Lue keskustelun säännöt.
Jotkut yliopistolaiset ovat viettäneet koko opiskeluajan etänä. Käy sääliksi. HS mielipide
20.01.2022 |
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Sinusta tulee pelkkä hoitaja silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä suotta sääli. Ehdin opiskella yliopistossa puoli vuotta ns. normaalisti ennen koronaa, ja etäopetus on parasta mitä minulle on tapahtunut. Työllistyin myös hiljattain oman alani töihin ja se, että voin tehdä sekä töitä että koulua melko lailla omaan tahtiini etänä mahdollistaa sen, että voin tehdä huomattavan paljon enemmän töitä kuin normaalitilanteessa. Ihan pelkään, jos lähiopetus palaa, tarkoittaa minulle samalla elintason laskua, kun joutuisin todennäköisesti vähentämään töitä kun aikaa alkaisi kulua yliopistolle siirtymiseen ja muuhun tyhjänpäiväiseen.
Ymmärrän kyllä, että osalle tilanne on varmasti todella vaikea, mutta mediassa esitetään tästäkin aika yksisilmäinen näkemys.
Asioista esitetään iso kuva. Tajuat varmaan, että sinä et ole totuuden mittari.
En varmasti olekaan. Yleensä asioita tarkastellaan myös mediassa useasta eri näkökulmasta, vaikka joku näkökulma olisi vallitseva. Tiedän myös kokemuksesta, että en ole läheskään ainoa tässä tilanteessa, mutta en ole nähnyt ainakaan viimeaikoina yhden yhtä positiivista lehtijuttua korkeakoulujen etäopetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä juttu, ihminen on kuitenkin sosiaalinen ja tarvitsee sitä. Ainakin normaali ihminen.
Toisilla ne sosiaaliset kuviot on vapaa-ajalla.
Toisilla vain koulussa tai töissä, mikä on kyllä rehellisesti sanottuna karmaisevaa.
Huomaa että sinulla koulutaival on jäänyt peruskoulusta lintsaamiseen.
Kyllä yliopisto-opiskelussa ne muut opiskelijat ja erilaiset tapahtumat ovat tärkeitä, jo ihan verkostoitumisen kannalta. Ja ei minunkaan lapseni nyt varsinaisesti Hollannista muita tunne kuin sen yliopiston ja asuntolan ihmiset, miten voisikaan alussa tuntea?
Vierailija kirjoitti:
Älä suotta sääli. Ehdin opiskella yliopistossa puoli vuotta ns. normaalisti ennen koronaa, ja etäopetus on parasta mitä minulle on tapahtunut. Työllistyin myös hiljattain oman alani töihin ja se, että voin tehdä sekä töitä että koulua melko lailla omaan tahtiini etänä mahdollistaa sen, että voin tehdä huomattavan paljon enemmän töitä kuin normaalitilanteessa. Ihan pelkään, jos lähiopetus palaa, tarkoittaa minulle samalla elintason laskua, kun joutuisin todennäköisesti vähentämään töitä kun aikaa alkaisi kulua yliopistolle siirtymiseen ja muuhun tyhjänpäiväiseen.
Ymmärrän kyllä, että osalle tilanne on varmasti todella vaikea, mutta mediassa esitetään tästäkin aika yksisilmäinen näkemys.
Toivottavasti sinusta ei oteta mallia, sillä opiskelijan tulisi keskittyä opiskeluun, ei työskentelyyn opintojen ohella. Sitä varten opiskelija saa opintotukea ja opintolainaa, ettei tarvitse tehdä töitä elääkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä suotta sääli. Ehdin opiskella yliopistossa puoli vuotta ns. normaalisti ennen koronaa, ja etäopetus on parasta mitä minulle on tapahtunut. Työllistyin myös hiljattain oman alani töihin ja se, että voin tehdä sekä töitä että koulua melko lailla omaan tahtiini etänä mahdollistaa sen, että voin tehdä huomattavan paljon enemmän töitä kuin normaalitilanteessa. Ihan pelkään, jos lähiopetus palaa, tarkoittaa minulle samalla elintason laskua, kun joutuisin todennäköisesti vähentämään töitä kun aikaa alkaisi kulua yliopistolle siirtymiseen ja muuhun tyhjänpäiväiseen.
Ymmärrän kyllä, että osalle tilanne on varmasti todella vaikea, mutta mediassa esitetään tästäkin aika yksisilmäinen näkemys.
Toivottavasti sinusta ei oteta mallia, sillä opiskelijan tulisi keskittyä opiskeluun, ei työskentelyyn opintojen ohella. Sitä varten opiskelija saa opintotukea ja opintolainaa, ettei tarvitse tehdä töitä elääkseen.
Opintoni ovat edenneet aikataulussa ja hyvin arvosanoin ja minulla riittää energiaa myös muuhun elämään, joten en näe omalla kohdallani ongelmaa. Toki kenenkään ei pidä oman jaksamisensa uhalla työskennellä, mutta en lähtökohtaisesti sulkisi pois tätä vaihtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä suotta sääli. Ehdin opiskella yliopistossa puoli vuotta ns. normaalisti ennen koronaa, ja etäopetus on parasta mitä minulle on tapahtunut. Työllistyin myös hiljattain oman alani töihin ja se, että voin tehdä sekä töitä että koulua melko lailla omaan tahtiini etänä mahdollistaa sen, että voin tehdä huomattavan paljon enemmän töitä kuin normaalitilanteessa. Ihan pelkään, jos lähiopetus palaa, tarkoittaa minulle samalla elintason laskua, kun joutuisin todennäköisesti vähentämään töitä kun aikaa alkaisi kulua yliopistolle siirtymiseen ja muuhun tyhjänpäiväiseen.
Ymmärrän kyllä, että osalle tilanne on varmasti todella vaikea, mutta mediassa esitetään tästäkin aika yksisilmäinen näkemys.
Toivottavasti sinusta ei oteta mallia, sillä opiskelijan tulisi keskittyä opiskeluun, ei työskentelyyn opintojen ohella. Sitä varten opiskelija saa opintotukea ja opintolainaa, ettei tarvitse tehdä töitä elääkseen.
Mielenkiintoinen näkökulma. Esimerkiksi ylempien vuosikurssien teekkareista iso osa, joillain aloilla varmaankin suurin osa on vastaavassa tilanteessa lainaamasi henkilön kanssa. Miksi ei saisi työskennellä, mikäli resurssit riittävät? Kivempi lopettaa opinnot ja siirtyä kokonaan työelämään kun on alla muutakin kokemusta kuin lyhyitä kesäpätkiä, näkyy myös palkassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua säälittää vanhukset joista osa on viettänyt kaksi vuotta näkemättä omaisiaan.
Nuorilla on elämää edessä, vanhuksilla ei.
Korona on vähentänyt vanhusten eriarvoisuutta. Ennen vain osa vanhuksista joutui olemaan jatkuvasti yksin. Korona-aikana lähes kaikki.
On hyvä työskennellä jonkin verran, varsinkin sen oman alan töitä. Mutta mieluummin maksan opiskelijatyttärelle siitä, että hän keskittyy nyt opintoihinsa ja verkostojen kehittämiseen ja opiskelija-aktiviteetteihin kuin yösiivoaa tai myy hampurilaisia.
Lepää ja kuntoilee sitten vaikka loppuajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittää enemmän syrjäytymisvaarassa olevat kuin nämä nuoret, heillä on sosiaalinen verkko kun taas toiset on todellisuudessa ypöyksin ja pandemian alla moni heistä lopullisesti syrjäytyi kokonaan yhteiskunnasta.
Säälittää nuoruus etänä. Mitä vanhemmaksi tulee niin sitä enemmän tajuaa muistojen arvon. Että eli elämää täysillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Suomessa amk-tutkinto on korkeakoulututkinto, eikä edes alempi korkeakoulututkinto. Mikään opistotutkinto se ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Säälittää enemmän syrjäytymisvaarassa olevat kuin nämä nuoret, heillä on sosiaalinen verkko kun taas toiset on todellisuudessa ypöyksin ja pandemian alla moni heistä lopullisesti syrjäytyi kokonaan yhteiskunnasta.
Missä heillä se on kun ovat uudella paikkakunnalla olleet yksinänsä opintojen alusta asti? Ei ole edes perhettä siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Opistotutkintoja oli viimeksi 1990-luvulla.
Unohda jo!
Nää nuoretkin vois yrittää asennoitua paremmin, ymmärretään et pandemia ei oo ollu reilu kellekään, varsinkaan haavoittuville kansanryhmille. On paljon suurempia säälinaiheita tullut tässä kahdessa vuodessa kuin etäopiskeluun joutuneet nuoret.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoilla sama kirjoitti:
Sama juttu korkeakouluopiskelijoilla.
Etänä alkoi tammikuun alussa ja ainakin maaliskuun loppuun on etänä.
Todella huono juttu.
En ole edes nähnyt kurssikavereita ja uutta asiaa tulee joka päivä ja paljon.
Terkkariksi pitäisi 4 vuoden kuluttua valmistua.Sinä olet ammattikorkeakoulussa, et korkeakoulussa. Kaksi aivan eri asiaa.
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään Suomessa tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tarkalleen ottaen ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulututkinto on opistotason tutkinto, mikä suunnilleen vastaa laajuudeltaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa. Maisterin tutkinto on taas ylempi korkeakoulututkinto eli se perusyliopistotutkinto, ei opistotutkinto.
Lisentiaatin tutkinto on alempi jatko-opintotutkinto, kun taas tohtorin tutkinto ylempi jatko-opintotutkinto, poikkeuksena MD, joka on tohtorin nimekkeellä, mutta tarkoittaa lisensiaattia.
Opistotutkintoja oli viimeksi 1990-luvulla.
Unohda jo!
Sairaanhoitaja on silti vain hoitaja, eikä maisteri.
Säälittää ihmiset jotka eivät elä elämää nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää enemmän syrjäytymisvaarassa olevat kuin nämä nuoret, heillä on sosiaalinen verkko kun taas toiset on todellisuudessa ypöyksin ja pandemian alla moni heistä lopullisesti syrjäytyi kokonaan yhteiskunnasta.
Missä heillä se on kun ovat uudella paikkakunnalla olleet yksinänsä opintojen alusta asti? Ei ole edes perhettä siellä.
Some. Siellähän se verkosto löytyy vaikka ei pääsiskkään livenä moikkaamaan kaveria. Syrjäytyneillä ei ole ketään. Edes valtavaa someverkostoa.
Vierailija kirjoitti:
Säälittää enemmän syrjäytymisvaarassa olevat kuin nämä nuoret, heillä on sosiaalinen verkko kun taas toiset on todellisuudessa ypöyksin ja pandemian alla moni heistä lopullisesti syrjäytyi kokonaan yhteiskunnasta.
Päästiin Lin kuvitteellisiin huolilapsiin...
Miksi heistä pitäisi välittää? Ei he maata suosta nosta. Nämä yo-opiskelijat nostaa.
Mielestäni on kar.aisevaa, jos nuoret ei liity omaan opiskelijajoukkoon ja kerää ainutlaatuisia kokemuksia.
Minulle tämä tapahtui 30 vuotta sitten. Ja edelleen ne työpaikan ihmiset on tärkeitä. Erilailla, .uutta tärkeitä silti.