Lue keskustelun säännöt.
Kerroin äidilleni aloittaneeni opinnot ammattikorkeassa. Äidin kommentti oli, että
Opiskelija
15.01.2022 |
kannattaako tuo nyt. Vastasin, että kannattaa ja paranee työllistymismahdollisuudet. Siihen äiti vastasi, että no ei ainakaan täällä meidän kotipaikkakunnalla
Olen siis koulutukseltani lähihoitaja ja aloitin sairaanhoitajan opinnot. Sairaanhoitajana tulee paremmat mahdollisuudet päivä- tai kaksivuorotyöhön. On myös enemmän mahdollisuuksia työskennellä muuallakin kuin vanhustyössä. Täällä pienellä paikkakunnalla kun suurin osa lähihoitajista työskentelee vanhustyössä.
Joo se on totta, että ehkä täällä omalla paikkakunnalla ei välttämättä ole paljon työmahdollisuuksia koska asumme pienessä kylässä, mutta mulla on auto millä kulkea muualla.
Oli kyllä tosiaan kannustavaa äidiltä. Sitten ihmettelee, että miksi en kertonut hänelle heti kun sain tietää päässeeni koulutukseen. Niin kun tiesin reaktion. Huoh. Kehtaa ihmetellä miksi lapsensa eivät aivan kaikkea kerro tai kertovat vasta myöhemmin. Aina pitää vähätellä ja alentaa.
Kommentit (49)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, että olet pyrkimässä elämässä eteenpäin. Ei kannata välittää äidin sanomisista, hän on ajattelematon. Kurjaa ettei hän kannusta omaa lastaan mutta tee vain kuten itsellesi on parhaaksi.
Tsemppiä. Voisiko olla että äitisi olisi vähän kade sinun kouluttautumisesta? Vanhemmilla sukupolvilla on voinut olla vielä aikoja jolloin ei ole nähty tärkeänä opiskelua kun töitä on aina löytynyt kaikille.
Jokatapauksessa minä ainakin arvostan sinun sinnikkyyttä jatkaa opiskeluja, minusta ei olisi terveyden huollon alalle ja siksi koen paljon arvostusta terveysalan henkilökuntaa kohtaan.
Onnea ja iloa opintoihisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin tyypillistä suomalaista käyttäytymistä. Ei osata kannustaa.
Vierailija kirjoitti:
Oletpa kiinni äidissäsi.
Siis millä ihmeen tavalla?? Sillä tavalla, että olen tekemisissä äitini kanssa ja puhun hänelle? On äidissä paljon hyviäkin asioita, mutta kannustaa hän ei ole ikinä osannut. Eikä tajua, että voisi vain onnitella ja pitää muut ajatukset omana tietonaan.
Ihan olen kuule aikuinen, perheellinen töissä käyvä ihminen eikä äidissäni kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon opiskelupaikasta!
Kiitos!
Hieno juttu, että opiskelet. Ehkäpä äitisi pelkää juuri sitä, että lähdet kauas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti on tuollainen samanlainen. Hän ajattelee aina vain itsestään käsin ja koska hän itse sai 70-luvulla opintojen loppuvaiheessa työpaikan, jossa oli eläkkeelle jäämiseen asti, alkoi hän arvostella minua, kun vaihdoin itse ensimmäisestä työpaikastani pois. Koulutuksenkin olisi pitänyt mieluiten olla joku sellainen, minkä hän ymmärtää, kaikesta muusta kommentoi "mikä se tuollainen on, ei nyt tuollaista kannata hankkia" jne.
Keskustelemisesta hänen kanssaan ei tule yhtään mitään, enkä nykyään edes yritä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tuollainen samanlainen. Hän ajattelee aina vain itsestään käsin ja koska hän itse sai 70-luvulla opintojen loppuvaiheessa työpaikan, jossa oli eläkkeelle jäämiseen asti, alkoi hän arvostella minua, kun vaihdoin itse ensimmäisestä työpaikastani pois. Koulutuksenkin olisi pitänyt mieluiten olla joku sellainen, minkä hän ymmärtää, kaikesta muusta kommentoi "mikä se tuollainen on, ei nyt tuollaista kannata hankkia" jne.
Keskustelemisesta hänen kanssaan ei tule yhtään mitään, enkä nykyään edes yritä sitä.
Oma mutsi oli myös tuollainen. Olen itse tohtori ja onpa mukavaa keskustella omien lasten kanssa heidän korkeakouluopinnoistaan. Oma tutkinto eri alalta, muttei kuitenkin ymmärrän ja tiedän, mikä on meininki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä. Voisiko olla että äitisi olisi vähän kade sinun kouluttautumisesta? Vanhemmilla sukupolvilla on voinut olla vielä aikoja jolloin ei ole nähty tärkeänä opiskelua kun töitä on aina löytynyt kaikille.
Jokatapauksessa minä ainakin arvostan sinun sinnikkyyttä jatkaa opiskeluja, minusta ei olisi terveyden huollon alalle ja siksi koen paljon arvostusta terveysalan henkilökuntaa kohtaan.
Onnea ja iloa opintoihisi!
Niin en tiedä mistä sitten on kyse. Äiti on 40-luvun loppupuolella syntynyt ja käynyt vain kansakoulun. Töihin on mennyt heti kun koulu loppui ja sitä ennen toki auttoi pienellä kotitilalla. Äiti on ollut koko elämänsä työelämässä lukuunottamatta äitiyslomia/hoitovapaita ja pientä työttömyyspätkiää. Viimeisessä työpaikassa hän oli 25 vuotta.
Äiti on aina sanonut meille, että joku järkevä koulutus kannattaa hankkia eli ei ole ollut kouluttautumista vastaan. Ajatus oli kuitenkin, että amiksesta jonkin sopiva koulutus ja sitten vain työelämään. Ei mitään pitkiä koulutuksia. No minä ja sisko olemme käyneet lukion eikä äiti onneksi sitä kieltänyt. Veli on käynyt amiksen ja amk:n, on insinööri. Sisko meni opiskelemaan kasvatustieteitä ja on ollut töissä jo ennen valmistumista. Itse hain lukion jälkeen sairaanhoitajan koulutukseen, mutta kun en siihen silloin päässyt niin menin lähihoitajakouluun. Valmistuttuani työelämä sitten vei ja haaveet sh:n opinnoista jäi. Olen ollut nyt useamman vuoden töissä ja päätin, että nyt koitan hakea uudestaan. Ei tarvitse sitten vanhana miettiä, että mitä jos olisin hakenut... Pääsin koulutukseen ja opiskelen monimuotona töiden ohessa. Ikää mulla on lähemmäs 40v.
Isä on aina ollut kannustavampi ja sanonut, että jos mahdollisuuksia on niin kannattaa opiskella pidemmälle. Nykyään kun on täysin mahdollista opiskella vaikka mitä töiden ohessa niin ei talouskaan kärsi niin paljon. Lisäksi mä olen oikeutettu aikuiskoulutustukeen harjoittelun aikana. Päiväopiskelijaksi en olisi voinut lähteä taloussyistä.
Vierailija kirjoitti:
Hieno juttu, että opiskelet. Ehkäpä äitisi pelkää juuri sitä, että lähdet kauas.
En mä ole mihinkään tältä paikkakunnalta lähdössä. Meidän perheen elämä ja koti on täällä. Voin kulkea autolla toisilla paikkakunnilla töissä. Joudun jo kulkemaan koulussa kauempana ja harjoittelut on pakko tehdä muilla paikkakunnilla koska ei täällä ole sopivia harjoittelupaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi että äitisi on vähän juntti mutta älä anna sen hillitä opiskeluitasi. Onhan sairaanhoitajan tutkinto nyt kova juttu.
Äitisi taustan huomioiden voisin kuvitella, että hänen oma äitinsä on ollut todennäköisesti juuri tuollainen, eikä hän edes tajua, että on ottanut käyttöön mummun puhetyylin asenteineen.
Päättelen, että olen vähän nuorempi äitiäsi, mutta juuri tuollaista se kannustus kodeissa usein oli tuohon aikaan. Jos oli jotain ammatillisia tai muita haaveita, jotka viittasivat mahdolliseen sosiaaliseen nousuun, niin tehokkaasti "palautettiin" maan pinnalle toteamuksin, että "ei kannata", varsinkaan tyttöjen koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Oletpa kiinni äidissäsi.
Sulla meni oleellinen ohi nyt...
Vierailija kirjoitti:
Harmi että äitisi on vähän juntti mutta älä anna sen hillitä opiskeluitasi. Onhan sairaanhoitajan tutkinto nyt kova juttu.
No kyllä todellakin aion suorittaa opinnot loppuun. Jos mahdollista, niin koitan lyhentää opiskeluajan 3,5 vuodesta kolmeen vuoteen.
Opiskelija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi että äitisi on vähän juntti mutta älä anna sen hillitä opiskeluitasi. Onhan sairaanhoitajan tutkinto nyt kova juttu.
No kyllä todellakin aion suorittaa opinnot loppuun. Jos mahdollista, niin koitan lyhentää opiskeluajan 3,5 vuodesta kolmeen vuoteen.
Jos et kuitenkaan koittaisi vaan koettaisit tai yrittäisit.
Toivottavasti et oleta, että vanhempasi tarjoavat taloudellista apua, vaan teet viikonloput töitä ja viikot opiskelet.
Ammattikorkea on siitä rankka, että dissausta tulee sekä elämänkoulun/amiksen että yliopiston puolelta. Tsemppiä opiskeluun!
Sano äidillesi, että oletkin suunnitellut muuttavasi isommalle paikkakunnalle tai jopa ulkomaille.