Pettäjät! Miksi ette eroa puolisostanne, jota petätte?

Osa ihmisistä on vain vähän pettävämpää sorttia. Mitä järkeä olisi aina vaihtaa miestä? Varsinkin jos on yhteisiä lapsia.

Minä en ainakaan salaile mitään. Mieheni ei halua eroa ja katselee vähän sormien läpi touhujani.

Pettäminen ei ole maailman kamalin asia, vaikka hyvin monet tällä palstalla tuntuvat mustavalkoisuuksissaan niin ajattelevan. Jos ei hanki sukupuolitautia, tule raskaaksi, tai pidä kokonaista toista perhettä toisen selän takana, ns. tavallinen pettäminen voidaan rinnastaa mihin tahansa muuhun valehteluun. Pettäminen on moraalisesti väärin ja petetyksi tuleminen tuntuu julmalta ja loukkaavalta, mutta se ei esimerkiksi ole rikos.

Minusta pettämistä pahempaa on mm. juoppous ja siitä aiheutuvat lieveilmiöt, fyysinen ja henkinen väkivalta sekä ahdistava ilmapiiri parisuhteessa, välinpitämättömyys, holtiton rahankäyttö, ongelmapelaaminen yms. yms.

Missään tapauksessa en suosittele pettämistä kenellekään. Se on aina väärin. Piste.

Parisuhteen kannalta en silti pidä sitä lähimainkaan hirveimpänä asiana, mitä toiselle voi tehdä.

^ Se että jokin asia ei ole kaikista kamalinta mitä parisuhteessa voi tapahtua, ei tarkoita sitä etteikö se olisi siitä huolimatta kammottavaa ja monille suhteen loppu välittömästi. Miksi ihmeessä pitäisi sietää pettämistä ja valehtelua vain koska 'pahemminkin voisi olla, eihän tullut edes sukupuolitautia'. Itse en jäisi suhteeseen ihmisen kanssa, johon en enää pystyisi luottamaan. Vaikka se ei joisikaan eikä löisi eikä olisi holtiton rahankäytöltään. Toiseksi viimeinen lauseesi ei pelasta sitä, että vähättelet rankasti pettämisen vuoksi itsetuntonsa ja perusturavallisuuden tunteensa menettäneitä ihmisiä.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 18:10"]

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 18:04"]

Miksi? 

[/quote]

- luottamuksen menetys

- mustasukkaisuus

- ahdistus

- sydämen särkeminen

- salailu

- koko parisuhteelta pohjan putoaminen

Mitä mulla tulee mieleen sanasta "pettää". T. petetty. Siinä sulle miksi.

[/quote]

Ei noista kyllä mikään päde meihin. Kukaan ei ole luottanut 100% alun perinkään ja se on meille ihan ok. Kumpikaan ei ole mustasukkainen, eikä varsinaisesti edes kiinnostunut toisen tekemisistä. Näinollen ketään ei ahdista, kenenkään sydän ei ole eikä mene rikki, salailu on molemmille ok, ei kumpaakaan huvita tietää jos toinen pettää. Silti meillä on ihan hyvä näin. Olemme aikuisia ja itsenäisiä ihmisiä, ei meillä ole tarvetta omistaa toisiamme. 2 

Niputat kaikki pettäjät homogeeniseksi massaksi ottamatta huomioon että jokainen parisuhde on erilainen. Jos minun suhteessani kaikki muu toimii paitsi seksi, niin miksi lähtisin? Vuosikausiin miestä ei ole kiinnostanut ainakaan minun kanssani sekstaaminen, suotakoon se hänelle. Minulla on oikeus haluihini ja niiden toteuttamiseen, jollei miestä kiinnosta niin miten se on häneltä pois?

Ovatko nä vastaajat oikeasti tosissaan?! Jos ei jää kiinni se on ihan ok?! Meidän parisuhteessa ainakin yksi kulmakivistä on luottamus, ja jos sen menisi jollain tavalla esim pettämisellä rikkomaan, ei suhteemme olisi enää samanlainen. Toki jos pettäminen olisi joku yhden illan kännisekoilu, ja puoliso sen itse tunnustaisi, voisi vielä yrittää. En voisi uskoa, että olemassa on niin itsekkäitä ihmisiä, kenelle seksi menee hyvän liiton yli! Itse mielummin ainakin olisin selibaatissa rakastamani ihmisen kanss,a kun pettäisin. Jos ei onnistuisi niin tekisin jotain ihan muuta kuin pettäisin!

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 23:31"]

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 20:08"][quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 18:10"] [quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 18:04"] Miksi?  [/quote] - luottamuksen menetys - mustasukkaisuus - ahdistus - sydämen särkeminen - salailu - koko parisuhteelta pohjan putoaminen Mitä mulla tulee mieleen sanasta "pettää". T. petetty. Siinä sulle miksi. [/quote] Ei noista kyllä mikään päde meihin. Kukaan ei ole luottanut 100% alun perinkään ja se on meille ihan ok. Kumpikaan ei ole mustasukkainen, eikä varsinaisesti edes kiinnostunut toisen tekemisistä. Näinollen ketään ei ahdista, kenenkään sydän ei ole eikä mene rikki, salailu on molemmille ok, ei kumpaakaan huvita tietää jos toinen pettää. Silti meillä on ihan hyvä näin. Olemme aikuisia ja itsenäisiä ihmisiä, ei meillä ole tarvetta omistaa toisiamme. 2  [/quote] No mitä hemmettiä te sitten yhdessä teette? Noin laimea suhde ei koskaan kelpaisi minulle.

[/quote]

Ei sen sulle tarvitse kelvaatakaan. :-) En sanoisi sitä laimeaksi. Ollaan kuitenkin oltu yhdessä jo 25 vuotta ja tuskin ikinä tullaan eroamaankaan. Minun mielestäni oikea rakkaus ja hyvä avioliitto ei voi perustua toisen omistamiseen ja uhkavaatimuksiin.

Jumalauta mitä kaksinaismoraalia, vitun pettäjä-akat!

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 21:02"]ai että perhe pitäisi rikkoa jonkun hairahduksen takia? Ei kiitos. Me ollaan aikuisia ihmisiä ja kannetaan vastuu teoistamme. Lasten ei tarvitse kärsiä puolestamme.

 
[/quote]
minäkin olen aikuinen ihminen enkä petä. Yksi syy siihen on lapset. Toinen syy on rakkaus ja luottamus puolisoa kohtaan. Kenenkään ei tarvitse kärsiä takiani.

Olen miettinyt samaa. Itse olen aina jättänyt miehen mikäli ei kaikista yrityksistä huolimatta seksiä en ole saanut. Ja nykyisellenikin olen sanonut, että mikäli alkaa pihtaamaan, niin hänkin saa pakata kamansa. En voisi kuvitellakaan olevani suhteessa, missä olisin toisen kanssa vain huvikseen ja samalla panisin muita.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 22:38"][quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 21:02"]ai että perhe pitäisi rikkoa jonkun hairahduksen takia? Ei kiitos. Me ollaan aikuisia ihmisiä ja kannetaan vastuu teoistamme. Lasten ei tarvitse kärsiä puolestamme.

 
[/quote]
Idiootit. Just teidänlaisten takis ne lapset kärsii. Miksi niitä edes tehty. Ai niin itsekkyyden...
[/quote]

Jep! Ja hienon perusperiaatteet opetatte samalla lapsillenne parisuhteista :)

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 21:02"]ai että perhe pitäisi rikkoa jonkun hairahduksen takia? Ei kiitos. Me ollaan aikuisia ihmisiä ja kannetaan vastuu teoistamme. Lasten ei tarvitse kärsiä puolestamme.

 
[/quote]

Kyllä minä ainakin mieluummin haluaisin vanhempieni eroavan, kun katsoisin jomman kumman huoraamista. Jälkimmäinen tuottaisi enemmän ja pidempiaikaista kärsimystä.

Mitenköhän tää nyt lopulta on... onko se parempaa elämää, jos aina pistää puolison vaihtoon siinä kohtaa, kun ihastuu johonkin toiseen ja mahdollisesti jopa hairahtaa? Se kun erittäin todennäköisesti tapahtuu kaikille pareille jossain vaiheessa. Olen huomannut, että ei välttämättä jää yhteen kertaan jos tuolle vaihtolinjalle lähtee. En usko, että tuokaan on lapsille kovin hyvä, jos nyt ei huonossa suhteessa eläminenkään. Kumpi sitten lie lopulta parempi, vaikea sanoa. Tee niin tai näin, aina joku moralisoi kuitenkin. Kannattaa siis tehdä just niin kuin itsestä tuntuu oikealta ja jättää moraalisaarnaajat omaan arvoonsa.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:14"]

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 21:02"]ai että perhe pitäisi rikkoa jonkun hairahduksen takia? Ei kiitos. Me ollaan aikuisia ihmisiä ja kannetaan vastuu teoistamme. Lasten ei tarvitse kärsiä puolestamme.   [/quote] Kyllä minä ainakin mieluummin haluaisin vanhempieni eroavan, kun katsoisin jomman kumman huoraamista. Jälkimmäinen tuottaisi enemmän ja pidempiaikaista kärsimystä.

[/quote]

Huoraaminen on käsittääkseni vähän eri asia... eikä sitä ole tarkoituskaan lasten "katsella" tai olla muutenkaan tietoisia. Fiksu ihminen osaa hoitaa tuon niin, ettei sivullisten tarvitse kärsiä. Ja se ei todellakaan edes kuulu kenellekään muulle.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:14"]

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 21:02"]ai että perhe pitäisi rikkoa jonkun hairahduksen takia? Ei kiitos. Me ollaan aikuisia ihmisiä ja kannetaan vastuu teoistamme. Lasten ei tarvitse kärsiä puolestamme.   [/quote] Kyllä minä ainakin mieluummin haluaisin vanhempieni eroavan, kun katsoisin jomman kumman huoraamista. Jälkimmäinen tuottaisi enemmän ja pidempiaikaista kärsimystä.

[/quote]

Näin. Tämän kokeneena lapsen asemassa, ero olisi todellakin ollut vanhemmilleni parempi ratkaisu. Iljettävää, kun tietää vanhempansa huoraavan. Siinä sitä ihanaa ja tasapainoista ydinperheidylliä. En siedä yhtään pettämistä ja jos puolisoni sellaisesta jäisi kiinni, se olisi välitön ero heti.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:16"]Mitenköhän tää nyt lopulta on... onko se parempaa elämää, jos aina pistää puolison vaihtoon siinä kohtaa, kun ihastuu johonkin toiseen ja mahdollisesti jopa hairahtaa? Se kun erittäin todennäköisesti tapahtuu kaikille pareille jossain vaiheessa. Olen huomannut, että ei välttämättä jää yhteen kertaan jos tuolle vaihtolinjalle lähtee. En usko, että tuokaan on lapsille kovin hyvä, jos nyt ei huonossa suhteessa eläminenkään. Kumpi sitten lie lopulta parempi, vaikea sanoa. Tee niin tai näin, aina joku moralisoi kuitenkin. Kannattaa siis tehdä just niin kuin itsestä tuntuu oikealta ja jättää moraalisaarnaajat omaan arvoonsa.
[/quote]

Ihastumisia tulee toiseen varmasti joka suhteessa jossakin vaiheessa, mutta se ei tarkoita, että jokaisen kanssa pitäisi tehdä jotakin sekauaalista hai lähteä tämän mukaan. Välillä voi ajatella asioita rationaalisestikin. Mikäli minä olen ihastunut johonkin muuhun tai suhteessa on ollut ongelmia, olen koittanut löytää niihin ratkaisun korjaamalla suhdettani panostamalla siihen itse enemmän tai keskustelemalla. Jos muutosta asiaan ei tule, niin en jää roikkumaan suhteeseen mikä ei riitä minulle.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:23"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:16"]Mitenköhän tää nyt lopulta on... onko se parempaa elämää, jos aina pistää puolison vaihtoon siinä kohtaa, kun ihastuu johonkin toiseen ja mahdollisesti jopa hairahtaa? Se kun erittäin todennäköisesti tapahtuu kaikille pareille jossain vaiheessa. Olen huomannut, että ei välttämättä jää yhteen kertaan jos tuolle vaihtolinjalle lähtee. En usko, että tuokaan on lapsille kovin hyvä, jos nyt ei huonossa suhteessa eläminenkään. Kumpi sitten lie lopulta parempi, vaikea sanoa. Tee niin tai näin, aina joku moralisoi kuitenkin. Kannattaa siis tehdä just niin kuin itsestä tuntuu oikealta ja jättää moraalisaarnaajat omaan arvoonsa. [/quote] Ihastumisia tulee toiseen varmasti joka suhteessa jossakin vaiheessa, mutta se ei tarkoita, että jokaisen kanssa pitäisi tehdä jotakin sekauaalista hai lähteä tämän mukaan. Välillä voi ajatella asioita rationaalisestikin. Mikäli minä olen ihastunut johonkin muuhun tai suhteessa on ollut ongelmia, olen koittanut löytää niihin ratkaisun korjaamalla suhdettani panostamalla siihen itse enemmän tai keskustelemalla. Jos muutosta asiaan ei tule, niin en jää roikkumaan suhteeseen mikä ei riitä minulle.

[/quote]

Välillä voi joo yrittää ajatella rationaalisesti, mutta ihastuessaan se ei ole yleensä kauhean helppoa ja harva siihen lopulta pystyy. Mä kyllä väitän, että jokaisen pitkän avioliiton salaisuus on se, että puolisot ei odotakaan yhden ihmisen täyttävän kaikkia odotuksiaan ja tarpeitaan. Ei sellaisia supersankareita ole olemassakaan. Jokainen nainen tarvitsee useamman miehen eri rooleihin.

Miten ne lapset yhtäkkiä tietävät, että toinen vanhemmista pettää toista? Wtf? Jos asetun lapsen asemaan ja näen, kun isä/äiti käy vaikkapa "lenkillä" niin eihän lapsi ymmärrä siitä muuta kuin että vanhempi käy siellä lenkillä.

Miksi pettämistä ylipäätään pidetään niin kamalana asiana? Valehtelu, salailu ja vehkeily siinä ehkä pahinta on, mutta jos mietitään sitä itse tapahtumaa eli seksiä. Kumppani harrastaa seksiä toisen kanssa. Mitä sitten? Ajatuksena inhottava, mutta miksi? Emmehän me katso kieroon mitään muutakaan toimintaa, mitä kumppani jonkun muun kanssa tekee, esim. jotain harrastusta. Miksi seksin tulee olla vain pariskunnan välinen asia?

Itse en siis ole pettänyt enkä myöskään hyväksyisi pettämistä, esitin nuo kysymykset myös itselleni enkä pysty keksimään järkeviä vastauksia. Jos mies lykkii toista naista, niin mitä siitä, jos jotenkin vältettäisiin valehtelut ja salailut?

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:30"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:23"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:16"]Mitenköhän tää nyt lopulta on... onko se parempaa elämää, jos aina pistää puolison vaihtoon siinä kohtaa, kun ihastuu johonkin toiseen ja mahdollisesti jopa hairahtaa? Se kun erittäin todennäköisesti tapahtuu kaikille pareille jossain vaiheessa. Olen huomannut, että ei välttämättä jää yhteen kertaan jos tuolle vaihtolinjalle lähtee. En usko, että tuokaan on lapsille kovin hyvä, jos nyt ei huonossa suhteessa eläminenkään. Kumpi sitten lie lopulta parempi, vaikea sanoa. Tee niin tai näin, aina joku moralisoi kuitenkin. Kannattaa siis tehdä just niin kuin itsestä tuntuu oikealta ja jättää moraalisaarnaajat omaan arvoonsa. [/quote] Ihastumisia tulee toiseen varmasti joka suhteessa jossakin vaiheessa, mutta se ei tarkoita, että jokaisen kanssa pitäisi tehdä jotakin sekauaalista hai lähteä tämän mukaan. Välillä voi ajatella asioita rationaalisestikin. Mikäli minä olen ihastunut johonkin muuhun tai suhteessa on ollut ongelmia, olen koittanut löytää niihin ratkaisun korjaamalla suhdettani panostamalla siihen itse enemmän tai keskustelemalla. Jos muutosta asiaan ei tule, niin en jää roikkumaan suhteeseen mikä ei riitä minulle.

[/quote]

Välillä voi joo yrittää ajatella rationaalisesti, mutta ihastuessaan se ei ole yleensä kauhean helppoa ja harva siihen lopulta pystyy. Mä kyllä väitän, että jokaisen pitkän avioliiton salaisuus on se, että puolisot ei odotakaan yhden ihmisen täyttävän kaikkia odotuksiaan ja tarpeitaan. Ei sellaisia supersankareita ole olemassakaan. Jokainen nainen tarvitsee useamman miehen eri rooleihin.
[/quote]
kyllä mulle ainakin yksi mies riittää. Kerran kännissä vanha säätöni yritti minua, ja vähän teki mielikin, mutta en kuitenkaan olisi mitään edes pystynyt tekemään! Missä omatuntonne, pettäjät? Ja itsekurinne? Minä ainakin rakastan miestäni sen verran, että olisi helvetin vaikea pettää... luulin että meidänlaisia olisi enemmän, mutta tästä keskustelusta päättelemällä taidammekin olla vähemmistö