän.
"pidit hauskaa"..Elä sen kanssa.
Koko länsimaissa syntyvyys on dramaattisessa laskussa, koska on ensimmäinen kerta historiassa kun nainen ei "tarvitse" miestä - voi käyttäytyä kusipäisesti muita kohtaan vailla seurauksia*. Samaan aikaan kuin miehet ylläpitää yhteiskuntaa - en ikinä ole nähnyt että haluttaisiin tasaarvoa vaikka sähkömiehissä, roska-, viemäri-, rakennus- tai oikeastaan mikään muu ei hohdokas työ.Samalla kun naiset kouluttautuu enemmän (hyvä asia) ja heidän tulot kasvaa, ongelma on että useinmiten he eivät ikinä tyytyisi hyvään ja suloiseen mieheen joka ei ole paremmin kouluttautunut tai vähintään tienaa enemmän.
Olet median kasvattama ja valitettavasti joudut elämään sen kanssa. Teit itse valinnat.
Naisten puolustukseksi, naisilla on hirveän lyhyt ja hektinen 20-30v ikäjakso missä pitäisi saada koulu, työ ja perhe tehty. Biologia valitettavasti ei myönny nyky ihanteille.
* yhä useampi mies nykyään on yksin koska ei kelva nykyiselle naiselle. Tinder ym tilastot eivät enää puhuu siitä että 80% naisista 20% miehistä kelpaa, vaan nykyään se on että *yli 90% naisista hakee/hyväksyy alle 10% miehistä*.
Hesarilla oli kaksi juttua naisesta, eka kun hän hehkutti että pannut 114+ miehen kanssa ja toinen kk-2 myöhemmin kun hän on surullinen että ei saa suhteita.. Miksiköhän, garden tool.
En ikinä olisi miehenä jonkun kanssa kenen kanssa olisi normaalia törmätä muihin ketä on "tutustunut häneen". Lukko jota kaikki avaimet avaa ei ole hyvä.Please, peukuttakaa alas, tiedän että tulee koska kuilu mitä miehet ja naiset toivoo on niin iso. Tiedän että naiset heittää alapeukkua mikäli edes tähän asti lukee. Elämä on valintoja ja niillä on seurauksia.
Ennen kuin huudetaan, olen 40+ ja 2/3 7v suhteista on pettänyt.
Miehethän ovat itse luoneet tämän ongelman, koska heille kelpaa vain 20-30 vuotias nainen, kuten itsekin sanot. Minä kuulun tuohon ikäryhmään, mutta miksi haluaisin suhteen jossa voin kelvata miehelle vain alle 10 vuotta? Miksi perustaisin perheen sellaisen henkilön kanssa, jota kiinnostaa minussa vain tietty ikä ja nuori ulkonäkö? Itse haaveilin aiemmin elinikäisestä parisuhteesta, mutta miehet ovat tehneet selväksi sen että se on mahdotonta, koska heille nainen on nainen vain 10 vuoden ajan. Keskitän siis huomioni muihin asioihin, koska tuo 10 vuoden jakso on niin häviävän pieni ettei elämäänsä mitenkään kannata laskea sen varaan.
Tuo lukkovertaus on muuten ihan tyhmä. Voithan ottaa minkä tahansa muunkin esineen johon verrata ihmisiä. Vaikkapa terottimen. Terotin, joka terottaa kaikki kynät on hyvä. Kynä joka käy kaikissa terottimissa, on surkea nysä. Siinä ihan yhtä paikkaansapitävä vertaus.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä43248 kirjoitti:
Stereotypioin tässä vahvasti, tukeudun tilastoihin ja jokaisen tapaus on erilainen..
Feminismi myi sinulle unelman, panosta uraan, ole itsenäinen ja harrasta yhden yön suhteita. Olet nyt 30-40 ja et enää saa yhtä paljon huomiota, olet yksin koska kun olit parhaimmillaan torjusit usean miehen jotka olisivat olleet hyviä ja uskollisia sinulle loppuiän.
"pidit hauskaa"..Elä sen kanssa.
Koko länsimaissa syntyvyys on dramaattisessa laskussa, koska on ensimmäinen kerta historiassa kun nainen ei "tarvitse" miestä - voi käyttäytyä kusipäisesti muita kohtaan vailla seurauksia*. Samaan aikaan kuin miehet ylläpitää yhteiskuntaa - en ikinä ole nähnyt että haluttaisiin tasaarvoa vaikka sähkömiehissä, roska-, viemäri-, rakennus- tai oikeastaan mikään muu ei hohdokas työ.Samalla kun naiset kouluttautuu enemmän (hyvä asia) ja heidän tulot kasvaa, ongelma on että useinmiten he eivät ikinä tyytyisi hyvään ja suloiseen mieheen joka ei ole paremmin kouluttautunut tai vähintään tienaa enemmän.
Olet median kasvattama ja valitettavasti joudut elämään sen kanssa. Teit itse valinnat.
Naisten puolustukseksi, naisilla on hirveän lyhyt ja hektinen 20-30v ikäjakso missä pitäisi saada koulu, työ ja perhe tehty. Biologia valitettavasti ei myönny nyky ihanteille.
* yhä useampi mies nykyään on yksin koska ei kelva nykyiselle naiselle. Tinder ym tilastot eivät enää puhuu siitä että 80% naisista 20% miehistä kelpaa, vaan nykyään se on että *yli 90% naisista hakee/hyväksyy alle 10% miehistä*.
Hesarilla oli kaksi juttua naisesta, eka kun hän hehkutti että pannut 114+ miehen kanssa ja toinen kk-2 myöhemmin kun hän on surullinen että ei saa suhteita.. Miksiköhän, garden tool.
En ikinä olisi miehenä jonkun kanssa kenen kanssa olisi normaalia törmätä muihin ketä on "tutustunut häneen". Lukko jota kaikki avaimet avaa ei ole hyvä.Please, peukuttakaa alas, tiedän että tulee koska kuilu mitä miehet ja naiset toivoo on niin iso. Tiedän että naiset heittää alapeukkua mikäli edes tähän asti lukee. Elämä on valintoja ja niillä on seurauksia.
Ennen kuin huudetaan, olen 40+ ja 2/3 7v suhteista on pettänyt.Miehethän ovat itse luoneet tämän ongelman, koska heille kelpaa vain 20-30 vuotias nainen, kuten itsekin sanot. Minä kuulun tuohon ikäryhmään, mutta miksi haluaisin suhteen jossa voin kelvata miehelle vain alle 10 vuotta? Miksi perustaisin perheen sellaisen henkilön kanssa, jota kiinnostaa minussa vain tietty ikä ja nuori ulkonäkö? Itse haaveilin aiemmin elinikäisestä parisuhteesta, mutta miehet ovat tehneet selväksi sen että se on mahdotonta, koska heille nainen on nainen vain 10 vuoden ajan. Keskitän siis huomioni muihin asioihin, koska tuo 10 vuoden jakso on niin häviävän pieni ettei elämäänsä mitenkään kannata laskea sen varaan.
Tuo lukkovertaus on muuten ihan tyhmä. Voithan ottaa minkä tahansa muunkin esineen johon verrata ihmisiä. Vaikkapa terottimen. Terotin, joka terottaa kaikki kynät on hyvä. Kynä joka käy kaikissa terottimissa, on surkea nysä. Siinä ihan yhtä paikkaansapitävä vertaus.
Kuin omasta kynästäni. Haluan tähän vielä lisätä, että tämä keskustelu miesten yksinäisyydestä on tuonut minulle yhden ison yllätyksen. Tutkimusten mukaan nimittäin on lähes yhtä paljon samanikäisiä naisia jotka ovat yksin vastoin tahtoaan. On kuitenkin hämmästyttävää miten täysin tästä yksinäisten naisten ryhmästä vaietaan. Miksi heistä ei puhuta yhtään mitään, miksi kaikki keskustelu ja ratkaisuehdotukset koskevat vain miehiä? Miksi katsotaan että miesten yksinäisyys on naisten vika, vaikka ilmiselvästi on iso joukko naisia, jotka eivät heille vain kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne itseäni keski-ikäiseksi, enkä koskaan varsinaisesti edes ajattele olevani keski-ikäinen. Paitsi esim. tänään kun kävin ostoksilla Sokoksen Emotionista ja myyjä sujauttaa ostospussiin voidenäytteitä joissa lukee "anti-age". Ja tämä ei ollut ensimmäinen tai edes toinen kerta.
Ehkä se, että olen tehnyt lapseni vasta lähelle neljänkymmenen ikää, on pitänyt mieleni nuorena.
t. 55v nainen jolla ei ole koskaan ollut vielä ikäkriisiä
Minua ihmetytti jo lapsena se, kun huomasin että moni ihminen haluaa olla aina eri ikäinen kuin on. En myöskään voinut käsittää miksi vanheneminen olisi paha asia, koska jokainen vanhenee syntymästä asti joka päivä koko elämänsä ajan.
Ajattelen vieläkin samoin. Minulla on ollut jokin ikäkriisi vähän ennen neljääkymppiä, mutta tajusin että se juontui kulttuurisista ideaaleista, ei omistani. En pelkää kuolemaa, joten miksi pelkäisin vanhenemista. On myöskin outo ja tylsä ajatus, että juuttuisi koko iäkseen yhteen elämänvaiheeseen. Huomaan, miten keski-ikäisyydessä on monen ystäväni ja tuttavani puheessa negatiivinen kaiku. Pidän sitä pinnallisen, ulkonäkökeskeisen ja nuoruuteen fiksoituneen, hukassa olevan kulttuurin kaikuina.
Itseäni olen kutsunut keski-ikäiseksi noin 35-vuotiaasta lähtien. Minulle se on täysin neutraali sana. Se on se, mihin sijojitun tilastollisessa eliniässä. Sisäisesti en kuitenkaan koe olevani oikeastaan minkään ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koin etten voi sanoa olevani nuori ku täytin 36. Eikä se edelleenkään minusta mikään nuoren ihmisen ikä oo vaikka oon jo paljon vanhempi
Kun täytin 40. Ei se tuntunut paljon miltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 44, ja joskus 39-vuotiaana aloin sanoa olevani arvokas keski-ikäinen rouva. Sen mukaan pukeudun, käyttäydyn -ja oletan tulevani kohdelluksi. Jälkimmäinen osa on ehdottomasti kaikkein parasta, kaksi edellistä auttaa sen saavuttamisessa.
Koska olen Arvokas Keski-ikäinen Rouva, oletan että ovet aukeaa edessäni eikä minun tarvitse istuessa katsoa, onko siellä tuoli alla. Ei kuningatar Viktoriakaan katsonut.
Pukeutumistyylin muutos kannatti myös: en ole koskaan näyttänyt näin hyvältä, en edes silloin kun nuorena pystyin laskemaan vatsalihakseni. En tiedä päteekö tämä kaikkiin, mutta minä huomaan että mitä peittävämmät vaatteet minulla on, sitä paremmalta näytän -eikä kyse ole siitä että olisin niin ruma että paperipussi päässäkin olisi parannus. Olen ottanut oppia ortodoksijuutalaisten tznius-säännöistä: peitän kaiken solisluiden, kyynärpäiden ja polvien välillä ja kaikki on niin istuvaa, että jokainen näkee minun olevan nainen, mutta niin väljää että jokainen näkee minun olevan hieno nainen, kuten vanha sanonta menee.
Vaatteeni eivät ole koskaan olleet näin mukavia ja viileitä/lämpimiä tarpeen mukaan. Kaiken lisäksi nämä "siveyssäännöt" peittävät juuri ne ruumiinosat, jotka tuntuvat monille naisille aiheuttavan paineita: allit ja reidet. (Minun kohdallani on erittäin hyvä pukeutua niin että kyynärpäät ja polvet ei näy, on aivan hämmästyttävää miten rumat nivelet ihmisellä voi olla.)
Olen alkanut käyttää melkein pelkästään hameita. Ne on niin mukavia, ja koska olen Arvokas Keski-ikäinen Rouva, saan pitää hameita juostessa ja vaeltaessa jos tahdon.
Tämä vaatetustyylin päivittäminen on auttanut minua hyväksymään sen fyysisen rapistumisen, mikä on väistämätöntä. Minulla on todella ohut ja herkkä iho, joka näytti uskomattoman täydelliseltä ensimmäiset 30 vuotta, minkä jälkeen kehitin Rosacean ja tämmöinen iho myös näemmä ikääntyy nopeasti, vaikkei aurinkoa palvoisikaan.
Hankalinta oikeastaan on se, että mieheni on komea, urheilullinen ja nuorekas. Minäkin olen urheilullinen de facto, mutta se tyyli ei enää toimi, oloni on nykyään paljon kotoisempi matroonatyylissä. Joten aina välillä koen melkoista epäsuhtaa meidän välillämme, vaikka mieskin kyllä pukeutuu tosi hillitysti ja konservatiivisesti, on aina pukeutunut, niin että en oikeastaan tiedä miksi. Mies itse on minulle koko ajan huomaavaisempi ja kohteliaampi ja tuntuu nauttivan uudesta tyylistäni. Se on jopa joskus ottanut minusta salaa valokuvan ja näyttänyt sitä sitten tyytyväisenä, silloin kun olin nuori ja näpsäkkä se ei koskaan tullut ajatelleeksi kuvata minua.
Sori pitkä sepustus.
TL;DNR: Tee siitä leikki niin ei satu niin paljoa.
Toivottavasti kirjoitat työksesi. Jos et niin sun pitäisi, on sen verran hauskaa tekstiä.
No kyllä se tuo 40v. on sellainen eräänlainen puolimatkan krouvi. Ja ulkonäkö alkaa siitä eteenpäin rapistua urakalla. Eikä pelkästään ulkonäkö rapistu, kyllä sitä muutenkin huomaa kremppaa yhtä sun toista. 30v. sitä näytti vielä ihan hehkeältä, nyt lähinnä ankealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pukeutuminen ole keskiössä. Kyllä tässä kroppa rapistuu ja nivelet jäykistyy hurjaa vauhtia kun 50 vee tuli mittariin! Aivan karmeaa!
Olen henkisesti ollut keski-ikäinen varmaan aina. Ainakin siitä päätellen, että teinien sekoilut ärsyttivät minua jo silloin, kun olin itse sen ikäinen. Tykkäsin viettää aikaa rauhallisemmin. Nyt kolmekymppisenä ikäni alkaa sentään vihdoin vastata käytöstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bout 50 vuotta ja 50 kiloa. Oon vanhentunut sillä lailla maltillisesti, en valahtaen. Nuoruus olis kiva, mut menee se näinkin. Elämä on!
Itseäni alkoi ikääntyminen haittaamaan vasta viisikymppisenä ja ihmettelin ensin mistä se johtuu. Sitten tajusin äitini olleen tämän ikäinen samaan aikaan kun ymmärsin hänen käytöksensä ja ulkonäkönsä johtuneen iästä. Tunnistan itsestäni samoja asioita ja se on kamalaa.
Yritän nyt luottaa siihen että useimmat naiset suvussani ovat pysyneet saman näköisinä tästä iästä alkaen jopa kymmeniä vuosia, mitä on välillä jopa ihmetelty.
Olen nenänkaivuu ja pieruvitsi-iässä oleva 40-vuotias.
Keski-ikäisyys on kamalaa. Näyttää hirveältä, tuntuu hirveältä ja odotettavissa lisää hirveyttä.
Käyttäjä43248 kirjoitti:
En ikinä olisi miehenä jonkun kanssa kenen kanssa olisi normaalia törmätä muihin ketä on "tutustunut häneen". Lukko jota kaikki avaimet avaa ei ole hyvä.
Tämä on itse asiassa se syy, miksi et löydä naista. Syy ei ole se, että naisille ei kelpaa tavalliset miehet. Tavalliset miehet kyllä kelpaavat, mutta eivät tuollaisesta oudosta asennevammasta kärsivät miehet (jotka ovat aika epätavallisia miehiä). Useimmilla miehillä ja naisilla on joitakin aiempia kumppaneita, ja useimmat miehet ja naiset suhtautuvat siihen normaalina osana aikuisten elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä43248 kirjoitti:
Stereotypioin tässä vahvasti, tukeudun tilastoihin ja jokaisen tapaus on erilainen..
Feminismi myi sinulle unelman, panosta uraan, ole itsenäinen ja harrasta yhden yön suhteita. Olet nyt 30-40 ja et enää saa yhtä paljon huomiota, olet yksin koska kun olit parhaimmillaan torjusit usean miehen jotka olisivat olleet hyviä ja uskollisia sinulle loppuiän.
"pidit hauskaa"..Elä sen kanssa.
Koko länsimaissa syntyvyys on dramaattisessa laskussa, koska on ensimmäinen kerta historiassa kun nainen ei "tarvitse" miestä - voi käyttäytyä kusipäisesti muita kohtaan vailla seurauksia*. Samaan aikaan kuin miehet ylläpitää yhteiskuntaa - en ikinä ole nähnyt että haluttaisiin tasaarvoa vaikka sähkömiehissä, roska-, viemäri-, rakennus- tai oikeastaan mikään muu ei hohdokas työ.Samalla kun naiset kouluttautuu enemmän (
Olen itse parisuhteessa, mutta tunnen hirveän määrän 50-70v miehiä ja naisia, jotka valittavat yksinäisyyttä. Mitään ei tehdä asian eteen, missään ei käydä, kukaan ei kelpaa. Tämä siis vuosikymmeniä. Sitten roikutaan aikuisissa lapsissa.
Stereotypioin tässä vahvasti, tukeudun tilastoihin ja jokaisen tapaus on erilainen..
Feminismi myi sinulle unelman, panosta uraan, ole itsenäinen ja harrasta yhden yön suhteita. Olet nyt 30-40 ja et enää saa yhtä paljon huomiota, olet yksin koska kun olit parhaimmillaan torjusit usean miehen jotka olisivat olleet hyviä ja uskollisia sinulle loppuiän.
"pidit hauskaa"..
Elä sen kanssa.
Koko länsimaissa syntyvyys on dramaattisessa laskussa, koska on ensimmäinen kerta historiassa kun nainen ei "tarvitse" miestä - voi käyttäytyä kusipäisesti muita kohtaan vailla seurauksia*. Samaan aikaan kuin miehet ylläpitää yhteiskuntaa - en ikinä ole nähnyt että haluttaisiin tasaarvoa vaikka sähkömiehissä, roska-, viemäri-, rakennus- tai oikeastaan mikään muu ei hohdokas työ.
Samalla kun naiset kouluttautuu enemmän (hyvä asia) ja heidän tulot kasvaa, ongelma on että useinmiten he eivät ikinä tyytyisi hyvään ja suloiseen mieheen joka ei ole paremmin kouluttautunut tai vähintään tienaa enemmän.
Olet median kasvattama ja valitettavasti joudut elämään sen kanssa. Teit itse valinnat.
Naisten puolustukseksi, naisilla on hirveän lyhyt ja hektinen 20-30v ikäjakso missä pitäisi saada koulu, työ ja perhe tehty. Biologia valitettavasti ei myönny nyky ihanteille.
* yhä useampi mies nykyään on yksin koska ei kelva nykyiselle naiselle. Tinder ym tilastot eivät enää puhuu siitä että 80% naisista 20% miehistä kelpaa, vaan nykyään se on että *yli 90% naisista hakee/hyväksyy alle 10% miehistä*.
Hesarilla oli kaksi juttua naisesta, eka kun hän hehkutti että pannut 114+ miehen kanssa ja toinen kk-2 myöhemmin kun hän on surullinen että ei saa suhteita.. Miksiköhän, garden tool.
En ikinä olisi miehenä jonkun kanssa kenen kanssa olisi normaalia törmätä muihin ketä on "tutustunut häneen". Lukko jota kaikki avaimet avaa ei ole hyvä.
Please, peukuttakaa alas, tiedän että tulee koska kuilu mitä miehet ja naiset toivoo on niin iso. Tiedän että naiset heittää alapeukkua mikäli edes tähän asti lukee. Elämä on valintoja ja niillä on seurauksia.
Ennen kuin huudetaan, olen 40+ ja 2/3 7v suhteista on pettänyt.