Lue keskustelun säännöt.
Miten oppia nauttimaan sunnuntaista?
17.05.2015 |
Jotenkin sunnuntaista on tullut viikon ärsyttävin päivä, jolloin seuraava viikko vaan ärsyttää ja pitäisi koota itsensä taas seuraavaa työviikkoa varten. Lisäksi tuntuu, että kaikista viikonpäivistä juuri sunnuntaihin liittyy joku ihme ryhmäpaine ja oletus, että pitäisi olla kunnollinen ihminen, ulkoilla koko ajan, olla seesteinen ja kuunnella rauhallista nönnönnöö-musaa silittäen ja lueskellen :D Aivan kuin sunnuntaiaamuna taikaiskusta muuttuisi ihmiseksi, joka nauttii tuommoisista asioista.
Ärsyttääkö teitä muita sunnuntait ja jos ei, niin mitä niihin kuuluu?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Aika usein olen krapulassa sunnuntaisin. Tai elokuvakerhossa.
Niin, ja ei kiinnosta vittuakaan, mitä jonkun muun mielestä sunnuntaisin pitäisi tehdä tai tuntea. Eläkää omaa elämäänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, oletteko nyt muistaneet uloilla kun on niiiiiiiiiiiiiiin ihana ilmakin tänään :D?
Tämä nousi ykös kuolleista, kun tein googlehaun sunnuntai ärsyttää 😄 Mä en ole ollenkaan ulkoilmaihminen ja syyllistyn kauheasti sunnuntaisin, jos aurinko paistaa (niinkuin se melkein aina sunnuntaisin tekee). Luin tämän läpi ja samastun lähes kaikkeen tässä kirjoitettuun.
Onko tääkin nyt taas joku tämän ilottoman kansan ominaispiirre, että jopa vapaapäivä ia rentoutuminen pitää suorittaa?
En ole koskaan tykännyt sunnuntaista. Syynä varmaan juuri se, että seuraavana päivänä alkaa taas uusi koulu- / työviikko. Koululaisena kesälomallakin sunnuntait olivat jotenkin masentavia.
En tiedä miten sunnuntaista voisi oppia nauttimaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Mulla isoin ongelma sunnuntaissa on se, että iltakukkujana saan aina unirytmin viikonloppuisin ihan perseelleen, kun haluan edes la ja su nukkua aamulla. Sitten en saa unta sunnuntaina illalla, nukun katkonaisesti ja herään maanantaiaamuun jo valmiiksi ihan k**pä otsassa. Lisäksi kaikki jo edellä mainitut pakkoulkoilut ja reippailut, mitä kaikki tuntuu harrastavan. En yleensä jaksa avata somea sunnuntaisin ollenkaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni kaikki "sunnuntaisäännöt" liittyvät hyvin vahvasti uskontoon. Joten uskonnollisen vakaumuksen muuttuessa olen voinut luopua myös "sunnuntaisäännöistä".
Varmaan eri tilanne sellaisella, jolla sunnuntaihin liittyvät pakkomielteet eivät liity mihinkään uskontoon tai aatteeseen, josta haluaisi luopua.
P.S. En ole edes tiennyt, että sunnuntaina kuuluisi ulkoilla. Se ei kuulunut minun lapsuuteni "sunnuntaisääntöihin". Vaan sunnuntaina käytiin kirkossa ja/tai jossain muussa uskonnollisessa tilaisuudessa, ja kyläiltiin sukulaisten ja naapureiden (niiden samalla tavalla uskovien) luona.
N53
Vierailija kirjoitti:
Mulla isoin ongelma sunnuntaissa on se, että iltakukkujana saan aina unirytmin viikonloppuisin ihan perseelleen, kun haluan edes la ja su nukkua aamulla. Sitten en saa unta sunnuntaina illalla, nukun katkonaisesti ja herään maanantaiaamuun jo valmiiksi ihan k**pä otsassa. Lisäksi kaikki jo edellä mainitut pakkoulkoilut ja reippailut, mitä kaikki tuntuu harrastavan. En yleensä jaksa avata somea sunnuntaisin ollenkaan :D
Tämä mullakin, paitsi en sanoisi rytmin menneen pärseelleen vaan oikein, mutta ma odottava aamutyöhän ei toki sitä mieltä ole, josta ikuinen stressi ja mielipaha, ehkä jopa syyllisyyskin vaikka sinähän nautit vain nukkumisesta joka on terveellistä! Pääsin tästä mielentilasta vasta iltatyön löydettyäni, ei se muusta johtunut. Nyt kun aamuherätys ei kuumota niin osaan vihdoinkin tehdä stressaaamatta mitä haluan ja nauttia sunnuntaistakin! Kyllä aamuvirkut aamutöissä vaan pääsee niin rikollisen paljon helpommalla tässä elämässä kuin me iltavirkut aamutöissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mikä se ulkoilupakko tässä on? Riittääkö puolen tunnin tai tunnin kävely, minkä jälkeen voi taas rojahtaa sohvalle kun se on suoritettu alta pois? Vai lasketaanko vaan tuntikausien metsäretkeily eväiden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä se ulkoilupakko tässä on? Riittääkö puolen tunnin tai tunnin kävely, minkä jälkeen voi taas rojahtaa sohvalle kun se on suoritettu alta pois? Vai lasketaanko vaan tuntikausien metsäretkeily eväiden kanssa?
Vain eväsretkihortoilu lasketaan. Vaihtoehtoisesti voi mennä tällättynä hillityssä mekossa istumaan samanhenkisten patsastelijoiden kanssa jonnekin kuvaukselliseen kaupunkiympäristöön #lazysunday #sundayfunday #friends
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jahas, aurinko paistaa taas sunnuntain kunniaksi niin maan prkleesti. JOKO OLETTE ULKOILLEET? :D
Vierailija kirjoitti:
Jahas, aurinko paistaa taas sunnuntain kunniaksi niin maan prkleesti. JOKO OLETTE ULKOILLEET? :D
Perjantai työpäivän jälkeen en ole käynyt ulkoilemassa. Kattoo ny jaksaako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jahas, aurinko paistaa taas sunnuntain kunniaksi niin maan prkleesti. JOKO OLETTE ULKOILLEET? :D
Ei eikä mennä.
Aikoinaan ahdistuin sunnuntaisin, kun ahdisti työviikon alkaminen. Sittemmin olen kärsinyt uniongelmista ja stressistä töissä enemmänkin.
Nykyään nautin suunnattomasti sunnuntaista, koska se antaa edes mahdollisuuden nukkua kunnolla, kiireettömästi. Voi tehdä mitä huvittaa, täysin oman mielen mukaan. Tyypillisesti nautin vain olla tekemättä mitään. En suorita mitään. Voin kuntoilla tai tehdä ruokaa tai roikkua netissä tai käydä ulkona. Ihan sama, mutta tämä päivä on minun mieleni mukainen. Eli yksi parhaista viikonpäivistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ärsytä, vuorotyötä tekevälle unelmaa kun viikonloppu on vapaata. Ihan parasta! Hyvää ruokaa, ulkoilua, sali ja kotihommia.
Ei siitä mitenkään voi oppia nauttimaan. Teet mitä vaan, seuraava päivä on joka tapauksessa maanantai. Ainoastaan siinä tapauksessa, että pitäisi maanantait aina vapaana. voisis sunnuntai olla jollain tavalla ok. Mutta en tiedä, sunnuntait on jopa kesälomalla aika ummehtuneita ja tylsiä. Vaikea kuvata sitä ylikunnollista pysähtyneisyyttä ja harmautta, mikä sunnuntaihin jostain syystä tuntuu liittyvän.
Aika usein olen krapulassa sunnuntaisin. Tai elokuvakerhossa.