Pystyisitkö olemaan vain ystävä miehen kanssa jota rakastat?
Ajattelin yrittää kun en voi kestää ajatusta ettei hän ole elämässäni enää ollenkaan. Tulenko tekemään elämästäni helvettiä?
Kommentit (58)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:54"]
Olen vähän kahden vaiheilla. Yhdessä oleminen on ihanaa, mutta jälkeenpäin vituttaa uskomattoman paljon, kun tietää ettei tästä tule ikinä mitään enempää. Voisi olla parempi ettei olisi missään tekemisissä niin voisi joskus päästä hänestä yli :(
[/quote]
Tätä juuri pelkään. Olen nyt siis sillä vaa'an kielellä, että tähän asti luulin, että meillä on sama päämäärä, miestäkin kiinnosta hitaasti ja omalla tavallaan suhde, vaikka se olisikin mahdollinen vasta vaikka piiitkän ajan kuluttua ottaa edes puheeksi, mutta sitten mies sanoi jotain sellaista, joka vaikutti ajatuksiini, että mies ei olekaan samalla "matkalla", TAI jos edelleen onkin, niin mä en enää sitten osaa mennä sinne.
Mutta mitä ihmettä mä teen jos hänestä nyt enää kuuluu, ja haluaa normitavata, kun mulla seinäksi on noussut se, että oon ihastunut häneen enkä saa vastakaikua enkä halua puhua asiasta, ettei hän karkaa tai suutu (kuten aiemmin selitin.)
15
Näistäkin vastauksista näkee, että rakastuneena kaverina oleminen ei toimi, koska se ei ole pyyteetöntä ja aitoa ystävyyttä jos toinen haluaa salaa muuta. Eikä tosiaan pysty iloitsemaan toisen uusista kumppaneista. Se onkin enemmän kuin armopaloihin tyytymistä ja siinä voi mennä itsekunnioitus ja katkeroitua.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:59"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:40"]
Kyllä ja olen ollutkin. Ajan kanssa siitä muodostui loistava ystävyyssuhde, johon olen voinut luottaa ylä- ja alamäissä. Nyt on molemmilla seurustelusuhde myös. Rakastan edelleen, mutta onneksi elämä ei ole niin mustavalkoista ettenkö olisi rakastunut tähän nykyiseen mieheenikin :)
[/quote]
Sama. Maailman luotettavin ja ihanin ihminen. Ja oon niin onnellinen, että sellainen on mun elämässä.
Mutta sen verran tavallaan kirpasi se miehen uusi suhde, että sanoin tälle naiselle, että katsookin, että tekee ystäväni onnelliseksi. Kaltoin kohtelusta joutuu mun kans tekemisiin.. :)
[/quote]
Not cool, sis.
Minusta tuo antaa tosi oudon kuvan sanojasta, ei yhtään kivan ja välittävän.
[/quote]
Ai mennä sanomaan noin vai ajatellakin noin?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:42"]Pakon edessä kyllä. Parempi niin kuin että ei olisi elämässäni ollenkaan. [/quote] Tähän tulokseen olen itsekin tullut.
[/quote]
Kuin myös.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:35"]En pystyisi, usko pois, sattuu liikaa. Enemmän kuin mitä erossa. [/quote]Pitää vielä lisätä, että tokihan myöhemmin voi ystäviä olla, kun tunteet tasaantuneet. Jos haluat olla ystävä tunteistasi huolimatta, pystytkö olemaan esim.onnellinen miehen puolesta jos löytää naisen?
[/quote]
Mulla varmaan riippuisi naisesta. En kyllä ole sata varma, että jotain huippusuloista ihanaa pystyisin hyväksymään. Jos taas nainen olis esim. reilusti itseäni vanhempi (mies saattaisi kiinnostua sellaisestakin) niin sitten helpommin.
Kyllä ja olenkin. Jo vuosikymmenen ollut. Tunne on kaiken lisäksi molemminpuolinen, mutta parisuhde meidän välillä ei onnistuisi, liian erilaiset elämäntyylit. Lisäksi olin jo varattu tutustuessamme, nykyään myös tämä toinen on tahollaan suhteessa. Näemme noin kerran vuodessa, käymme kahvilla tai syömässä ja tuijottelemme toisiamme silmiin. ;) Sen suurempaa pettämistä ei ole eikä tule. Rakastan myös aviomiestäni, eri tavalla tosin. Välillä on riipivä ikävä tai mustasukkaisuus, mutta elämä on. Silloin muistelen kaikkia ihania hetkiämme, ja niitä on tähän vuosikymmeneen mahtunut runsaasti.
Jos rakastat? Ei. Rikot vain itteäsi.
- kokemusta on
Näennäisesti pystyin kyllä olemaan kaveri, mutta rehellisesti sanottuna en.
Ensinnäkin aina kännissä itkin hänen peräänsä ja vonkasin, soittelin ja tekstailin. Keksin tekosyitä saadakseni hänet luokseni ja sitten takerruin kiinni.
Mies aina selvinpäin yritti puhua minulle järkeä, ja pitää etäisyyttä, mutta välitettiin oikeasti toisistamme niin paljon että ajauduttiin aina tekemisiin. Mies siis välitti platonisesti, minä ihan kaikin tavoin.
Vieläkin kahdeksan vuotta myöhemmin, onnellisesti naimisissa ja kaksivuotiaan pojan äitinä muistelen tuota tunnetta, suhdetta ja varsinkin ihmistä. En ymmärrä miksei meistä tullut mitään. En siis enää halua miestä takaisin mutten kyllä uskaltaisi tavatakaan vanhojen tunteiden pelossa.
Näennäisesti pystyin kyllä olemaan kaveri, mutta rehellisesti sanottuna en.
Ensinnäkin aina kännissä itkin hänen peräänsä ja vonkasin, soittelin ja tekstailin. Keksin tekosyitä saadakseni hänet luokseni ja sitten takerruin kiinni.
Mies aina selvinpäin yritti puhua minulle järkeä, ja pitää etäisyyttä, mutta välitettiin oikeasti toisistamme niin paljon että ajauduttiin aina tekemisiin. Mies siis välitti platonisesti, minä ihan kaikin tavoin.
Vieläkin kahdeksan vuotta myöhemmin, onnellisesti naimisissa ja kaksivuotiaan pojan äitinä muistelen tuota tunnetta, suhdetta ja varsinkin ihmistä. En ymmärrä miksei meistä tullut mitään. En siis enää halua miestä takaisin mutten kyllä uskaltaisi tavatakaan vanhojen tunteiden pelossa.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:04"]
Näistäkin vastauksista näkee, että rakastuneena kaverina oleminen ei toimi, koska se ei ole pyyteetöntä ja aitoa ystävyyttä jos toinen haluaa salaa muuta. Eikä tosiaan pysty iloitsemaan toisen uusista kumppaneista. Se onkin enemmän kuin armopaloihin tyytymistä ja siinä voi mennä itsekunnioitus ja katkeroitua.
[/quote]
Pikemminkin sanoisin, että kun ne ovat jo menneet esim. lapsuudenkodissa, niin ei pysty olemaan vaan pyyteetön ja aito ystävä. Rangaistaan nyt sitten lisää sinun tavallasi ja kielletään heiltä ystävyys, johon he pystyvät.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:35"]En pystyisi, usko pois, sattuu liikaa. Enemmän kuin mitä erossa. [/quote]Pitää vielä lisätä, että tokihan myöhemmin voi ystäviä olla, kun tunteet tasaantuneet. Jos haluat olla ystävä tunteistasi huolimatta, pystytkö olemaan esim.onnellinen miehen puolesta jos löytää naisen?
[/quote]
Mulla varmaan riippuisi naisesta. En kyllä ole sata varma, että jotain huippusuloista ihanaa pystyisin hyväksymään. Jos taas nainen olis esim. reilusti itseäni vanhempi (mies saattaisi kiinnostua sellaisestakin) niin sitten helpommin.
[/quote]
Jos ikä merkitsee, tuskin olit edes rakastunut. Hait vaan reikää johon tyrkätä penis.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:35"]En pystyisi, usko pois, sattuu liikaa. Enemmän kuin mitä erossa. [/quote]Pitää vielä lisätä, että tokihan myöhemmin voi ystäviä olla, kun tunteet tasaantuneet. Jos haluat olla ystävä tunteistasi huolimatta, pystytkö olemaan esim.onnellinen miehen puolesta jos löytää naisen?
[/quote]
Mulla varmaan riippuisi naisesta. En kyllä ole sata varma, että jotain huippusuloista ihanaa pystyisin hyväksymään. Jos taas nainen olis esim. reilusti itseäni vanhempi (mies saattaisi kiinnostua sellaisestakin) niin sitten helpommin.
[/quote]
Tässähän puhuttiin rakkaudesta, ei siitä että "saattaisit kiinnostua". Toivottavasti se vanhempi nainen kiertää sut kaukaa. Mulkku.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:35"]En pystyisi, usko pois, sattuu liikaa. Enemmän kuin mitä erossa. [/quote]Pitää vielä lisätä, että tokihan myöhemmin voi ystäviä olla, kun tunteet tasaantuneet. Jos haluat olla ystävä tunteistasi huolimatta, pystytkö olemaan esim.onnellinen miehen puolesta jos löytää naisen?
[/quote]
Mulla varmaan riippuisi naisesta. En kyllä ole sata varma, että jotain huippusuloista ihanaa pystyisin hyväksymään. Jos taas nainen olis esim. reilusti itseäni vanhempi (mies saattaisi kiinnostua sellaisestakin) niin sitten helpommin.
[/quote]
Jos ikä merkitsee, tuskin olit edes rakastunut. Hait vaan reikää johon tyrkätä penis.
[/quote]
Mitä vittua? Olen nainen. Luitko yhtään mihin vastasit ja mitä vastattiin?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:35"]En pystyisi, usko pois, sattuu liikaa. Enemmän kuin mitä erossa. [/quote]Pitää vielä lisätä, että tokihan myöhemmin voi ystäviä olla, kun tunteet tasaantuneet. Jos haluat olla ystävä tunteistasi huolimatta, pystytkö olemaan esim.onnellinen miehen puolesta jos löytää naisen?
[/quote]
Mulla varmaan riippuisi naisesta. En kyllä ole sata varma, että jotain huippusuloista ihanaa pystyisin hyväksymään. Jos taas nainen olis esim. reilusti itseäni vanhempi (mies saattaisi kiinnostua sellaisestakin) niin sitten helpommin.
[/quote]
Tässähän puhuttiin rakkaudesta, ei siitä että "saattaisit kiinnostua". Toivottavasti se vanhempi nainen kiertää sut kaukaa. Mulkku.
[/quote]
Mitä???? Haista paska, et tiedä nyt itse, mistä tässä puhuttiin.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:35"]En pystyisi, usko pois, sattuu liikaa. Enemmän kuin mitä erossa.
[/quote]
Mä mielummin olen yhteydessä ja osa hänen elämäänsä kuin erossa, koska se ikävä on jotain niin riistävän pistävää ettei sitä kestä. Mielummin siis ihan vain kavereita kuin erossa kokonaan.
Paskaa se on valitsi kummin vain :(
Miksei mies olisi sinusta kiinnostunut? En ole kokenut tuollaista. Onko kyseessä homo?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:22"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:35"]En pystyisi, usko pois, sattuu liikaa. Enemmän kuin mitä erossa.
[/quote]
Mä mielummin olen yhteydessä ja osa hänen elämäänsä kuin erossa, koska se ikävä on jotain niin riistävän pistävää ettei sitä kestä. Mielummin siis ihan vain kavereita kuin erossa kokonaan.
[/quote]
Siitä se sitten iloksi muuttuu, kun miehen nainen saa tietää, että sinä olet käynyt (käyt edelleen) kuumana hänen mieheensä. Voi olla, että uutta naista alkaa ahdistaa pelkkä ajatuskin sinusta viettämässä iltaa hänen miehensä kanssa. Lopulta tilanne meneekin sitten siihen, että mies hylkää sinut naisensa vuoksi. Mustasukkaisuus on välillä väistämätöntä, halusit sitä tai et.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:44"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 21:40"]
Kyllä ja olen ollutkin. Ajan kanssa siitä muodostui loistava ystävyyssuhde, johon olen voinut luottaa ylä- ja alamäissä. Nyt on molemmilla seurustelusuhde myös. Rakastan edelleen, mutta onneksi elämä ei ole niin mustavalkoista ettenkö olisi rakastunut tähän nykyiseen mieheenikin :)
[/quote]
Sama. Maailman luotettavin ja ihanin ihminen. Ja oon niin onnellinen, että sellainen on mun elämässä.
Mutta sen verran tavallaan kirpasi se miehen uusi suhde, että sanoin tälle naiselle, että katsookin, että tekee ystäväni onnelliseksi. Kaltoin kohtelusta joutuu mun kans tekemisiin.. :)
[/quote]
Not cool, sis.
Minusta tuo antaa tosi oudon kuvan sanojasta, ei yhtään kivan ja välittävän.