Inhoan työnhakua
Olen korkeasti koulutettu työtön. Oman alani töitä on vaikeaa löytää ja sen jälkeen kun sain lapsen (2v sitten) en ole päässyt edes työhaastatteluihin.
Inhoan työhaastatteluita. Kerron itsestäni paljon, tsemppaan ja yritän kaikkeni. Vastaus on kuitenkin, että kiitos haastattelusta mutta sinua ei ole valittu jatkoon.
Nyt pitäisi hakea työtä, joka vastaa koulutustani, ja jonka työkkäri minulle osoitti.
Tuntuu ikävältä edes hakea, koska vähäisen työkokemukseni vuoksi en edes tiedä mitä kirjoitan hakemukseen.
Valitettavasti huomaan,että motivaationi työhön hakuun on olematon. En halua työhaastatteluun :(
Tuntuu epätoivoiselta edes yrittää,kun
Kommentit (9)
Sinulla on pieni lapsi niin jokainen työnantaja tietää että olet vähän väliä pois töistä lapsen takia. Kun olet pois töistä et tuota yritykselle rahaa kun ainoastaan kulutat yrityksen rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on pieni lapsi niin jokainen työnantaja tietää että olet vähän väliä pois töistä lapsen takia. Kun olet pois töistä et tuota yritykselle rahaa kun ainoastaan kulutat yrityksen rahoja.
karua mutta totta, vähän sama kuin liikaa ikää tai vääränlainen nimi ym.
Syrjitäänkö Suomessa oikeasti äitejä? Entäs isiä?
Olen itse uramies ja yritän ylentyä pankin johtoasemaan. Olen adoptoimassa lasta ja teen sen yksin eli jos naisia syrjitään niin ainakin yksin olevia isiä syrjitään varmasti sitten?
Omaa ikää tai tietoa lapsista ei kannata kertoa missään välissä, ellei ole aivan pakko. Itsellä on sivutoiminen yritys, ja keksisin äitiysloman ajaksi esim. "tein töitä vähän aikaa vain yrittäjänä minkä lisäksi meillä oli iso rakennusprojekti, jossa olin mukana organisoimassa ja koordinoimassa. Lisäksi tein tuona aikana opintoja aiheesta X.". Jotain, joka vie paljon aikaa ja on uskottavaa. Tulisi olla vain ammatinharjoittajan y-tunnus, jota ei ole pakko edes rekisteröidä Kaupparekisteriin, joten firman tulotietoja ei pystytä selvittämään julkisista rekistereistä, vaikka työnantaja yrittäisikin (toisin kuin osakeyhtiöllä).
Sairasta, mutta totta, että normaali elämä koetaan negatiivisena asiana tässä maassa! Olin kerran haastattelussa kirjanpitäjän hommaan isompaan yritykseen, ja esimies sanoi suoraan, etteivät he arvosta sitä, jos minulla on pieniä lapsia, tai tulen hankkimaan niitä. Työtä ei kuulemma ole mahdollista tällöin tehdä, eikä sairastellakaan muuten saisi. Olisin päässyt, mutten mennyt vaikka ei olekaan aikeita hankkia niitä lapsia enkä ole eläissäni koskaan ollut töistä saikulla yhtä influenssakuume-perjantaita lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Omaa ikää tai tietoa lapsista ei kannata kertoa missään välissä, ellei ole aivan pakko. Itsellä on sivutoiminen yritys, ja keksisin äitiysloman ajaksi esim. "tein töitä vähän aikaa vain yrittäjänä minkä lisäksi meillä oli iso rakennusprojekti, jossa olin mukana organisoimassa ja koordinoimassa. Lisäksi tein tuona aikana opintoja aiheesta X.". Jotain, joka vie paljon aikaa ja on uskottavaa. Tulisi olla vain ammatinharjoittajan y-tunnus, jota ei ole pakko edes rekisteröidä Kaupparekisteriin, joten firman tulotietoja ei pystytä selvittämään julkisista rekistereistä, vaikka työnantaja yrittäisikin (toisin kuin osakeyhtiöllä).
Sairasta, mutta totta, että normaali elämä koetaan negatiivisena asiana tässä maassa! Olin kerran haastattelussa kirjanpitäjän hommaan isompaan yritykseen, ja esimies sanoi suoraan, etteivät he arvosta sitä, jos minulla on pieniä lapsia, tai tulen hankkimaan niitä. Työtä ei kuulemma ole mahdollista tällöin tehdä, eikä sairastellakaan muuten saisi. Olisin päässyt, mutten mennyt vaikka ei olekaan aikeita hankkia niitä lapsia enkä ole eläissäni koskaan ollut töistä saikulla yhtä influenssakuume-perjantaita lukuunottamatta.
Toiset on ahkeria ja tekevät paljon ja toiset on laiskoja ja tekevät mahdollisimman vähän. Monet pienen lapsen äidit kun jäävät lapsen kanssa kotiin eivät suostu tekemään mitään muuta samalla kuin kaikki aika menee lapseen
Ap vastaa.
Valitettavasti näin aavistelen, että lapseni on suuri miinus työnantajalle.
En mielelläni kertoisi yksityiselämästäni hakemukseen, mutta koska olen ansioluettelon mukaan ollut 2vuotta poissa työelämästä,niin koen että tuo kahden vuoden aukko on jotenkin selitettävä. Aiempi työsuhde päättyi määräaikaisuuden takia.
Vanha ketju, mutta nostan tätä silti. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto ja kaksi alle teini-ikäistä lasta enkä ole koskaan joutunut selittämään äitiyslomien poissaoloja esim uutta työtä hakiessa, en myöskään ole tuonut enkä tuo perheellisyyttä mitenkään esille hakemuksissani. Älkää laverrelko niissä hakemuksissa, kerrotte lyhyesti miksi haette kyseistä tehtävää ja miksi olette erinomainen valinta. Muu on vapaa-aikaa ja omaa elämää.
Mutta tähän työnhakuun liittyen; tämä on mennyt viimevuosina vain hullummaksi sirkukseksi. Linkkarista on tullut ihan oma työnhaun maailmansa isoilla kirjaimilla, porukka brändää siellä itseään jopa agressiivisen aktiivisesti. Ja ihan höpöjä verkostoitumishaasteita. Mitä nyt jotain avoimia asiantuntijapaikkoja olen katsonut, niin tuntuu että haetaan jotain ylimaagista yksisarvista, joka on aloittanut työnteon jo taaperona ja joka osaa tyyliin kaikkea aasta ööhön jo valmiiksi.
Jos sinulla ei ole työkokemusta, niin tee hakemuksesi tekoälyllä. Käske sen runoilla diipadaapaa jostain, miten kehittäisit jotain työssäsi tarvittavaa palvelua/tuotetta/markkinointia. Ihan asian vierestä, pienoisromaani aiheesta, kukaan ei jaksa lukea mutta ovat sitä mieltä, että oho, onpa toi fiksu.
Eikä halaistua sanaa lapsista, miehistä tai lemmikeistä.
Kyseessä on työhakemus eikä seuranhakuilmoitus.
Ap jatkaa,koska viimeinen lause jäi kesken.
Tuntuu epätoivoiselta edes yrittää,kun vastaus on aina ei