Lue keskustelun säännöt.
Mun mies tänään
20.09.2006 |
Olin lähdössä kauppaan fillarilla hakemaan maitoa, ja olin ottamassa 1 v 10 kk ikäisen tyttäremme mukaan, kuten tavallista. Mies siihen, että " et kai sä tyttöä mukaan ota?" , ja minä että " HÄH? Miksen ottaisi, ainahan mä sitä joka paikassa mukanani raahaan" . Mutta kas, mies ilmoitti, että hän aikoo kenties ensimmäisen kerran tänä vuonna olla kotona yhtäjaksoisesti ja hereillä pidempään kuin 15 min, ja aikoi hoitaa tyttöä. Olin äärettömän hämmästynyt.
Minä naatiskelin kauppareissusta ihan itsekseni ne lokoisat 20 minuuttia, minkä se kesti. Kotona tyttö pissasi lattialle ja puraisi iskää poskesta. o_O
Mutta edistystä tämäkin. Askel se on pienikin askel, sano.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä se lähtee.
Meillä minä olen ollut se, joka olen ollut huono jättämään vauvoja isälle. Nyt kolmannen kohdalla olen jopa niin rento, että uskallan ilman suurempia järjestelyjä jättää (pienen) vauvan kotiin. Ekan kohdalla siihen meni kauan.