Mihin nelikymppinen voisi uudelleenkouluttautua?

Poliitikoksi. Tältä palstalta löytää hyviä argumentteja asiaan kuin asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä vaan sanoi... Ei kukaan kirjoitti:

Minua suorastaan huvittaa tuo alkupuolella riehunut taiteilijoiden vihaaja. Ei liene valtakunnassa montaa hommaa jossa joutuu yhtä työläästi leipänsä hankkimaan kuin kuvataiteilijan työ... Taiteilijan pitää osata tehdä ensinnäkin jotain sellaista, mistä joku HALUAA maksaa tai mitä joku haluaa muuten esitellä. Usein tämä edellyttää alalle jonkinlaista lahjakkuutta? Kouluttautuminen on yleisin tapa ryhtyä kuvataiteilijaksi. Toki joku harva voi olla itseoppinutkin, miksei. Silloin täytyy AINAKIN tuntea asiakkaita. Kouluttautumisen kautta taiteilijat kuitenkin useimmiten verkostoituvat voidakseen tehdä yhteistyötä ja pystyäkseen etenemään urallaan... Sitten vain hankit työhuoneen, materiaalit, itsellesi täyspäisen galleristin tai vastaavan, teet työt - ja voila! Koko maailma on auki. Ai niin - jos olet kuvataiteilija, ET saa työttömyyskorvausta, tietenkään. Elätä itsesi ja mahdolliset jälkeläisesi valtavilla apurahoillasi ja tietty, myydyllä töillä. Onnea matkaan! Sitä tarvitset.

En itse tiedä kuvataiteista, mutta tuli mieleeni, että sama pätee kirjailijoihin. Kun olet kirjoittanut kirjan (valtava urakka) ja saanut kustannussopimuksen (ehkä pari prosenttia loppuun asti hiotuista kässäreistä julkaistaan) voit sanoa olevasi kirjailija. (Jos alat siivoojaksi, olet siivooja, kun ekan kerran otat mopin käteen.) Eli työ tehdään ensin ja vasta sitten siitä voi tulla ammatti. Ja se, että se on ammatti, ei tarkoita vielä tienaamista, ei lähimainkaan. Mikään ihan ok hommien hoitaminen ei riitä, joka kirjan kohdalla pitää läpäistä kustantajan seula ja myynti on arpapeliä. Ja joo, mikä työttömyyskorvaus, mikä eläkkeelle jääminen?

Nykyään kirjailijoiltakin odotetaan someseuraajien laumaa ennen kuin edes harkitaan mitään julkaisuja. Kannattaa siis olla julkkis. Alat vaan ap julkkikseksi.

Tämänkin olisin voinut lisätä. Toki julkkis voi kirjoittaa hyvänkin kirjan, ehkä, mutta ärsyttää kun rajallisista kustannusresursseista kilpailee ties mitä julkkiksia, jotka tuosta vaan päättävät kirjoittaa kirjan ja soppari on tehty ennen kuin riviäkään on kirjoitettu. Myönnän kyllä olevani kateellinenkin. Nythän yksi suosikkikirja on Satu Rämön Hildur. Siis kirjoittajan ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Kuuluisin lienee somesta ja tietokirjoja on tehnyt. Kun on kuuluisa nimi niin heti myy kuin häkä. Imago vaan muuttui vähän synkkähenkisemmän kirjan myötä. Ennen esiintyi kuvissa kikattelevana, nyt on Hyvin Vakava. Kateellinen, kyllä. Sitten on pilvin pimein pitkän linjan dekkarikirjailijoita, joita ei ikinä näe julkisuudessa ja millään listoilla ja mahtavaa työtä tekevät.

Tuo pätee muuhunkin kuin kirjan kirjoittamiseen. Kun on kerran julkkis,  niin Suomessa voi tehdä sen jälkeen ihan mitä vaan. Voi suunnitella koruja, vaatteita, kankaita, jopa taloja. Julkkiksen nimellä ratsastetaan ja oikeat suunnittelijat jää varjoon vaikka osaisivat tehdä vaikka kuinka hienoja juttuja. 

Itse 54

kiinteistönhoitajaksi.

Vierailija kirjoitti:

En nyt mainitse alaa mahdollisen tunnistamisen vuoksi, mutta 45v lähdin "uudelleenkoulutukseen". Koulun avulla pääsin firmaan X sisään. Kolmatta vuotta tarjosivat kohtuullisia määräaikaisia ja kun 50v alkoi lähestyä, niin tarjoukset loppuivat kuin seinään. Samalla osastolla vähemmällä kokemuksella nuorempi nainen sai vakipaikan. Eli vaikka kuinka väitetään, että ollaan niin syrjimisen vastaisia, niin ikä on sellainen juttu joka stoppaa etenemisen uudelleenkoulutetulle. Ihan sama kuinka hyvä työntekijä olet. Itsekin omalla hoksaamisella säästin firmalta kymmeniä tuhansia euroja, mutta silti heittivät nurkkaan kuin vanhan rukkasen.

Outoa. Vähän aikaa sitten alle 40 vee naiset valitti joka puolella somea, että ne ei saa vakipaikkaa, koska työnantajat pelkää että ne alkaa sitten hankkimaan lapsia putkessa. Onko tuohon tehty nyt korjausliike ja suositaan nuorempia ettei he pääse valittamaan että syrjitään kun ovat hedelmällisessä iässä.

Vaihdoin noin nelikymppisenä lukion opinto-ohjaajaksi.

Vuosipalkkaa about 60 te.

Pitkät lomat, mielekästä mutta rankkaa työtä, joka seuraa ajatuksissa kotiin. Ihan nuorena ei olisi jaksanut.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoodariksi kouluttautuu aika nopeasti. Se ei ole matemaattiista vaan ennemminkin konekirjoitusta ja hieroglyfejä. Eikä ole kauhean mielenkiintoista mutta siitä maksetaan ok.

Tällainen perustauhka tilataan nykyään halvalla Intiasta. Junior-koodareista on ylitarjontaa ja firmat haluavat kokeneita osaajia.

Sulla kaikki kiva edessä. Mieti mitä haluat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoodariksi kouluttautuu aika nopeasti. Se ei ole matemaattiista vaan ennemminkin konekirjoitusta ja hieroglyfejä. Eikä ole kauhean mielenkiintoista mutta siitä maksetaan ok.

Tällainen perustauhka tilataan nykyään halvalla Intiasta. Junior-koodareista on ylitarjontaa ja firmat haluavat kokeneita osaajia.

No jostain jokainen kuitenkin aloittaa.

Kirjastovirkailijan koulutus on lyhyt ja helppo. Työ leppoisaa, palkka huono. Sopii ihmiselle, jolla on muitakin intohimoja ja tuloja.

Itse opetan ohessa kansalaisopistossa muutamaa kurssia ja maalan tauluja, joita menee kohtuullisesti kaupaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä vaan sanoi... Ei kukaan kirjoitti:

Minua suorastaan huvittaa tuo alkupuolella riehunut taiteilijoiden vihaaja. Ei liene valtakunnassa montaa hommaa jossa joutuu yhtä työläästi leipänsä hankkimaan kuin kuvataiteilijan työ... Taiteilijan pitää osata tehdä ensinnäkin jotain sellaista, mistä joku HALUAA maksaa tai mitä joku haluaa muuten esitellä. Usein tämä edellyttää alalle jonkinlaista lahjakkuutta? Kouluttautuminen on yleisin tapa ryhtyä kuvataiteilijaksi. Toki joku harva voi olla itseoppinutkin, miksei. Silloin täytyy AINAKIN tuntea asiakkaita. Kouluttautumisen kautta taiteilijat kuitenkin useimmiten verkostoituvat voidakseen tehdä yhteistyötä ja pystyäkseen etenemään urallaan... Sitten vain hankit työhuoneen, materiaalit, itsellesi täyspäisen galleristin tai vastaavan, teet työt - ja voila! Koko maailma on auki. Ai niin - jos olet kuvataiteilija, ET saa työttömyyskorvausta, tietenkään. Elätä itsesi ja mahdolliset jälkeläisesi valtavilla apurahoillasi ja tietty, myydyllä töillä. Onnea matkaan! Sitä tarvitset.

En itse tiedä kuvataiteista, mutta tuli mieleeni, että sama pätee kirjailijoihin. Kun olet kirjoittanut kirjan (valtava urakka) ja saanut kustannussopimuksen (ehkä pari prosenttia loppuun asti hiotuista kässäreistä julkaistaan) voit sanoa olevasi kirjailija. (Jos alat siivoojaksi, olet siivooja, kun ekan kerran otat mopin käteen.) Eli työ tehdään ensin ja vasta sitten siitä voi tulla ammatti. Ja se, että se on ammatti, ei tarkoita vielä tienaamista, ei lähimainkaan. Mikään ihan ok hommien hoitaminen ei riitä, joka kirjan kohdalla pitää läpäistä kustantajan seula ja myynti on arpapeliä. Ja joo, mikä työttömyyskorvaus, mikä eläkkeelle jääminen?

Nykyään kirjailijoiltakin odotetaan someseuraajien laumaa ennen kuin edes harkitaan mitään julkaisuja. Kannattaa siis olla julkkis. Alat vaan ap julkkikseksi.

Tämänkin olisin voinut lisätä. Toki julkkis voi kirjoittaa hyvänkin kirjan, ehkä, mutta ärsyttää kun rajallisista kustannusresursseista kilpailee ties mitä julkkiksia, jotka tuosta vaan päättävät kirjoittaa kirjan ja soppari on tehty ennen kuin riviäkään on kirjoitettu. Myönnän kyllä olevani kateellinenkin. Nythän yksi suosikkikirja on Satu Rämön Hildur. Siis kirjoittajan ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Kuuluisin lienee somesta ja tietokirjoja on tehnyt. Kun on kuuluisa nimi niin heti myy kuin häkä. Imago vaan muuttui vähän synkkähenkisemmän kirjan myötä. Ennen esiintyi kuvissa kikattelevana, nyt on Hyvin Vakava. Kateellinen, kyllä. Sitten on pilvin pimein pitkän linjan dekkarikirjailijoita, joita ei ikinä näe julkisuudessa ja millään listoilla ja mahtavaa työtä tekevät.

Hildur on todella hyvä kirja! En ole somessa, en tiedä Satu Rämön someimagosta, mutta Hildurissa on hyviä oivalluksia, kieli on miellyttävää ja hahmoihin kiintyy. Rämö on kirjoittanut hyvän kirjan.

Päinvastainen "somekirjailija" on Stella Harasek, jonka kirja on myöhästynyt jo vuosia. On kustannussopimus Tammen kanssa, mistä oli lehdissäkin juttua. Promokuvat on hienot. Kirjan kansi on myös julkaistu jo vuosia sitten. Harmi, ettei kirja taida koskaan valmistua.

Vierailija kirjoitti:

Kirjastovirkailijan koulutus on lyhyt ja helppo. Työ leppoisaa, palkka huono. Sopii ihmiselle, jolla on muitakin intohimoja ja tuloja.

Itse opetan ohessa kansalaisopistossa muutamaa kurssia ja maalan tauluja, joita menee kohtuullisesti kaupaksi.

Eikös se kestä 3,5-4 vuotta lukion jälkeen? Ja vastavalmistunut saa palkkaa vähän oli 2000 euroa. En tuhlaisi itse aikaani moiseen. Vieläkö on ylitarjontaa työntekijöistä?

Ihan mihin vaan! Toki, rippuen koulutuspohjasta, mutta pitää ensin tunnustella ja pohtia, mikä oikeasti kiinnostaa. Sehän se aina paras ala on opiskella.

Sen huomasin reilut 10 vuotta sitten, että aika moni  oli uudelleenkouluttautunut terveydenhoitoalalle, mutta nyt viime vuosina on toki ollut hieman liikehdintää alalla.

Mutta, jos on empaattinen ihminen ja tykkää auttaa, niin siinähän sitä oiva homma. Se, että valitetaan palkkojen pienuudesta, niin mielestäni  2700-3500€ ei kuitenkaan ole ihan huono. Moni tienaa nykypäivänä hädin tuskin 1800€ eli käteen jää n. 1350-1500€. Lähihoitajalle kuitenkin jää kuitenkin min. 2000€ käteen.

Ja sitten jos on lukion käynyt, niin mahdollisuudet paranee huomattavasti. Toki ilman lakkiakin voi tienata huimasti.

Garf kirjoitti:

Ihan mihin vaan! Toki, rippuen koulutuspohjasta, mutta pitää ensin tunnustella ja pohtia, mikä oikeasti kiinnostaa. Sehän se aina paras ala on opiskella.

Sen huomasin reilut 10 vuotta sitten, että aika moni  oli uudelleenkouluttautunut terveydenhoitoalalle, mutta nyt viime vuosina on toki ollut hieman liikehdintää alalla.

Mutta, jos on empaattinen ihminen ja tykkää auttaa, niin siinähän sitä oiva homma. Se, että valitetaan palkkojen pienuudesta, niin mielestäni  2700-3500€ ei kuitenkaan ole ihan huono. Moni tienaa nykypäivänä hädin tuskin 1800€ eli käteen jää n. 1350-1500€. Lähihoitajalle kuitenkin jää kuitenkin min. 2000€ käteen.

Ja sitten jos on lukion käynyt, niin mahdollisuudet paranee huomattavasti. Toki ilman lakkiakin voi tienata huimasti.

Sinun käsitys palkasta on kapea. Minä saan sairaanhoitajana päivätyöstä palkkaa noin 2450 euroa bruttona. Toki siitä pitää maksaa verot. Se, että joku vetelee 7 yövuoron putkia ja tuplavuoroja ja tekee ylitöitä, on ikävä tosiasia. Palkkaa verrataan hänen tienesteihinsä. Minulle perhe on tärkeä, palkka ei niinkään.

Hoitotyötä en suosittele, jos ei kiinnosta. Sen huomaa heti, jos hoitaja ei ole sydämellä mukana. Työhän on muutenkin fyysisesti ja henkisesti raskasta ja työajat usein epäsäännölliset. Hoitajapulan takia kiire ja stressi.

Siitä vaan sanoi... Ei kukaan kirjoitti:

Minua suorastaan huvittaa tuo alkupuolella riehunut taiteilijoiden vihaaja. Ei liene valtakunnassa montaa hommaa jossa joutuu yhtä työläästi leipänsä hankkimaan kuin kuvataiteilijan työ... Taiteilijan pitää osata tehdä ensinnäkin jotain sellaista, mistä joku HALUAA maksaa tai mitä joku haluaa muuten esitellä. Usein tämä edellyttää alalle jonkinlaista lahjakkuutta? Kouluttautuminen on yleisin tapa ryhtyä kuvataiteilijaksi. Toki joku harva voi olla itseoppinutkin, miksei. Silloin täytyy AINAKIN tuntea asiakkaita. Kouluttautumisen kautta taiteilijat kuitenkin useimmiten verkostoituvat voidakseen tehdä yhteistyötä ja pystyäkseen etenemään urallaan... Sitten vain hankit työhuoneen, materiaalit, itsellesi täyspäisen galleristin tai vastaavan, teet työt - ja voila! Koko maailma on auki. Ai niin - jos olet kuvataiteilija, ET saa työttömyyskorvausta, tietenkään. Elätä itsesi ja mahdolliset jälkeläisesi valtavilla apurahoillasi ja tietty, myydyllä töillä. Onnea matkaan! Sitä tarvitset.

ei taiteilijan ammattia mihinkään tarvita. Paljon rikkaampi kulttuuri, jos taiteilijuus pidetään vain harrastuspohjalla ja näin tulee mahdollisimman laaja luova potentiaali koko kansan ja maailman käyttöön.   Jos joku sitten on niin taitava, että voi elättää itsensä harrastuksellaan, niin hyvä. Kaikki muut hankkikoot oikean ammatib

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, että vauvapalstalaiset elää edelleen jossain 80-luvulla tai muuten vain ajattelevat vanhanaikaisesti kun kukaan ei muka palkkaa enää nelikymppistä tai että moisen ikälopun enää turha uudelleenkouluttautua, parasta vain odotella kuolemaa.

Mitä ihmettä!? 40-vuotias on nykypäivänä vielä nuori, työuraa on jäljellä yli 20 vuotta ja mahdollisuudet tehdä elämässä vaikka mitä. Ja kyllä töitä saa, ei se nyt niinkään mene että vain parikymppisiä palkataan. Toki vaikeampaa se varmasti on, mutta ei se tarkoita että mahdotonta, tai että ei pitäisi edes yrittää.

Surullista miten jotkut tuollaisella ajattelulla estävät itseltään tai muilta hienoja mahdollisuuksia ja kokemuksia.

Surullista että ikärasismi on ihan todellista vuonna 2022. Sen tietää sitten kun sen kokee, ei auta mitkään realiteetit. 

terkuin nainen 53-vee

Tiedän yhden sekalaisia myynti ja markkinointihommia. tehneen n. 40 v miehen, joka opiskeli ammattikoulussa sähköasentajaksi, siellä finninaamojen joukossa. On iloinen ja tyytyväinen kuin nuorukainen, ja hyvin palkattuja töitä riittåå.

Rekkakuskit / yhdistelmäajoneuvot - siihenkin voi aikuinen kouluttautua.

Ratikka - ja metrokuskeista on pulaa - aikuisen ihmisen hommaa sekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjastovirkailijan koulutus on lyhyt ja helppo. Työ leppoisaa, palkka huono. Sopii ihmiselle, jolla on muitakin intohimoja ja tuloja.

Itse opetan ohessa kansalaisopistossa muutamaa kurssia ja maalan tauluja, joita menee kohtuullisesti kaupaksi.

Eikös se kestä 3,5-4 vuotta lukion jälkeen? Ja vastavalmistunut saa palkkaa vähän oli 2000 euroa. En tuhlaisi itse aikaani moiseen. Vieläkö on ylitarjontaa työntekijöistä?

Kirjastonhoitajan koulutusta ajattelet.

Virkailijan koulutus noin 1,5 vuotta.

Bruttopalkka tosiaan 2000 euron luokkaa. Ei ole enää tunkua, koska palkka on mitä on. Mutta sopii ihmiselle, jolla on intohimoja, joista voi saada lisätuloja.

Kirjastonhoitaja täällä, meillä jokaiseen avoimeen paikkaan on kymmeniä hakijoita ja virkailijatkin tuppaa olemaan vähintään amkin käyneitä tai maistereita koska tulijoita on niin paljon ja vaatimukset sitä myöten kovat. Pitäisi olla kirjastoalan koulutuksen lisäksi tietotekniset taidot ajan tasalla, kokemusta ryhmänohjauksesta, pedagogisia taitoja ja ties mitä, ja silti pätevätkin tyypit saavat pyöriä vuosikausia määräaikaisissa sijaisuuksissa ja haaveilla vakipestistä. Virkailijan pätevyydellä töitä saa korkeintaan kasvukeskusten ulkopuolella.

Palkka ei kyllä ole kaksinen, siitä ollaan kaikki samaa mieltä.

Marjanpoimijaksi.