Tällaisia lahjoja opet ja hoitajat oikeasti toivovat

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:03"]

En odota saavani jokaiselta vanhemmalta lahjaa, mutta vähän pettyisin, jos kukaan ei ostaisi mitään. Yleensä kun vanhemmilla on tapana ostaa kevätlahja...

Jos toiveen saa esittää, en haluaisi krääsää koska sitä on omasta takaa jo tarpeeksi ja ymmärrätte varmaan, että jos on 30 vuotta opettajana ja säästäisi kaiken, pitäisi hankkia jo varasto näille kaikille. Syötävää/juotavaa/lahjakortti, vaikka vanhempien kesken yhdessä olisi jees!

T: lastentarhanopettaja

[/quote]

Miten voit olla pettynyt sellaisesta, mikä on vapaaehtoista

Suurin osa opettajista hurskastelee, kun sanoo, että kiitos riittää. Taitaa riihikuiva raha olla silti se, mikä maistuu parhaalta, ettei tarvitse pettyä

Mun vakiolahja on elokuvalippu kortin väliin keväällä ja jouluna. Antakoot eteenpäin jos ei halua käyttää

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 16:08"]En kaipaa lahjoja, joten niistä ei tarvitse stressata. Parasta on halaus lapselta/kättely ja kivat kesän/joulun toivotukset.

Saan joka vuosi joulujuhlien yhteydessä punaviiniä ja suklaata useammalta oppilaalta/vanhemmalta. Saan punaviinistä migreenin ja suklaalle olen allerginen. Harmittaa vanhempien puolesta kun ovat rahojaan näihin laittaneet enkä voi niitä itse käyttää :( Jos mainitsisin allergiastani, niin vaikuttaisin omahyväiseltä, joka tahtoo sanella lahjatoiveensa.
[/quote]
Punaviiniä ja suklaata voi kuitenkin tarjota ystäville jotka tulevat kylään. Joten ei lahja hukkaan mene.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:21"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 16:08"]En kaipaa lahjoja, joten niistä ei tarvitse stressata. Parasta on halaus lapselta/kättely ja kivat kesän/joulun toivotukset.

Saan joka vuosi joulujuhlien yhteydessä punaviiniä ja suklaata useammalta oppilaalta/vanhemmalta. Saan punaviinistä migreenin ja suklaalle olen allerginen. Harmittaa vanhempien puolesta kun ovat rahojaan näihin laittaneet enkä voi niitä itse käyttää :( Jos mainitsisin allergiastani, niin vaikuttaisin omahyväiseltä, joka tahtoo sanella lahjatoiveensa.
[/quote]
Punaviiniä ja suklaata voi kuitenkin tarjota ystäville jotka tulevat kylään. Joten ei lahja hukkaan mene.
[/quote] En pidä itseäni erityisen nipona, mutta minusta alkoholi ei ole sopiva lahja lapselta.

Mitäs jos te opettajat  kerrankin näytätte meille vanhemmille esimerkkiä ja teette toivelistan kaikista niistä tarvikkeista,  mitä kouluissa ja päiväkodeissa on puute, yhteisen hyvän ja yhteisvastuun nimissä. Ja unohtaisitte nuo lahjatoiveenne ja henk.koht. tilinumeronne, puhumattakaan pettymyksistä, jos mieleistä lahjaa ei tule.

Martta-liitto, ruuantuottajat ja vanhemmat ovat jo jonkin verraan laittaneet jo kortensa kekoon, lahjoittamalla kouluille esim. käsityötarvikkeita, kun opetus oli vaakalaudalla, samoin elintarvikkeita kotitaloustunneille, päiväkodeille uusia leluja ja kirjoja jne. Milloin ois opejen vuoro?

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:39"]

Mitäs jos te opettajat  kerrankin näytätte meille vanhemmille esimerkkiä ja teette toivelistan kaikista niistä tarvikkeista,  mitä kouluissa ja päiväkodeissa on puute, yhteisen hyvän ja yhteisvastuun nimissä. Ja unohtaisitte nuo lahjatoiveenne ja henk.koht. tilinumeronne, puhumattakaan pettymyksistä, jos mieleistä lahjaa ei tule.

Martta-liitto, ruuantuottajat ja vanhemmat ovat jo jonkin verraan laittaneet jo kortensa kekoon, lahjoittamalla kouluille esim. käsityötarvikkeita, kun opetus oli vaakalaudalla, samoin elintarvikkeita kotitaloustunneille, päiväkodeille uusia leluja ja kirjoja jne. Milloin ois opejen vuoro?

[/quote]

Kuka sitä nyt omasta lahjastaan luopuu. Luopuisitko sinä.

Täällä yksi ope: kortti, kukka, viini-tai skumppapullo, suklaa, hyvä kahvipaketti tai lahjakortti ovat mielestäni kivoja lahjoja. 

"Täällä yksi ope: kortti, kukka, viini-tai skumppapullo, suklaa, hyvä kahvipaketti tai lahjakortti ovat mielestäni kivoja lahjoja. "

Alkoholilaki:

34 §
Hallussapito ja kuljetus

Alkoholijuomaa ei saa pitää hallussaan eikä kuljettaa henkilö, joka ei ole täyttänyt kahtakymmentä vuotta. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö saa kuitenkin pitää hallussaan ja kuljettaa mietoa alkoholijuomaa."

Onkos sun oppilaat jo kaksikymppisiä?

Mä en tarvitse lahjoja. Terveisin ope

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 13:44"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 13:39"]

Ei ongelmaa, emme anna mitään. He saavat palkan tekemästään työstä kuten muutkin työntekijät.

[/quote]

Emme mekään ole koskaan lahjoneet opettajia. Liekö tästä johtuu, että stipendejäkään ei koskaan tippunut ja käytösnumerot oli 8, vaikka kyse oli peruskilteistä lapsista, jotka kävi koulua, opiskeli, auttoi toisia ja oli kohteliaita. Tämä siis alakoulussa. Yläkoulun puolella sitten muuttuikin numerot ja tuli stipendejä, vaikka emme sielläkään lahjuksia antaneet.
[/quote]
No mikä logiikka tuossa sitten on? Ensin ei saa stipendiä kun ei lahjo ja sitten saakin vaikka ei vieläkään lahjo.
Ala-asteella vain ei ollut mitään syytä saada stipendiä. Ja se kiltteys ei aina ole vakio vaan vapaa-ajalla kiltti ja auttavainen voi olla koulussa ihan eri.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 20:11"]

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 13:44"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 13:39"] Ei ongelmaa, emme anna mitään. He saavat palkan tekemästään työstä kuten muutkin työntekijät. [/quote] Emme mekään ole koskaan lahjoneet opettajia. Liekö tästä johtuu, että stipendejäkään ei koskaan tippunut ja käytösnumerot oli 8, vaikka kyse oli peruskilteistä lapsista, jotka kävi koulua, opiskeli, auttoi toisia ja oli kohteliaita. Tämä siis alakoulussa. Yläkoulun puolella sitten muuttuikin numerot ja tuli stipendejä, vaikka emme sielläkään lahjuksia antaneet. [/quote] No mikä logiikka tuossa sitten on? Ensin ei saa stipendiä kun ei lahjo ja sitten saakin vaikka ei vieläkään lahjo. Ala-asteella vain ei ollut mitään syytä saada stipendiä. Ja se kiltteys ei aina ole vakio vaan vapaa-ajalla kiltti ja auttavainen voi olla koulussa ihan eri.

[/quote]

Yläastella aineenopettajia ei yleensä lahjota ja siellä arvosteluperusteisiin ei siis vaikuta lahjat. Joten siellä saa stipendejä opiskelun perusteella, eikä opettajille annetun lahjan perusteella.

Minä en ole osannut ajatella että olisi jotenkin huono asia että hoitolapset ja vanhemmat muistavat minua ja muita hoitajia jotenkin pienesti. Sehän on vain kohtelias ja hyväntahtoinen ele. Samalla tavalla me hoitajatkin väkerrämme kiitoskortteja muistoksi esim ryhmää tai päiväkotia vaihtavalle lapselle. Yleensä kortissa kiitetään koko perhettä yhteisestä ajasta :)
Itse olen tykännyt saada itse tehtyjä kortteja tai kesäkukkia. Myös koko henkilökunnalle tarkoitetut herkut piristää jokaisen päivää! Yhtenä vuonna ehdotimme vanhemmille, että jos he haluavat jotenkin meitä muistaa niin lahjojen sijaan he voisivat käyttää rahan johonkin leluun joka tulisi koko lapsiryhmälle. Ryhmämme saikin sitten esim palapelejä, pikkuautoja jne. Ja kaikilla oli hyvä mieli :)
T. Lto

"Mitäs jos te opettajat  kerrankin näytätte meille vanhemmille esimerkkiä ja teette toivelistan kaikista niistä tarvikkeista,  mitä kouluissa ja päiväkodeissa on puute, yhteisen hyvän ja yhteisvastuun nimissä. Ja unohtaisitte nuo lahjatoiveenne ja henk.koht. tilinumeronne, puhumattakaan pettymyksistä, jos mieleistä lahjaa ei tule.

Martta-liitto, ruuantuottajat ja vanhemmat ovat jo jonkin verraan laittaneet jo kortensa kekoon, lahjoittamalla kouluille esim. käsityötarvikkeita, kun opetus oli vaakalaudalla, samoin elintarvikkeita kotitaloustunneille, päiväkodeille uusia leluja ja kirjoja jne. Milloin ois opejen vuoro?"

Itse asiassa en koskaan vie kotiini työssä saamiani lahjoja, sillä haluan pitää työ- ja yksityiselämän toisistaan erossa. Suklaat, kakut menevät aina työyhteisössä jakoon, samoin kukat, esineet ja muut lahjat ovat työhuoneessa tai muissa julkisissa tiloissa, enkä aina edes muista keneltä ne ovat.  Vain kerran olen vienyt työssä saamani taulun kotiini, kun vaihdoin työpaikkaani ja tauluntekijään liittyi erikoinen tarina. Mutta kuinkas siinä kävikään, taulu kummitteli jatkuvasti ja  muistutti työstä ja ihmiskohtalosta ja parin kuukauden päästä kiikutin sen jo takaisin. Poissa silmistä, poissa mielestä, näin jaksan paremmin työelämässä, kun työ- ja yksityiselämä on erillään.

Kuka sitä nyt omasta lahjastaan luopuu. Luopuisitko sinä.

[/quote]

Taas kerran arvon kollegat... Perinteinen kevättsaarnani! Jos joku lapsi tai vanhempi haluaa antaa lahjan, siitä yllätytään positiivisesti, ilahdutaan ihan aidosti, kiitetään kohteliaasti ja tunnetaan arvostusta. Jokainen voi palkita itsensä sitten miten tahtoo. Oikean värisellä kukalla, kylpyläkäynnillä, kuohuviinillä tai vaikka uudella posliinikoiralla.

Lahja on aina hankittu ilahduttamaan saajaansa. Kiitokseksi yhteistyöstä, osoittamaan arvostusta ja ilahduttamaan saajaansa. Lahjan merkitys on siis ihan muu kuin sen rahallinen arvo, sopivuus omaan sisustukseen tai makumieltymyksiin. Itse pidän kesäloman alun traditiona pitää esillä kaikki muistamiset ja tuntea aitoa iloa saamistani muistamisista.

Kesän jatkuessa kukat kuihtuu, pullat on syöty, kynttilät poltetaan mökillä ja posliinikoirat ja mietelausetaulut päätyy joko jäämään hyllylle, odottamaan sopivaa aikaa kaappiin tai joskus lopulta hyväntekeväisyyskirpparille. Kirpparillekin päätyvät lahjat ovat olleet minulle kuitenkin arvokkaita. Kirpparille päätyy joskus sellaisiakin esineitä, joita alunperin olen kovasti halunnut ja itse hankkinut... 

Älkää ihmiset pahoittako mieliänne noista lahjalistoista ja valitusvirsistä. Pikkusieluista sanon minä.

t. Ope, jolla on kokoelma yhden kukan maljakoita hankittuna odottamaan ihanan sekalaista yksittäisten ruusujen sekamelskaa reilun viikon päästä

Meidän lapset olivat yksityiskoulussa, jonka opettajat pyysivät niitä, jotka haluavat jotenkin heitä lahjalla muistaa, hankkimaan kouluun lasten käyttöön askartelutarvikkeita, harrastuskirjoja tms. Näin saatiin kouluun mukavasti uusia välineitä, mihin ei välttämättä koulun budjetissa olisi ollut varaa. Tämä käytäntö ilahdutti sekä perheitä että opettajia! :)

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 20:41"]Taas kerran arvon kollegat... Perinteinen kevättsaarnani! Jos joku lapsi tai vanhempi haluaa antaa lahjan, siitä yllätytään positiivisesti, ilahdutaan ihan aidosti, kiitetään kohteliaasti ja tunnetaan arvostusta. Jokainen voi palkita itsensä sitten miten tahtoo. Oikean värisellä kukalla, kylpyläkäynnillä, kuohuviinillä tai vaikka uudella posliinikoiralla.

Lahja on aina hankittu ilahduttamaan saajaansa. Kiitokseksi yhteistyöstä, osoittamaan arvostusta ja ilahduttamaan saajaansa. Lahjan merkitys on siis ihan muu kuin sen rahallinen arvo, sopivuus omaan sisustukseen tai makumieltymyksiin. Itse pidän kesäloman alun traditiona pitää esillä kaikki muistamiset ja tuntea aitoa iloa saamistani muistamisista.

Kesän jatkuessa kukat kuihtuu, pullat on syöty, kynttilät poltetaan mökillä ja posliinikoirat ja mietelausetaulut päätyy joko jäämään hyllylle, odottamaan sopivaa aikaa kaappiin tai joskus lopulta hyväntekeväisyyskirpparille. Kirpparillekin päätyvät lahjat ovat olleet minulle kuitenkin arvokkaita. Kirpparille päätyy joskus sellaisiakin esineitä, joita alunperin olen kovasti halunnut ja itse hankkinut... 

Älkää ihmiset pahoittako mieliänne noista lahjalistoista ja valitusvirsistä. Pikkusieluista sanon minä.

t. Ope, jolla on kokoelma yhden kukan maljakoita hankittuna odottamaan ihanan sekalaista yksittäisten ruusujen sekamelskaa reilun viikon päästä
[/quote]

Tää oli ihana!
Olet varmasti kiva ope :-)

Olen itse opettaja. Olen oman pojan luokan "luokkavanhempia". Jouluksi ostimme opelle kukan ja hyvän punkkupullon joulupöytään. Nyt open poika pääsi ylioppilaaksi, ja kävin tänään ostamassa aidon shamppanjapullon opelle myös pojan yo-lahjaksi. Hän saa myös kukkia. Toisen isän kanssa viemme lahjat.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 21:22"]

Olen itse opettaja. Olen oman pojan luokan "luokkavanhempia". Jouluksi ostimme opelle kukan ja hyvän punkkupullon joulupöytään. Nyt open poika pääsi ylioppilaaksi, ja kävin tänään ostamassa aidon shamppanjapullon opelle myös pojan yo-lahjaksi. Hän saa myös kukkia. Toisen isän kanssa viemme lahjat.

[/quote]

huh, eikö riitä, että ensin lahjotaan opettaja kaksi kertaa vuodessa. nyt pitää lahjoa opettajan lapsetkin, kun kirjoittavat ylioppilaaksi, pääsevät ripille, niillä on synttäreitä.

tulee kalliiksi koulun käynti

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 20:41"]

Taas kerran arvon kollegat... Perinteinen kevättsaarnani! Jos joku lapsi tai vanhempi haluaa antaa lahjan, siitä yllätytään positiivisesti, ilahdutaan ihan aidosti, kiitetään kohteliaasti ja tunnetaan arvostusta. Jokainen voi palkita itsensä sitten miten tahtoo. Oikean värisellä kukalla, kylpyläkäynnillä, kuohuviinillä tai vaikka uudella posliinikoiralla.

Lahja on aina hankittu ilahduttamaan saajaansa. Kiitokseksi yhteistyöstä, osoittamaan arvostusta ja ilahduttamaan saajaansa. Lahjan merkitys on siis ihan muu kuin sen rahallinen arvo, sopivuus omaan sisustukseen tai makumieltymyksiin. Itse pidän kesäloman alun traditiona pitää esillä kaikki muistamiset ja tuntea aitoa iloa saamistani muistamisista.

Kesän jatkuessa kukat kuihtuu, pullat on syöty, kynttilät poltetaan mökillä ja posliinikoirat ja mietelausetaulut päätyy joko jäämään hyllylle, odottamaan sopivaa aikaa kaappiin tai joskus lopulta hyväntekeväisyyskirpparille. Kirpparillekin päätyvät lahjat ovat olleet minulle kuitenkin arvokkaita. Kirpparille päätyy joskus sellaisiakin esineitä, joita alunperin olen kovasti halunnut ja itse hankkinut... 

Älkää ihmiset pahoittako mieliänne noista lahjalistoista ja valitusvirsistä. Pikkusieluista sanon minä.

t. Ope, jolla on kokoelma yhden kukan maljakoita hankittuna odottamaan ihanan sekalaista yksittäisten ruusujen sekamelskaa reilun viikon päästä

[/quote]

Upea kirjoitus! En oikeasti itsekään ymmärrä tuota arvostelua. Namit menee tosiaan suuhun, kukkaset kuihtuu ja ne posliinikissat saattaa päätyä aikanaan kirpparille. Niin ne omatkin ostamat namit menee suuhun, kukkaset kuihtuu ja rahtaan tavaraa kirpparille muutenkin.

Mua oikeasti ihmetyttää joidenkin päiväkodin hoitajien ja opettajien rutina lahjoista. En käsitä sitä. Olen kiitollinen jokaisesta lahjasta, kun se on minulle ostettu kiitokseksi. En arvostele koskaan saamiani lahjoja. En anopilta, en oppilailta tai mieheltä. Olen aidosti kiitollinen, aina!

t: ope myös

ps. Ei lahjaa tarvi tosiaan tuoda. Joskus isot lahjat nolottaa. Korttikin on kiva tai hymy ja halaus!

Minä en ole koskaan antanut opettajille lahjoja aikanaan, mutta toisaalta opettajani eivät tehneet työtänsä kun eivät vuodesta toiseen viitsineet puuttua kiusaamiseen. Jos sattuisin oikein hyvään ja pätevään opettajaan törmäämään kiittäisin varmaan vain itse. Jos jonkun lahjan veisin niin korkeintaan yksi leikkoruusu.