Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Jatkaisitteko elämää minun tilanteessani?

Vierailija
17.05.2015 |

Vanhemmat hakkas mua pienenä ihan tajuttomasti, remmistä tuli ja solkipäästä. Hiuksista nostettiin ilmaan. Nukuttiin oven takana aseen kanssa ja uhattiin tappaa jos en ole hiljaa. Vanhempani erosivat, isäni alkoholisoitui ja meinasi kuolla vähän väliä vaikka mistä syystä. Äitini vaihtoi miestä jatkuvasti. Minut yritettiin raiskata ensimmäistä kertaa kun olin 6-vuotias. Jatkuvasti elin pelossa sillä äitini rupesi seurustelemaan narsistin kanssa joka jatkuvasti aiheutti mielipahaa. Käytti henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Yritti lavastaa mua poliiseille milloin mistäkin teosta, esim. Huumeiden käytöstä (en käyttänyt huumeita silloin). Minut hakattiin metsään, joku tuntematon mies ja ihan huvikseen. Syytti oikeudessa stressiä. Isäni kuoli. Jouduin koulukiusatuksi, yritin itsemurhaa useasti ja olin itsetuhoinen. Jouduin pari kertaa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, oikeudessa käytiin. Poikaystävä raiskasi. Toinen poikaystävä petti jatkuvasti ja hakkasi. Olin täysin voimaton. Tutustuin huumeisiin ja alkoholiin. Rupesin vetämään opiaatteja. Ensimmäisen kerran rännitin 7-luokalla. Nykyään olen sekakäyttäjä (enimmäkseen alkoholia ja bentsoja). Äitikin nykyään alkoholisti ja väkivaltaisessa suhteessa. Olen täysin voimaton. Ei ole ketään kuka auttaisi mut pois tästä paskasta. Rupeaa tuntumaan, että olen niin menetetty tapaus kun ihminen voi olla. Tuossa ei ollut edes kaikki, tunnistamisen pelossa en kaikkea kerro. En vain jaksaisi enää tätä.. Jokainen päivä on tuskaa! Olen vasta 19. Tuntuu, että loppuelämäni tulee olemaan kärsimystä.

Kommentit (67)

Vierailija
61/67 |
18.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 02:06"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:59"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:54"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:49"] [quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:46"]Nistit ja alkoholistit on oksettavia. [/quote] Sinä olet oksettava. Addiktio on sairaus. [/quote] Itse hankittu sairaus. Vain tyhmä jää koukkuun. [/quote] Kuten myös mm. diabetes tai sydänsairaudet, jotka tulevat esim. sen takia, että ihminen vetää juustohampurilaisia kaksin käsin ja elää muutenkin epäterveellisesti. Ruokaankin katsos voi kehittyä paha addiktio. Tässäkin ketjussa on tullut ilmi, että mitä näiden ihmisten taustalla on, ennenkuin huumeet ovat tulleet kuvioihin. Kyse ei ole aina tyhmyydestä, vaan siitä, että ihminen alkaa lääkitsemään itseään ja pahaa oloaan, koska ei kykene olemaan tappamatta itseänsä muuten. Sekaisin oleminen helpottaa hetkellisesti, kun ei tarvitse ajatella todellisuutta. Nämä ihmiset eivät ole saaneet apua tarpeeksi ajoissa tai ollenkaan ja siksi tulos on tämä. Kyse ei ole tyhmyydestä, vaan sairaista ihmisistä, jotka tarvitsevat apua.

[/quote]

Pidän myös itsensä läskiksi syöneitä idiootteina. Jossain vaiheessa pitäisi hälytyskellojen soida, kun peilikuva paisuu ja paisuu.

Ihminen, joka pakenee pahaa oloaan viinaan ja huumeisiin, todellisuudessa vain pahentaa oloaan. Kyllä tää pitäis tietää, kun tarttuu pulloon ja/tai kamaan.
[/quote]

Tietenkin pahentaa. Jokainen tietää kyllä mitä huumeidenkäytöstä seuraa: riippuvuus, ongelmia ja jopa kuolema.
Mutta miksi ihmiset silti alkavat käyttää huumeita? Koska he eivät saa apua mistään muualta, eikä yleensä omalla itsellä tai omalla elämällä ole enää sen vertaa arvoa, että jaksaisi välittää siitä, että kuoleeko vai ei.

Vierailija
62/67 |
18.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:55"]50: Kiitos paljon viestistäsi! Ja muillekkin iso kiitos! Aina kun yritin/yritän lopettaa niin tietyt henkilöt aloittavat tuon "no eikö muka tekis mieli ;) kyllä sitä aina pari voi ottaa ;)".. Äitini tukee täysillä raitistumisessa mutta äitini mies, tämä saatanan paska alkoholisti äijä joka myös äitistäni teki alkoholistin aloittaa tuon "kousoittelun". Äitini on aina ollut uskovainen, ja ensimmäisen juoppohulluuskohtaukseni jälkeen hän sanoi lähtevänsä käymään kirkossa kanssani. Näin silloin piruja jotka nauroivat. Ikinä mua ei kuitenkaan kirkkoon viety. Tästä rupeaa olemaan jo vuosi! Olen erittäin kiitollinen viesteistänne, mutta jos joku tietää jonkin numeron mihin soittaa ja mistä pyytää apua ANONYYMINÄ niin voisitteko linkata :\ toivoisin myös maksuttomia numeroita. Olisin erittäin kiitollinen! Ap
[/quote]

Löytyisiköhän Googlella sulle sopiva kanava? Nykyään on monenlaista auttavaa puhelinta, nettichattia yms vähän eri näkökulmilla niin mikä niistä sitten tuntuisi luontevimmalta. Olet kokenut sen verran ikäviä asioita että voi olla että jos uskaltautuisit niitä avaamaan vaikka netin kautta jollekin nimenomaisesti väkivallan kanssa työskentelevälle luotettavalle aikuiselle että sieltäkin voisi avautua ovet sitten syvemmin avun piiriin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/67 |
18.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todella rankka tarina, etkä vielä kertonut edes kaikkea :( Miten ihmeessä olet kestänyt? Jos haluat ihan konkreettisen neuvon, niin koita päästä päihteistä eroon. Kannattaa toki jättää vielä ne reseptilääkkeet käyttöön, mutta ehdottomasti kannattaa lopettaa se juominen. SSRI ja SNRI ei edes toimi jos juo, jos sulla on niitä lääkkeitä. Suosittelen myös paikkakuntasi päihdeklinikkaa, ja myöskin vertaistukea eli aa- tai na-ryhmää. Keksi vaikka joku nikki jos omaa nimeäsi et halua käyttää. Ja tosiaan opiskelu- ja työjutut joutaa vielä odottelemaan parempaa aikaa, tärkeintä sun on nyt saada itsesi kuntoon. Toivon ja rukoilen ettei tiellesi osu yhtään mulkvistia kun haet apua. Itsekin olen siis päihdetaustainen (mutta ei todellakaan noin räikeää taustaa kuin sulla) ja ryhmissä käynti on auttanut. Tulin lisäksi vielä uskoon ja sen kautta löysin elämääni kaikista keskeisimmät asiat eli rauhan, anteeksiannon ja armon mm. lukemalla sielunhoidollista kirjallisuutta (Eric Ewalds) ja katsomalla sielunhoidollisia ohjelmia (Armon Kalliolla), mutta ei siitä nyt sen enempää ettei tule sellainen olo että tyrkyttäisin.

Tsemppiä kovasti. Tule vaikka tänne aina päivittämään tilannetta.

Vierailija
64/67 |
18.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 02:55"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 02:54"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:46"]

Nistit ja alkoholistit on oksettavia.

[/quote] suksi sinä hevon vittuun siitä

[/quote]

Menikö tunteisiin nisti/juoppo? :---D

[/quote] hanki tilannetaju ja mene muualle trollaamaan

Vierailija
65/67 |
18.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 02:56"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 02:55"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 02:54"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:46"]

Nistit ja alkoholistit on oksettavia.

[/quote] suksi sinä hevon vittuun siitä

[/quote]

Menikö tunteisiin nisti/juoppo? :---D

[/quote] hanki tilannetaju ja mene muualle trollaamaan

[/quote]

Onko viekkarit päällä, kun noin suututtaa?

Vierailija
66/67 |
18.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

 

Varaa aika seurakuntasi diakoniatyöntekijältä ja kerro hänelle koko elämänhistoriasi ja se miltä sinusta nyt tuntuu.

Diakoniatyöntekijät auttavat henkilöä kokonaisvaltaisesti. Niin henkisesti kuin taloudellisestikin.

He eivät myöskään lopeta auttamista, kun virka-aika päättyy, vaan ottavat kokonaisvastuu autettavastaan.

Olet ihan lapsi vielä. Sinulla on koko elämä edessäsi kunhan saat apua.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/67 |
18.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

 

 

Kerro, AP, mihin seurakuntaan kuulut / millä alueella asut, niin etsin sinulle seurakuntasi diakoniatyöntekijöiden numerot.

Ota myös yhteyttä Vamokseen:

http://www.vamosnuoret.fi/