Suuri välituntileikkien muisteluketju - kootaan yhteen ruuduttomat ajanvietetavat
Mitä te leikitte ja pelasitte lapsena, kun ei ollut mitään järjestettyä ohjelmaa? Koetetaan muistaa ja kuvailla nekin, jotka ovat jo unohtuneet ja kadonneet. Kerrotaan myös ”säännöt” mahdollisimman tarkasti - samaa leikkiä on voitu leikkiä eri säännöillä eri aluilla ja eri aikoina.
Laitoin otsikkoon välitunnin siksi, että se ehkä herättää nämä muistot monelle, mutta ei tarvitse pysyä vain niissä. Kerätään ylös mahdollisimman monta tapaa viihtyä ilman ruutuja tai kaupallisia tuotteita.
-Arvontaruusu: tehtiin paperista neliosainen origami. Arvonnan/ennustuksen kohteen piti valita numero, ja origamin asentoa vaihdettiin niin monta kertaa. Lopulta näkyviin jäi neljä eriväristä luukkua, joista piti valita yksi. Alla oli ennustus tai henkilökohtainen kysymys, johon piti vastata.
-Läpsy. Kaksi osallistujaa juoksi nopeasti kahden puun, tolpan tai kiven ympäri. Jahtaajan piti saada toinen kiinni. Katselijat pitivät kämmentään ojennettuna juoksijoita kohti, ja kun jahdattava väsyi, hän läppäisi katselijan juoksemaan tilalleen, ja silloin hänestä tuli jahtaaja.
-Naruhyppelyleikki Kiinalaiset. Hypättiin toisten pyörittäessä naua vuorotellen 1-7 hyppyä seuraavissa asennoissa.
1: yksi käsi lanteilla
2: molemmat kädet lanteilla
3: kädet selän takana
4: kädet ristissä edessä
5: käsillä kiinni housujen sivuista
6: ympäri pyörähtäen
7: kaikki edelliset peräkkäin
-Puujalka: nostettiin silmät kiinni maassa makaavan leikitettävän jalka pystysuoraan ylös ja pideltiin pari minuuttia. Jalka laskettiin hitaasti suorana alas, jolloin tuntui että se meni maan läpi.
Kommentit (249)
Twist kuminauhalla oli niin kivaa, että kotonakin jopa yksin, kun nauhan viritti kahden puun väliin voi jaktkaa hyppimistä:). Oli hyvää ja ilmaista liikuntaa raittiissa ilmassa. Samoin iso oja jonka pinta jäätyi, oli mainio luistinrata. Hiihdettiin kouluun n. 2km aamuin illoin, vanhanaikaisilla monoilla ja suksilla jne.
Koulussa oli oma urheilukenttä jossa talvella oli jää, ja keväisin ja syksyisin pelattiin jalkapalloa ja hypättiin pituutta ja korkeutta jne välitunneilla.
Sori jos nämä on jo mainittu. Mutta oli värileikki missä yksi aina huusi että se kenellä on keltaista vaatteissa saa astua vaikka 3 askelta eteenpäin. Yksi leikki oli sellainen että yksi oli selin muihin ja kääntyi aina välillä, ja jos näki jonkun liikkuvan niin joutui palaamaan takaisin. Voittaja oli se joka ehti liikkumaan ja koskettamaan sitä huutajaa. Sitten oli se pyöritysleikki, kun vauhti loppui niin piti jäädä siihen asentoon. Joskus koulun pihalle syntyi aikamoinen kasa kun oppilaat pyörivät toistensa päälle. Kirkonrotta oli myös suosittu leikki. Ja nämä muistan 70-luvulta.
Juu tuli vielä mieleen. Laulettiin välitunnilla ja samassa tahdissa läpsytettiin käsiä vuorotellen ja lopuksi yhteen. ESimerkiksi -talvella talikkalan markkinoilla- Toinen laulu oli -onkos vastahasi koskaan tiellä tullut vaimo pitkäsäärinen- ja siihen vastattiin ei oo koskaan vastahani tiellä. Ja sitten oli se leikki kun toista koitettiin pudottaa laudalta.
Vierailija kirjoitti:
Liittyikö tähän loruun joku leikki, muistaako joku?
On nalle puf puf puf
On nalle pif pif pif
On nalle pif on nalle puf
On nalle popkorni(?)
On nalle Pu Pu Pu
On nalle Si Si Si
On nalle Pu on nalle Si
On nalle keeeetsuuuuppppi
Nallen kohdalla taputetaan omat kädet yhteen, Pu:n kohdalla oikeat kädet kaverin kanssa, Si:n kohdalla vasemmat, ja ketsupissa pyörähdetään ympäri ja lyödään molemmat kädet yhteen kaverin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Juu tuli vielä mieleen. Laulettiin välitunnilla ja samassa tahdissa läpsytettiin käsiä vuorotellen ja lopuksi yhteen. ESimerkiksi -talvella talikkalan markkinoilla- Toinen laulu oli -onkos vastahasi koskaan tiellä tullut vaimo pitkäsäärinen- ja siihen vastattiin ei oo koskaan vastahani tiellä. Ja sitten oli se leikki kun toista koitettiin pudottaa laudalta.
"JOS SUL LYSTI ON, NIIN KÄTES YHTEEN LYÖ" ; sitäkin rallateltiin...
-Vuoren valloitus. Ei saa enää leikkiä, kun joku voi kaatua.
-Kuka pelkää mustaa miestä. Ei enää tuollaista saa leikkiä. Ei siinä silloin ajateltu ihon väriä.
-Rosvo ja poliisi. Saaneeko enää tuollaistakaan leikkiä, kun joku on toista nopeampi juoksija.
Mikä oli se laulu/loruleikki, jossa sanat meni jotenkin näin:
Rumprumprellaa, rekarekarellaa,
Seisahdupas sekarloon.
Mi vastoin käy, Mi vastoin käy,
Ahnestippaa,kallista looraa
Esikunta,arestinna
Jne...
Oliko se tuo sama porttileilki kuin keisarileikissä?
Kukkulan kuninkaan muistan tosi hauskana leikkinä. Oli jotenkin ihanan raisua taktikoida ja yrittää puskea ylempänä olevaa alas etsimällä itselle pitävämpi jalansija ja menemällä ohi kun ylempänö olija oli keskittynyt johonkin toiseen. En koskaan päässyt huipulle, mutta rinteilläkin oli tarpeeksi tekemistä.
Ei tuota saanut meilläkään enää 90-luvun alussa leikkiä vapaasti. Ensimmäisten lumien aikaan vähän mutta sitten se taas kiellettiin. Olihan se vaarallista tietysti etenkin kun kasat kasvoivat isoiksi.
Eihän se ole yhtään niin hauskaa mennä koulun jälkeen kiipeilyhalliin jossa jokainen kiipeää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli se laulu/loruleikki, jossa sanat meni jotenkin näin:
Rumprumprellaa, rekarekarellaa,
Seisahdupas sekarloon.
Mi vastoin käy, Mi vastoin käy,
Ahnestippaa,kallista looraa
Esikunta,arestinna
Jne...Oliko se tuo sama porttileilki kuin keisarileikissä?
Ainiin, tää onkin käsitelty jo moneen kertaan. Kiva oli muistellpnäitä.
T. Sama
Hippavariaatiot, mm. porrashippa ja puuhippa olivat meillä suosiossa. Kaikista hauskinta oli kuitenkin varmaan hyppynaru, kun koko luokan tytöt hyppivät yhtä aikaa saman narun sisällä. Tai hyppiksellä oltiin "ouluja" (en tiedä mistä tämä nimi tuli), eli hyppimiseen liittyi loru ("nallekarhu nallekarhu mene sisälle" jne), vähän kuin kapteeni käskee, jonka mukaan tehtiin "temppuja" hyppiessä.
Toinen lemppari oli leikki nimeltä "maa". Tosin välitunneille tämä oli ehkä liian pitkä, leikittiin vapaa-ajalla. Eli ympyrän sisälle jaettiin kaikille yhtä isot "maa-alueet", ja sitten keppiä heittämällä sai aina vallata toisen alueelta sen osan, minne paikaltaan ylsi. Ihan tarkkaan en sääntöjä muista.
Kirkonrotan varianttina leikittiin "vilkkua", eli kiinni jääneen sai pelastettua vilkuttamalla tälle niin, ettei hippa huomannut.
Isoäitini miesystävä opetti meille myös oman lapsuutensa teikkaus-leikin. Se oli vähän kuin petankkia (tai marmorikuulat?) säännöiltään, vuorotellen heitettiin lituskoja kiviä kohti maassa olevaa keppiä ja sitten lähimmäs tms. osunut sai kaikki kivet itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan joku kysyikin mutta leikkiikö lapset tai koululaiset enää näitä ihania ja hyviä pihaleikkejä? en ainakaan itse ole huomannut seon sääli! Pelit tarjoaa hyvän tavan leikkiä yhdessä kaikki ja olla sosiaalisia ja kuulua ryhmään. lisäksi niissä sai oivaa perusliikuntaa kun oltiin liikkeellä koko ajan.
Tämä ketju on hyvin tervehenkinen, eli kyllä meidän sukupolvi on paljon hyvää kokenut elämässään vaikka kotiolosuhteet sitten oli joskus mitä olikaan. Avainkaulalapsi olin itsekin. Nykyään ehkä yleisesti perheillä menee vähän paremmin mikä on upea juttu mutta lasten yhteisöllisyys ainakin näin helsingissä näytttää kadonneen ja lapsetkin jo keskittyvät youtubeen ja Tiktokiin. Ennen oli paremmin.
Minulla oli tapana lukea kirjoja välitunnit, paitsi talvella kun oli liian kova pakkanen. Mutta silti tässä on tuttuja pelejä, joita joskus kavereiden kanssa tuli leikittyä kotona ja kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- twistnauhan kanssa noin 10 erilaista temppua tietyssä järjestyksessä
- kumipalloa tai tennispalloa heitetään seinään samoin ehkä 5-7 erilaisella tavalla. Naapuritkin tykkäävät, kun harjoitellaan kotipihalla!
Muistaisiko joku ne twistinauhan temput? Meillä oli just noin, että niitä oli kymmenen erilaista. Sitten kun oli päässyt kaikki kymmenen, nostettiin seuraavaan korkeuteen.
Olen etsinyt netistäkin, mutta löytyi vain sellaisia, joissa piti ainakin osassa astua sen narun päälle. Niissä, mitä meillä oli, ei nimenomaan koskaan saanut astua narun päälle, vaan se oli stiplu ja siitä joutui narun pitäjäksi.
Olen aikuinen, mutta haluaisin huvikseni ihan liikunnan takia hyppiä niitä. Se oli hauskaa.
Twistissä oli 2 eri "lajia", korkeushyppely ja taitohyppely. Pelkät korkeuspelit oli hyvin yksinkertaisia, aloitettiin nilkkojen korkeudelta, sitten polvien. Kaikki pääsivät näistä kyllä läpi. Sitten tuli reisikorkeus, pienin saattoi jo tipahtaa tai joku sotkeutua jalkoihin. Lantio/pehvamitta, vyötärömitta, kainalomitta, kaulamitta. Seisojien pituuskin vaikutti. Mutta yleensä lopussa jäljellä oli enää se luokan pitkäsäärinen urheilija, joka pystyi leiskauttamaan hypyt vaikka siitä kaulakorkeudesta narujen sotkeutumatta, ja muut seisovat ihailemassa ja hurraamassa ympärillä yleisönä. Jos oli kaksi yhtä hyvää, peliä jatkettiin kunnes toinen sotkeentui ja hävisi.
Taitohyppelyssä tehtiin monimutkaisten liikkeiden sarja. Jos kaikki selvisivät siitä, nostettiin korkeutta, mutta yleensä vain reisimittaan. Muistan sellaisen, missä kieputettiin lopuksi kuminauhat molempien nilkkojen ympäri niin että muodostui solmu - ja sitten piti vapauttaa toinen nilkka silmukasta. Jos osasi valita oikean, solmu aukesi. Väärän, niin kuminauha jäi nilkan ympäri ja oli hävinnyt.
Pirkanmaalla hippa tai naatta on ollut litta ja stiplun sijaan on puhuttu hamasta. Tulikohan hama, eikä tämä koske koko Pirkanmaata?
Nelissiä. Pihalle tehtiin neljä ruutua ja jokaisessa yksi poika ja jalkapallo piti pysyä ruutujen sisällä ja oli säännöt kuinka monta kertaa saa käyttää jalkaa, polvea, päätä ym. Olin surkea siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- twistnauhan kanssa noin 10 erilaista temppua tietyssä järjestyksessä
- kumipalloa tai tennispalloa heitetään seinään samoin ehkä 5-7 erilaisella tavalla. Naapuritkin tykkäävät, kun harjoitellaan kotipihalla!
Muistaisiko joku ne twistinauhan temput? Meillä oli just noin, että niitä oli kymmenen erilaista. Sitten kun oli päässyt kaikki kymmenen, nostettiin seuraavaan korkeuteen.
Olen etsinyt netistäkin, mutta löytyi vain sellaisia, joissa piti ainakin osassa astua sen narun päälle. Niissä, mitä meillä oli, ei nimenomaan koskaan saanut astua narun päälle, vaan se oli stiplu ja siitä joutui narun pitäjäksi.
Olen aikuinen, mutta haluaisin huvikseni ihan liikunnan takia hyppiä niitä. Se oli hauskaa.
Twistissä oli 2 eri "lajia", korkeushyppely ja taitohyppely. Pelkät korkeuspelit oli hyvin yksinkertaisia, aloitettiin nilkkojen korkeudelta, sitten polvien. Kaikki pääsivät näistä kyllä läpi. Sitten tuli reisikorkeus, pienin saattoi jo tipahtaa tai joku sotkeutua jalkoihin. Lantio/pehvamitta, vyötärömitta, kainalomitta, kaulamitta. Seisojien pituuskin vaikutti. Mutta yleensä lopussa jäljellä oli enää se luokan pitkäsäärinen urheilija, joka pystyi leiskauttamaan hypyt vaikka siitä kaulakorkeudesta narujen sotkeutumatta, ja muut seisovat ihailemassa ja hurraamassa ympärillä yleisönä. Jos oli kaksi yhtä hyvää, peliä jatkettiin kunnes toinen sotkeentui ja hävisi.
Taitohyppelyssä tehtiin monimutkaisten liikkeiden sarja. Jos kaikki selvisivät siitä, nostettiin korkeutta, mutta yleensä vain reisimittaan. Muistan sellaisen, missä kieputettiin lopuksi kuminauhat molempien nilkkojen ympäri niin että muodostui solmu - ja sitten piti vapauttaa toinen nilkka silmukasta. Jos osasi valita oikean, solmu aukesi. Väärän, niin kuminauha jäi nilkan ympäri ja oli hävinnyt.
Meillä sai vistissä jonon eka päättää liikkeet, tietysti enimmäksen perusvalikoimaa. Olin ihan unohtanut, että vistiä nostettiin joka kierroksella, niinhän se oli. Vistin sai usein ainakin osasta päitä tolppiin niin ei tarvinnut seistä päänä. Koulun sadekatoksessa oli hyvä valikoima tolppia ja tuuletusputkia tarkoitukseen. Hakaneulakiinnitys on tainnut sittemmin tulla vakiovarusteeksi.
En jaksa tarkistaa mitä kaikkea on jo sanottu. Meillä oli pihalla se pyörivä pylväs, josta roikkui tikapuupätkiä. Siinä "lennettiin" aina kun pystyi. Meillä oli myös tasapainokaiteita aika pitkät pätkät ja niitä käveltiin. Kukkulan kuningas, munitus (piharakennuksen katto), vettä kengässä, peili, erilaiset pallopelit, polttopallo, ruutua hypättiin ja narua. Olikohan muuta vielä... Karhu nukkuu varmaan.
Se "leikki" jota leikin koko ala-asteen on se että seison koko välitunnin ulko oven edessä mahdollisimman kaukana luokkalaisistani ja muista koululaisista muun muassa siskostani, ja myös olin kaukana opettajista, mutta kuitenkin näkyvissä, etteivät ihmettele minne katosin, mutta silti kaukana, jotta ne eivät olisi pakottaneet mun mennä "leikkimään" mun koulukiusaajien kanssa, eli koko luokkani kiusasi ja syrji mua, muut luokat ja siskoni ainoastaan syrjivät, eivät onneksi kiusanneet...
Vierailija kirjoitti:
Tosi tosi hämärästi muistan sellaisen leikin, jossa kaksi lasta muodosti toisistaan käsistä pitelemällä "portin", josta toiset kulki läpi. Siihen liittyi jokin traagisempi loru, jossa muistaakseni tarinan päähenkilö oli puukottanut toista ja joutunut linnaan. Ja jonkun tietyn sanan kohdalla nämä portin muodostavat tyypit laskivat kätensä alas ja siitä läpi silloin kulkenut jäi vangiksi (= joutui linnaan, ehkä?). Muistaisiko joku paremmin? Muistan, että tuo loru vaikutti minuun jotenkin tosi syvästi silloin noin ekaluokkalaisena.
Hurahura häitä, kello löi jo kakstoista keisari seisoo palatsissaan… sit jotain mitä en muista ja sitten lopussa kädet alas ja sit jotain … se on kuolemaks!!
Tuttuja leikkejä , lähes kaikki!
Paljon leikittiin, niin koulun pihalla kuin kotipihallakin. Pihapiirissäkin riitti lapsia eli ainakaan kavereista ei ollut pulaa. Vielä ehdittiin käydä kerhoissakin; ylipäätään harrastaa kaikenlaista. Välitunnitkin leikittiin kaikenlaista; et nähnyt ketään seisoskelemassa.......Ryysistä, väriä, ruutua hypättiin, hyppynaruilla, kuka pelkää mustaa miestä, viimeinen tulee jonosta ulos, palloa seinää vasten... 10 kertaa &
10:nellä eri tavalla jne.jne.