Unikkoa diy, eikö se ole jo vähän noloa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen logoa tai mitään tavaramerkillä suojattua kuviota ei saa luvatta hyödyntää itse kaupallisesti.  Torissa näkyy mainostavan aika lujaa joku syötäviä kakkukoristeita tekevä yrittäjä, jolla on myynnissä ihan kaikki logot ja kuosit Vuittonista Muumeihin.  Kuinkahan kauan tuo onnistuu, kun esim. Moomin Characters on tarkka noissa asioissa.

Olen huomannut, että tuolla etelänaapurissa myy todella moni pikkufirma tai käsityöläinen itse tekemiään "muumi"tuotteita. Eikä takuulla ole Moomin Charactersin lupaa.

Venäjällä myös paljon paikallisten kuvittajien muumikortteja myynnissä

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut mieleen, että itsetehty olisi feikki. Itse koristelun lasten mustia huppareita punaisella unikkokankaalla. Kuvittelin olevani luova ja lasten muodikkaita. Minä tykkäsin, lapset tykkäsi ja kaverit tykkäsi. En kyllä yrittänyt olla Marimekko. Enkä ajatellut, että joku ne puserot sekouttaisi Marimekon puseroiksi. Ne oli collareita, joyka oli koristeltu Marimekon kankaalla.

Siis myitkö niitä?

Mikähän takia Marimekko myy kankaita?. Ja mikähän villapaita tai sukat olisi sopiva tehdä itse? Perinteiset kuviot, juoksevakoira yms? Entä voiko tehdä islantilais- tai norjalaisvillapaitaa?

Minusta taas on noloa käydä peitsi tanassa taistoon monikansallisen firman tekijänoikeuksien puolesta. Heillä on kyllä siellä ärhäkät lakimiehensä tulkitsemassa lakia haluamaansa suuntaan, meidän ei enää tarvitse sitä heidän puolestaan tehdä.

Ennemminkin olisi kiinnostunut Marimekon työntekijöiden asemasta halpatuotantomaissa.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän takia Marimekko myy kankaita?. Ja mikähän villapaita tai sukat olisi sopiva tehdä itse? Perinteiset kuviot, juoksevakoira yms? Entä voiko tehdä islantilais- tai norjalaisvillapaitaa?

Kyllä sinä voit itsellesi tehdä tai ystävällesi lahjaksi ihan millaisen villapaidan haluat. Eikö ihmiset oikeasti tajua eroa harrastuksen ja kaupallisen toiminnan välillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut mieleen, että itsetehty olisi feikki. Itse koristelun lasten mustia huppareita punaisella unikkokankaalla. Kuvittelin olevani luova ja lasten muodikkaita. Minä tykkäsin, lapset tykkäsi ja kaverit tykkäsi. En kyllä yrittänyt olla Marimekko. Enkä ajatellut, että joku ne puserot sekouttaisi Marimekon puseroiksi. Ne oli collareita, joyka oli koristeltu Marimekon kankaalla.

Siis myitkö niitä?

En. Mutta eihän tässä myynnistä ole kysekään. Mutta jos ajatellaan ompelijoita. He ompelevat toisten kankaista. Jopa Marimekon unikosta ja ottavat siitä maksun. Entä verhojen ompelu? Onko kangaskaupoilla oikeutta myydä Marimekon unikkoa ja ottaa vielä maksu verhojen ompelusta?

Vierailija kirjoitti:

Se DIY-emäntä on nolo. Jaksaa pitkin internetiä kiukutella, et joku pöllii hänen ideoita, vaikka koko hänen toimintaa käytännössä perustuu toisen tuotteen varastamiseen! Ja kun ei ne hänen ideat todellakaan ole uusia.. Meidän mummo teki vastaavia virityksiä jo 90-luvulla.

Laittakaa joku nyt linkki tai tieto, mistä löytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut mieleen, että itsetehty olisi feikki. Itse koristelun lasten mustia huppareita punaisella unikkokankaalla. Kuvittelin olevani luova ja lasten muodikkaita. Minä tykkäsin, lapset tykkäsi ja kaverit tykkäsi. En kyllä yrittänyt olla Marimekko. Enkä ajatellut, että joku ne puserot sekouttaisi Marimekon puseroiksi. Ne oli collareita, joyka oli koristeltu Marimekon kankaalla.

Siis myitkö niitä?

En. Mutta eihän tässä myynnistä ole kysekään. Mutta jos ajatellaan ompelijoita. He ompelevat toisten kankaista. Jopa Marimekon unikosta ja ottavat siitä maksun. Entä verhojen ompelu? Onko kangaskaupoilla oikeutta myydä Marimekon unikkoa ja ottaa vielä maksu verhojen ompelusta?

Marimekon luvallahan ne kangaskaupat sitä tekee.

Mutta sinä tai minä emme saa tehdä myyntiin Marimekon kankaista. Omaan käyttöön ja lahjaksi voimme tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän takia Marimekko myy kankaita?. Ja mikähän villapaita tai sukat olisi sopiva tehdä itse? Perinteiset kuviot, juoksevakoira yms? Entä voiko tehdä islantilais- tai norjalaisvillapaitaa?

Kyllä sinä voit itsellesi tehdä tai ystävällesi lahjaksi ihan millaisen villapaidan haluat. Eikö ihmiset oikeasti tajua eroa harrastuksen ja kaupallisen toiminnan välillä?

Aloituksessa ei puhuta kaupallisesta tarkoituksesta vaan oman kodin ta tavaroiden duunaamisesta. Ymmärrän hyvin, etten voi alkaa tekemään feikkituotteita. Si en ymmärrä, miksi en voisi myydä Marimekon kankaasta tehtyjä tuotteita, jos he kerran myyvät kankaita. En väitä tekemiäni tuotteita Marimekon tekemiksi. En yritä tehdä feikkejä, vaan omia tuotteita toisten kankaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän takia Marimekko myy kankaita?. Ja mikähän villapaita tai sukat olisi sopiva tehdä itse? Perinteiset kuviot, juoksevakoira yms? Entä voiko tehdä islantilais- tai norjalaisvillapaitaa?

Kyllä sinä voit itsellesi tehdä tai ystävällesi lahjaksi ihan millaisen villapaidan haluat. Eikö ihmiset oikeasti tajua eroa harrastuksen ja kaupallisen toiminnan välillä?

Ei, koska eivät ymmärrä lukemaansa.

Apukoulu jäänyt kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut mieleen, että itsetehty olisi feikki. Itse koristelun lasten mustia huppareita punaisella unikkokankaalla. Kuvittelin olevani luova ja lasten muodikkaita. Minä tykkäsin, lapset tykkäsi ja kaverit tykkäsi. En kyllä yrittänyt olla Marimekko. Enkä ajatellut, että joku ne puserot sekouttaisi Marimekon puseroiksi. Ne oli collareita, joyka oli koristeltu Marimekon kankaalla.

Siis myitkö niitä?

En. Mutta eihän tässä myynnistä ole kysekään. Mutta jos ajatellaan ompelijoita. He ompelevat toisten kankaista. Jopa Marimekon unikosta ja ottavat siitä maksun. Entä verhojen ompelu? Onko kangaskaupoilla oikeutta myydä Marimekon unikkoa ja ottaa vielä maksu verhojen ompelusta?

Marimekon luvallahan ne kangaskaupat sitä tekee.

Mutta sinä tai minä emme saa tehdä myyntiin Marimekon kankaista. Omaan käyttöön ja lahjaksi voimme tehdä.

Höpö höpö. Saan tehdä myyntiin, mutta en saa väittää sen olevan marimekkoa. Saan myydä Marimekon kankaista tyynyjä, mutta en saa myydä marimekkotyynyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän takia Marimekko myy kankaita?. Ja mikähän villapaita tai sukat olisi sopiva tehdä itse? Perinteiset kuviot, juoksevakoira yms? Entä voiko tehdä islantilais- tai norjalaisvillapaitaa?

Kyllä sinä voit itsellesi tehdä tai ystävällesi lahjaksi ihan millaisen villapaidan haluat. Eikö ihmiset oikeasti tajua eroa harrastuksen ja kaupallisen toiminnan välillä?

Ohis. Isot yritykset yrittävät koko ajan murentaa pelisääntöjä muun muassa kaupallistamalla kansanperinnettä. Esimerkiksi muinaiskorut yritetään saada mallisuojan piiriin. Unikon suunnittelijakin kävi hakemassa monta printtiään suoraan slaavilaisista perinnekuvioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut mieleen, että itsetehty olisi feikki. Itse koristelun lasten mustia huppareita punaisella unikkokankaalla. Kuvittelin olevani luova ja lasten muodikkaita. Minä tykkäsin, lapset tykkäsi ja kaverit tykkäsi. En kyllä yrittänyt olla Marimekko. Enkä ajatellut, että joku ne puserot sekouttaisi Marimekon puseroiksi. Ne oli collareita, joyka oli koristeltu Marimekon kankaalla.

Siis myitkö niitä?

En. Mutta eihän tässä myynnistä ole kysekään. Mutta jos ajatellaan ompelijoita. He ompelevat toisten kankaista. Jopa Marimekon unikosta ja ottavat siitä maksun. Entä verhojen ompelu? Onko kangaskaupoilla oikeutta myydä Marimekon unikkoa ja ottaa vielä maksu verhojen ompelusta?

Marimekon luvallahan ne kangaskaupat sitä tekee.

Mutta sinä tai minä emme saa tehdä myyntiin Marimekon kankaista. Omaan käyttöön ja lahjaksi voimme tehdä.

Sitä, onko tällainen kielto laillinen, ei ole vielä korkeammissa oikeusasteissa selvitetty. Itsekin olen Marimekon kankaita ostanut, enkä ole missään vaiheessa ostoprosessia kohdannut minkäänlaista disclaimeria.

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas on noloa käydä peitsi tanassa taistoon monikansallisen firman tekijänoikeuksien puolesta. Heillä on kyllä siellä ärhäkät lakimiehensä tulkitsemassa lakia haluamaansa suuntaan, meidän ei enää tarvitse sitä heidän puolestaan tehdä.

Ennemminkin olisi kiinnostunut Marimekon työntekijöiden asemasta halpatuotantomaissa.

Eli sinusta varastaminen on ok, kunhan varastaa isoilta firmoilta ja rikkailta ihmisiltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut mieleen, että itsetehty olisi feikki. Itse koristelun lasten mustia huppareita punaisella unikkokankaalla. Kuvittelin olevani luova ja lasten muodikkaita. Minä tykkäsin, lapset tykkäsi ja kaverit tykkäsi. En kyllä yrittänyt olla Marimekko. Enkä ajatellut, että joku ne puserot sekouttaisi Marimekon puseroiksi. Ne oli collareita, joyka oli koristeltu Marimekon kankaalla.

Siis myitkö niitä?

En. Mutta eihän tässä myynnistä ole kysekään. Mutta jos ajatellaan ompelijoita. He ompelevat toisten kankaista. Jopa Marimekon unikosta ja ottavat siitä maksun. Entä verhojen ompelu? Onko kangaskaupoilla oikeutta myydä Marimekon unikkoa ja ottaa vielä maksu verhojen ompelusta?

Marimekon luvallahan ne kangaskaupat sitä tekee.

Mutta sinä tai minä emme saa tehdä myyntiin Marimekon kankaista. Omaan käyttöön ja lahjaksi voimme tehdä.

Höpö höpö. Saan tehdä myyntiin, mutta en saa väittää sen olevan marimekkoa. Saan myydä Marimekon kankaista tyynyjä, mutta en saa myydä marimekkotyynyjä.

Et saa, ellet hanki ensin Marimekolta lupaa. Kysypä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas on noloa käydä peitsi tanassa taistoon monikansallisen firman tekijänoikeuksien puolesta. Heillä on kyllä siellä ärhäkät lakimiehensä tulkitsemassa lakia haluamaansa suuntaan, meidän ei enää tarvitse sitä heidän puolestaan tehdä.

Ennemminkin olisi kiinnostunut Marimekon työntekijöiden asemasta halpatuotantomaissa.

Eli sinusta varastaminen on ok, kunhan varastaa isoilta firmoilta ja rikkailta ihmisiltä?

Jos näin, niin sitten sinusta varastaminen on ok, jos varastaa köyhiltä kehitysmaalaisilta.

Minulle kyllä sopisi vähän korkealaatuisempikin argumentointi, ja nimenomaan se puoli, onko Marimekon vaatimus Suomen lain mukainen, mutta mennään nyt näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut mieleen, että itsetehty olisi feikki. Itse koristelun lasten mustia huppareita punaisella unikkokankaalla. Kuvittelin olevani luova ja lasten muodikkaita. Minä tykkäsin, lapset tykkäsi ja kaverit tykkäsi. En kyllä yrittänyt olla Marimekko. Enkä ajatellut, että joku ne puserot sekouttaisi Marimekon puseroiksi. Ne oli collareita, joyka oli koristeltu Marimekon kankaalla.

Siis myitkö niitä?

En. Mutta eihän tässä myynnistä ole kysekään. Mutta jos ajatellaan ompelijoita. He ompelevat toisten kankaista. Jopa Marimekon unikosta ja ottavat siitä maksun. Entä verhojen ompelu? Onko kangaskaupoilla oikeutta myydä Marimekon unikkoa ja ottaa vielä maksu verhojen ompelusta?

Marimekon luvallahan ne kangaskaupat sitä tekee.

Mutta sinä tai minä emme saa tehdä myyntiin Marimekon kankaista. Omaan käyttöön ja lahjaksi voimme tehdä.

Höpö höpö. Saan tehdä myyntiin, mutta en saa väittää sen olevan marimekkoa. Saan myydä Marimekon kankaista tyynyjä, mutta en saa myydä marimekkotyynyjä.

Et saa, ellet hanki ensin Marimekolta lupaa. Kysypä.

Toisin kuin moni tässä ketjussa kuvittelee, Suomessa on olemassa ihan oikea tekijänoikeuslaki. Eli Marimekko ei määrittele, mikä on laillista ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan tullut mieleen, että itsetehty olisi feikki. Itse koristelun lasten mustia huppareita punaisella unikkokankaalla. Kuvittelin olevani luova ja lasten muodikkaita. Minä tykkäsin, lapset tykkäsi ja kaverit tykkäsi. En kyllä yrittänyt olla Marimekko. Enkä ajatellut, että joku ne puserot sekouttaisi Marimekon puseroiksi. Ne oli collareita, joyka oli koristeltu Marimekon kankaalla.

Siis myitkö niitä?

En. Mutta eihän tässä myynnistä ole kysekään. Mutta jos ajatellaan ompelijoita. He ompelevat toisten kankaista. Jopa Marimekon unikosta ja ottavat siitä maksun. Entä verhojen ompelu? Onko kangaskaupoilla oikeutta myydä Marimekon unikkoa ja ottaa vielä maksu verhojen ompelusta?

Marimekon luvallahan ne kangaskaupat sitä tekee.

Mutta sinä tai minä emme saa tehdä myyntiin Marimekon kankaista. Omaan käyttöön ja lahjaksi voimme tehdä.

Höpö höpö. Saan tehdä myyntiin, mutta en saa väittää sen olevan marimekkoa. Saan myydä Marimekon kankaista tyynyjä, mutta en saa myydä marimekkotyynyjä.

Ei pidä paikkaansa.

"Voinko valmistaa tuotteita myyntiin Marimekon kankaista?

Marimekon kuviot ovat Suomessa ja maailmalla hyvin tunnettuja, ja niihin kohdistuu immateriaalioikeudellinen suoja. Suoja kohdistuu myös niihin liittyvään maineeseen ja tunnettuuteen. Emme siksi salli kankaidemme kaupallista hyödyntämistä eli tuotteiden valmistamista kaupallisiin tarkoituksiin. Kaupallisella tarkoituksella tarkoitetaan taloudellisen hyödyn saamiseen tähtäävää liiketoimintaa. Itselleen tai lahjaksi voi toki käsitöitä/tuotteita tehdä."

Jos haluaa, niin Marimekon voi tietenkin viedä tästä oikeuteen. Kannattaa varata iso tukku rahaa.

Minun mielestäni Marimekon imagoon sopisi mainiosti se, että sallisivat kankaistaan tehtyjen pientuotteiden ja esimerkiksi tilkkutöiden myynnin. Se olisi täydellisesti urbaanin marttailun hengen ja nykypäivän kierrätysaatteen mukaista, ja toisi heille positiivista näkyvyyttä sekä uusia ideoitakin. Juristeille olisi ihan riittävästi töitä, kun kitkisivät Kaukoidän kopioita.

Mutta ilmeisesti he sitten ovat ottaneet tällaisen disneymäisen uhkailulinjan. Ehkä se on trendikästä maailmalla.