Lue keskustelun säännöt.
Onko mielenterveyshoito Suomessa tosiaan näin lamassa?
14.05.2015 |
Pikkuveljeni joutui kokemaan tämän raskaimman kautta. Syksystä asti jatkunut masennus ja uupumus veti niin pohjalle, että hän alkoi kärsiä itsetuhoisista ajatuksista. Hoidoksi näihin hän sai terapiakäyntejä kolme käyntiä reilun puolen vuoden aikana. Kuulemma niistäkin jäi vain paska maku. Lääkkeitä kokeiltiin myös, mutta ne aiheuttivat niin rajuja sivuvaikutuksia(ääniharhoja, väsymystä), että jouduttiin lopettamaan.
Tällä hetkellä hän on psykiatrisessa sairaalahoidossa. Arvatkaa miten?
Hän oli lähtenyt aamulla kotoaan kuulemma aikeena tappaa itsensä, oli suunnitellutkin jo hyppäämistä ja junan alle menemistä. Muutamista tunneista ei ole vieläkään tietoa, mutta eräällä asemalla hän oli mennyt sanomaan vartijalle, että hän ei enää kestä tätä oloa, että hän aikoo hypätä seuraavan junan alle. Vartija oli vetänyt sivuun juttelemaan ja kutsunut poliisit, jotka taas olivat kutsuneet ambulanssin, mikä oli kuskannut psykiatriapäivystykseen, sieltä akuuttiosastolle.
Onneksi tässä maailmassa on vielä tuon vartijan kaltaisia ihmisiä, joihin voi luottaa.
Kommentit (72)
Nostan hattua vartijalle. Onneksi päättyi (ainakin toistaiseksi) hyvin. Mulla samanlaisia kokemuksia, nyt ei mitään hoitoa menossa. Ajattelin kuitenkin jättää junaradat rauhaan ja lähteä täältä reilummalla tavalla. Toivottavasti veljesi saa osastolla hyvää hoitoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän useamman tapauksen, missä edes itsemurhayritys ei riitä syyksi hoitoon pääsylle. Vielä vaikeammin pääsee, jos vielä itse kykenee apua hakemaan. Todella surullisessa jamassa todellakin tässä "hyvinvointivaltiossa" tuo tilanne. Mt-ongelmat on kuitenkin yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin (etenkin nuorila ihmisillä) ja jos niiden hoitoon ei ole resursseja niin hukataan järkyttävä määrä elinvuosia ja myös yhteiskunnan varoja. Ongelma kun koskettavat yleensä sen sairastuneen lähipiiriä ja moni ahdistuu ja sairastu myös itse siitä kun ei pysty läheisiään auttamaan kun apua ei vain saa.
Tässä mielessä on turha väittää, ettei Suomessa ole elintasoeroja. Kelan tukema psykoterapia maksaa silti niin paljon, ettei siihen ole monella varaa, etenkään jos ei ole työkuntoinen. Eli hyvätuloiset saa tässäkin hoitoa, jos sitä tarvitsevat.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 19:41"]
up
[/quote]
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai että poliisit kutsui. Psyykkinen sairaus on poliisiasia.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 20:27"]Vai että poliisit kutsui. Psyykkinen sairaus on poliisiasia.
[/quote]
Mikäli henkilöstä on uhka itselleen tai muille on kyseessä poliisiasia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 20:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 20:27"]Vai että poliisit kutsui. Psyykkinen sairaus on poliisiasia. [/quote] Mikäli henkilöstä on uhka itselleen tai muille on kyseessä poliisiasia
[/quote] Minkä lain minkä pykälän perusteella?
Joo,minutkin käännytettiin kotiin kun olin jonkinlaisen hermoromahduksen/burnoutin saanut elämän romahtaessa.Ruoka ei mennyt alas,en kyennyt kauppaan edes menemään.Oma äiti pelasti,koska onnistuin saamaan itseni junaan ja kotiin.Toivuin siellä pari kuukautta ja pääsin takaisin Suht koht normielämään.Masennus nostaa välillä päätään,samoin itsetuhoisuus, mutta ikinä en aio enää ainakaan julkiselta apua hakea.Mieluummin työkyvyttömyyseläkkeelle tai hautaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 01:36"]
Olet varmasti veljesi kanssa hirveässä tilanteessa. Toivon että hän paranee pian ja että itsetuhoisuus on ohi.
Mielenterveysongelmien hoidossa terveyshenkilökunnan ja viranomaisten resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Mitä he oikeasti voivat tehdä veljesi hyväksi jos lääkehoito ja keskusteluterapia eivät toimi? Laittaa lopuksi iäksi 24/7 valvontaan, jotta tämä ei saa vahingoitettua itseään?
Oletko yrittänyt jutella veljesi kanssa tämän ongelmista tai tiedätkö mistä veljesi ongelmat ja itsetuhoisuus johtuvat? Onko kyseessä huume tai alkoholiongelmia? Velkaongelmia? Psykoosi tai jokin mielenterveyden vakavampi sairaus, joka aiheuttaa itsetuhoisuutta? Rahaongelmia? Parisuhdeongelmia? Ongelmia yhteiskunnallisessa asemassa? Heikko itsetunto? Huonot sukulaissuhteet? Kukaan ei välitä?
Jos yrittäisitte ottaa selvää ja tukea veljeäsi paremman elämän alkuun. Terveydenhoitohenkilökunta ja viranomaiset eivät ole mitään jumalia, joten yhteiskunta ei välttämättä osaa auttaa vaikka haluaisi.
[/quote]
Sähän nyt olet ihan kympin kusipää.
Syyllistät ap:ta veljen sairaudesta. Että "ota selvää syystä ja korjaa se, äläkä valita!"
Sinulle tiedoksi: masennus on sairaus, eikä silöä ole yhtä yksittäistä syytä. Kuka tahansa voi masentua, vaikka asiat ovat miten hyvin tahansa.
Luitko sitä paitsi ap:n aloitusta, siis oikeasti? Hän kertoi, että veli sai hoitona sopimattomat lääkkeet ja kokonaista KOLME vastaanottoaikaa puolen vuoden aikana terapeutille. Oikea terapia vaatisi viikottaisia tapaamisia, joita voidaan vakavassa masennuksessa joutua jatkamaan vuosiakin. Kolme tapaamista on verrattavissa siihen, että syöpäsairaalle annetaan paketti asperiinia ja luulotellaan, että sillä se paranee.
Yhteiskunta osaisi auttaa kyllä, masennus on hoidettavissa. Mutta se vaatii resursseja. Ja se vaatii poliittisia päätöksiä ja tahtoa.
Eikä tuollaista sinun harrastamaasi sivullisten syyllistämistä ja vittuilua. Toivon sulle oikein pahaa mieltä ja mieluiten vielä painajaisia ensi yöksi.
ohis
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 20:35"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 20:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 20:27"]Vai että poliisit kutsui. Psyykkinen sairaus on poliisiasia. [/quote] Mikäli henkilöstä on uhka itselleen tai muille on kyseessä poliisiasia
[/quote] Minkä lain minkä pykälän perusteella?
[/quote]
poliisi sarjassa siitä sanottiin ja muistan myös kun koulussa siitä puhuttiin. Mutta yleensähän soitetaan 112 joka tapauksessa ja sieltä päättävät kumpi on oikea hoitamaan asiaa ambulanssi vai poliisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 23:47"]
Itse yritin itsemurhaa ja sairaalassa tikattiin ranteet kiinni ja lähetettiin takaisin kotiin. Mtt antoi seuraavan lääkäriajan 3kk päähän jotta tästä itsemurhan yrityksestä keskustellaan
[/quote]
Järkyttävää :o
Ensinnäkin jos veljesi on julkisella puolella niin mun on pakko paljastaa ikävä asia, sieltä ei todellakaan saa terapiaa, sillä julkisella puolella keskusteluapua antavat sairaanhoitajat, eivät psykoterapeutit. Oikeaa psykoterapiaa saa aikuiset vain yksitiyseltä puolelta.
Itse olen 25-v ja mt-syistä eläkkeellä. En tosin ole masentunut vaan on toinen sairaus kyseessä. Mielenterveyshoito on todella retuperällä, aikoja ei saa julkiselle puolelle melkein koskaan, hoitona on lääkkeet, joilla ei ole tarpeeksi tehoa ja rahaa ei ole oikeaan psykoterapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että veljesi pääsi edes tässä vaiheessa hoitoon. Omassa lähipiirissä on kaksi tapausta (toinen viidentoista vuoden takaa, toinen tuore tapaus), jossa pitkällä masennushistorialla itsemurhaa yrittänyt ei saanut hoitoa, vaan lähetettiin kotiin lääkeresepti kourassa. Kumpikaan ei enää ole elossa, voitte arvata miksi.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 01:36"]
Olet varmasti veljesi kanssa hirveässä tilanteessa. Toivon että hän paranee pian ja että itsetuhoisuus on ohi.
Mielenterveysongelmien hoidossa terveyshenkilökunnan ja viranomaisten resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Mitä he oikeasti voivat tehdä veljesi hyväksi jos lääkehoito ja keskusteluterapia eivät toimi? Laittaa lopuksi iäksi 24/7 valvontaan, jotta tämä ei saa vahingoitettua itseään?
Oletko yrittänyt jutella veljesi kanssa tämän ongelmista tai tiedätkö mistä veljesi ongelmat ja itsetuhoisuus johtuvat? Onko kyseessä huume tai alkoholiongelmia? Velkaongelmia? Psykoosi tai jokin mielenterveyden vakavampi sairaus, joka aiheuttaa itsetuhoisuutta? Rahaongelmia? Parisuhdeongelmia? Ongelmia yhteiskunnallisessa asemassa? Heikko itsetunto? Huonot sukulaissuhteet? Kukaan ei välitä?
Jos yrittäisitte ottaa selvää ja tukea veljeäsi paremman elämän alkuun. Terveydenhoitohenkilökunta ja viranomaiset eivät ole mitään jumalia, joten yhteiskunta ei välttämättä osaa auttaa vaikka haluaisi.
[/quote]
Sähän nyt olet ihan kympin kusipää.
Syyllistät ap:ta veljen sairaudesta. Että "ota selvää syystä ja korjaa se, äläkä valita!"
Sinulle tiedoksi: masennus on sairaus, eikä silöä ole yhtä yksittäistä syytä. Kuka tahansa voi masentua, vaikka asiat ovat miten hyvin tahansa.
Luitko sitä paitsi ap:n aloitusta, siis oikeasti? Hän kertoi, että veli sai hoitona sopimattomat lääkkeet ja kokonaista KOLME vastaanottoaikaa puolen vuoden aikana terapeutille. Oikea terapia vaatisi viikottaisia tapaamisia, joita voidaan vakavassa masennuksessa joutua jatkamaan vuosiakin. Kolme tapaamista on verrattavissa siihen, että syöpäsairaalle annetaan paketti asperiinia ja luulotellaan, että sillä se paranee.
Yhteiskunta osaisi auttaa kyllä, masennus on hoidettavissa. Mutta se vaatii resursseja. Ja se vaatii poliittisia päätöksiä ja tahtoa.
Eikä tuollaista sinun harrastamaasi sivullisten syyllistämistä ja vittuilua. Toivon sulle oikein pahaa mieltä ja mieluiten vielä painajaisia ensi yöksi.
ohis
[/quote]
Ohis, komppi! Miten tuota siteeraamaasi kirjoitusta on viisi ihmistä yläpeukuttanut, käsittämätöntä. Tuollainen perheenjäsenten syyllistäminen on ihan tajuttoman julmaa, koska he jo ilman syyllistämistäkin ovat hädissään perheenjäsenen voinnista. Mutta jos hoitoa ei saa, siinä on todella avuton olo. Aplle voimia, kannattaa jo nyt miettiä, mitä kautta lähdette hakemaan psykiatrista apua, sillä veli tuskin on pitkään sairaalaaa, kotiuttaminen tapahtuu ihan turhan nopeasti.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 01:36"]
Olet varmasti veljesi kanssa hirveässä tilanteessa. Toivon että hän paranee pian ja että itsetuhoisuus on ohi.
Mielenterveysongelmien hoidossa terveyshenkilökunnan ja viranomaisten resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Mitä he oikeasti voivat tehdä veljesi hyväksi jos lääkehoito ja keskusteluterapia eivät toimi? Laittaa lopuksi iäksi 24/7 valvontaan, jotta tämä ei saa vahingoitettua itseään?
Oletko yrittänyt jutella veljesi kanssa tämän ongelmista tai tiedätkö mistä veljesi ongelmat ja itsetuhoisuus johtuvat? Onko kyseessä huume tai alkoholiongelmia? Velkaongelmia? Psykoosi tai jokin mielenterveyden vakavampi sairaus, joka aiheuttaa itsetuhoisuutta? Rahaongelmia? Parisuhdeongelmia? Ongelmia yhteiskunnallisessa asemassa? Heikko itsetunto? Huonot sukulaissuhteet? Kukaan ei välitä?
Jos yrittäisitte ottaa selvää ja tukea veljeäsi paremman elämän alkuun. Terveydenhoitohenkilökunta ja viranomaiset eivät ole mitään jumalia, joten yhteiskunta ei välttämättä osaa auttaa vaikka haluaisi.
[/quote]
Ap sanoo, että sen veljelle annettiin kolme tapaamista reilun puolen vuoden aikana. Millä logiikalla sä tulkitset, että keskusteluterapiaa on edes yritetty kunnolla?
Ei se yksityisellä puolellakaan aina niin hyvää ole. Itselläni oli non 10 vuotta sitten paha vuosia kestänyt masennus, paniikkikohtauksia ja unettomuutta, koulu oli katkolla, lääkkeitä oli yleiseltä puolelta tuputettu mutta eihän niistä iloa ollut, pahensivat vain. Tilasin sitten aikaa yksityiseltä (Hämeenlinnan Mehiläinen), jos vaikka sieltä saisi jotain irti. En saanut aikaa kuin vain jollekin psykiatriselle hoitajalle. Aika meni lähinnä siihen, että hän kertoi valmistuneensa vasta ja olevansa myös homepaatti ja tuputti minulle homepaattivalmisteita. Tunsin itseni suureksi vitsiksi.
Olen toistaiseksi toipunut (pieniä oireita on vielä joskus, mutta elämä on hallussa), saanut käytyä koulun ja työelämässä, mutta kiitos siitä ei kuulu terveydenhuoltopalveluille.
En halua lukea muiden tekstejä, tartuin vain aloittajan tekstiin. Vastaus on kyllä. En usko yhtään terapiaan tims. mielenterveyshoitoihin, mielestäni ne voivat vain pahentaa ihmisen olotilaa, toivottomuuteen asti ja sitä myöden kohti kuolemaa. Terapians.hoidot ovat byrokraattisia, opittuja, ei Suomessa olla tarpeeksi kehittyneitä tuolla saralla. Apua tarvitsevat ovat viisaampia kuin avunantotarjonta. Turhaan uskotellaan terapian laatuun ja apuun, eikä ymmärretä sitä kyseenalaistaa. Paras apu on luotettavat ihmiset, joilla on älyä ymmärtää toisen ongelma ja jotka suhtautuvat ongelmaan normaalisti, ihminen ihmiselle, välittäen, tukien ja nostatuksella vaikka sitten osittain huumorilla ongelmien yli, eikä niissä velloen.
Oma kokemukseni on, että ihan kunnasta riippuu, miten on resursseja. Esim. Helsingissä oli lähes mahdoton saada apua ja pääsin lääkärille vain poikkeustapauksessa. Keravalla taas tapaan lääkäriä noin neljä kertaa vuodessa. Hoitajaa tapasin Helsingissä kuukausittain, Keravalla viikottain. Helsingissä lähetettiin itsariyrityksen jälkeen kotiin ("et sä enää tänään itteäs yritä tappaa") Aurorasta, Keravalla päädyin Peijaksen suljetulle osastolle pienemmästä syystä. Helsingissä en ollut koskaan päiväsairaalassa, nyt Keravalla se kuuluu kuntoutussuunnitelmaani olennaisesti (eli käyn kuukausittain intervallilla). Helsingissä sain rauhoittavia pyynnöstä, en muuta apua tai sairaslomaa, Keravalla annettiin lääkitys ahdistukseen, ei rauhoittavia, ja olen kohta hakemassa eläkettä (eli nyt sairaslomalla ollut kohta vuoden).
Kärjistetysti voisi sanoa, että muutto tänne pelasti minut. Jos olisin jatkanut Helsingissä asumista, olisin varmaan ennemmin tai myöhemmin päätynyt hautaan.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:05"][quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 23:47"]Itse yritin itsemurhaa ja sairaalassa tikattiin ranteet kiinni ja lähetettiin takaisin kotiin. Mtt antoi seuraavan lääkäriajan 3kk päähän jotta tästä itsemurhan yrityksestä keskustellaan
[/quote]
Alkoi naurattaa, koska aika 3 kk päähän itsemurhayrityksen jälkeen on törkeä vitsi. Oikeasti todella surullista. :(
[/quote]
sairaalassa tikkaavatt hoitajat oli turhan kovakouraisia nekin. Jäi sellainen halpaa lihaa olo. Ambulanssi mies tosin oli aivan ihana ja sympaattinen ihminen. Meinas itku päästä kun veivät sairaalaan koska sain ekaa kertaa oikeasti huolta osakseni vuosiin. Lääkäri oli myös mukava mutta näytti olevan enemmän kiinnostunut tietokoneesta kuin minun vpinnista.