Lue keskustelun säännöt.
Millaisia tuotteita sinä yleensä ostat "tilipäivän kunniaksi"?
Mulla meni just 60 € riddarin lankoihin ja toiset 60 € Zalandolle 3 mekkoon :) Yleensä tämäntyyppistä ostan, joku leivos kaupasta tai sipsipussi. Alkoholia en käytä.
Kommentit (651)
Vierailija kirjoitti:
Tuo on köyhälle tosi haitallinen ajatusmaailma juhlia palkkapäivää, varsinkin jos rahat on aina loppu ennen kuin seuraava palkka tulee. Tilille pitäisi saada puskuria niin ettei tarvitsisi elää aina odottaen seuraavaa palkkaa.
Helpommin sanottu monelle kuin tehty, mutta jo pieni puskuri helpottaa elämää ja vähentää stressiä.
Usein se köyhän tekemä pieni muutaman euron ostos juuri lievittää stressiä ja saa elämän tuntumaan hiukan siedettävämmältä. Monesti parempi kuin syödä mielialalääkkeitä.
Puskurirahan kerääminen on järkevää. Mutta joskus on tilanne, että tulot on niin pienet, ettei sitä kuukausien tai vuoden päästäkään ole pystynyt säästämään.
Vaikka olisi jättänyt sen elämäään edes pienen valonpilkahduksen jättänyt ostamatta.
Näitä kirjoittelevat ne, joilla ei tarvitse ofotella tilipäivää ja puskurirahaston kerääminen onnistuu ehkä luitenkin helpommin.
Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee, oli se sitten kuinka "tyhmää" tahansa joskus muutakin kuin sitä yhtä harmaata arkea.
Kuukausi on monelle pienituloiselle todella pitkä aika. Eläke esim. monesti siirtyy viikonlopun tai juhlapäivän vuoksi 2-3 päivää yli.
On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen jälkeen pieni kahvi ja joku kahvipulla on ihan paikallaan. Kenties kun sen voi juoda vielä yhdessä hyvän ystävän kanssa.
Se ei paljon puskurirahastoa kerrytä.
Tuntuu niin pahalta nämä ehkä hyvää tarkoittavat neuvot kun ette elä ettekä tiedä millaista on elää pienillä tuloilla ja varsinkin kun tietää etteivät ne ikinä siitä parane.
Minä suon ja iloitsen sydämestäni niistä pienistä ilon hetkistä joita köyhä ja varsinkin jo vanhempi ihminen pystyy itselleen edes kerran kuussa toteuttamaan.
Koskaan ei tiedä ovatko ne kenties viimeiset kahvit ystävän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hammasharjan vaihtopäitä ja siivoustarvikkeita esim. Ihonhoitotuotteitakaan en osta varalle enkä heti uusia, jos loppuvat ennen tilipäivää.
Maksan laskut ja säästän loput rahat. Ostan nykyään vain jos tarvitsen jotain, inhoan tätä jatkuvan kuluttamisen keinotekoista tarvetta koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Tilipäivänä lähtee joka kk rahastoihin, sijoitan n 10-15% netosta suoraan niihin. Näillä voin sitten juhlia elämää kun on eläkkeellä.
Jos elät eläkkeelle asti. Meilkein kaikki 55-60 vuotiaat tutut kuolleet tällä ikävälillä ja eläkeyhtiöiden johtajat taputtaa käsiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on köyhälle tosi haitallinen ajatusmaailma juhlia palkkapäivää, varsinkin jos rahat on aina loppu ennen kuin seuraava palkka tulee. Tilille pitäisi saada puskuria niin ettei tarvitsisi elää aina odottaen seuraavaa palkkaa.
Helpommin sanottu monelle kuin tehty, mutta jo pieni puskuri helpottaa elämää ja vähentää stressiä.
Usein se köyhän tekemä pieni muutaman euron ostos juuri lievittää stressiä ja saa elämän tuntumaan hiukan siedettävämmältä. Monesti parempi kuin syödä mielialalääkkeitä.
Puskurirahan kerääminen on järkevää. Mutta joskus on tilanne, että tulot on niin pienet, ettei sitä kuukausien tai vuoden päästäkään ole pystynyt säästämään.
Vaikka olisi jättänyt sen elämäään edes pienen valonpilkahduksen jättänyt ostamatta.Näitä kirjoittelevat ne, joilla ei tarvitse ofotella tilipäivää ja puskurirahaston kerääminen onnistuu ehkä luitenkin helpommin.
Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee, oli se sitten kuinka "tyhmää" tahansa joskus muutakin kuin sitä yhtä harmaata arkea.
Kuukausi on monelle pienituloiselle todella pitkä aika. Eläke esim. monesti siirtyy viikonlopun tai juhlapäivän vuoksi 2-3 päivää yli.
On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen jälkeen pieni kahvi ja joku kahvipulla on ihan paikallaan. Kenties kun sen voi juoda vielä yhdessä hyvän ystävän kanssa.
Se ei paljon puskurirahastoa kerrytä.Tuntuu niin pahalta nämä ehkä hyvää tarkoittavat neuvot kun ette elä ettekä tiedä millaista on elää pienillä tuloilla ja varsinkin kun tietää etteivät ne ikinä siitä parane.
Minä suon ja iloitsen sydämestäni niistä pienistä ilon hetkistä joita köyhä ja varsinkin jo vanhempi ihminen pystyy itselleen edes kerran kuussa toteuttamaan.
Koskaan ei tiedä ovatko ne kenties viimeiset kahvit ystävän kanssa.
Aina voi säästää. Aina. Pienistä tuloista voi laittaa säästöön pienen summan. Jos säästät 10 euroa kuukaudessa, vuoden päästä säästössä on jo 120 euroa. Sitku-elämää en kannata, vaan sitä että säästöistä myös nauttii.
Olen säästänyt opintotuesta, olen säästänyt äitiyspäivärahoista, tiedän mitä on olla pienituloinen. Puhun kokemuksesta. Säästöistä on ollut iloa. Säästöillä olen ostanut mm. omakotitalon tontin, joka toimi lainan vakuutena talon rakentamiselle. Nykyään minulla on oma, velaton talo, joten säästäminen on melko helppoa. Säästöillä olen myös matkustanut kivoihin paikkoihin. Kun palkka tulee tilille kerran kuukaudessa, en osta mitään ihmeellistä, mutta aina laitan rahaa säästöön. Uusilla säästöillä aion järjestää hulppeat 50-vuotisjuhlat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on köyhälle tosi haitallinen ajatusmaailma juhlia palkkapäivää, varsinkin jos rahat on aina loppu ennen kuin seuraava palkka tulee. Tilille pitäisi saada puskuria niin ettei tarvitsisi elää aina odottaen seuraavaa palkkaa.
Helpommin sanottu monelle kuin tehty, mutta jo pieni puskuri helpottaa elämää ja vähentää stressiä.
Usein se köyhän tekemä pieni muutaman euron ostos juuri lievittää stressiä ja saa elämän tuntumaan hiukan siedettävämmältä. Monesti parempi kuin syödä mielialalääkkeitä.
Puskurirahan kerääminen on järkevää. Mutta joskus on tilanne, että tulot on niin pienet, ettei sitä kuukausien tai vuoden päästäkään ole pystynyt säästämään.
Vaikka olisi jättänyt sen elämäään edes pienen valonpilkahduksen jättänyt ostamatta.Näitä kirjoittelevat ne, joilla ei tarvitse ofotella tilipäivää ja puskurirahaston kerääminen onnistuu ehkä luitenkin helpommin.
Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee, oli se sitten kuinka "tyhmää" tahansa joskus muutakin kuin sitä yhtä harmaata arkea.
Kuukausi on monelle pienituloiselle todella pitkä aika. Eläke esim. monesti siirtyy viikonlopun tai juhlapäivän vuoksi 2-3 päivää yli.
On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen jälkeen pieni kahvi ja joku kahvipulla on ihan paikallaan. Kenties kun sen voi juoda vielä yhdessä hyvän ystävän kanssa.
Se ei paljon puskurirahastoa kerrytä.Tuntuu niin pahalta nämä ehkä hyvää tarkoittavat neuvot kun ette elä ettekä tiedä millaista on elää pienillä tuloilla ja varsinkin kun tietää etteivät ne ikinä siitä parane.
Minä suon ja iloitsen sydämestäni niistä pienistä ilon hetkistä joita köyhä ja varsinkin jo vanhempi ihminen pystyy itselleen edes kerran kuussa toteuttamaan.
Koskaan ei tiedä ovatko ne kenties viimeiset kahvit ystävän kanssa.
Just. Ja kun monet ovat joutuneet aina vaan puskemaan ilman lepotaukoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilipäivänä lähtee joka kk rahastoihin, sijoitan n 10-15% netosta suoraan niihin. Näillä voin sitten juhlia elämää kun on eläkkeellä.
Olet siis varma, että pystyt juhlimaan kun olet eläkkeellä?
Minä juhlin pienesti esimerkiksi tilipäivänä, on mukavampaa elää kun on arjen pieniä kohokohtia juuri siinä hetkessä joka on meneillään.
En lykkää kivoja asioita sitku-elämään vaan elän hetkessä nytku-elämää.
En voi tietää elänkö koskaan sitä sitku-elämää.
Kannattaa nauttia elämästä silloin kun on elossa ja toimintakykyinen.Tuttavissa ja ikätovereissa on esimerkkejä elämän rajallisuudesta tai miten asiat saattavat muuttua hetkessä.
Luonnollisestikaan en, voin vaikka kuolla huomenna, kukaan ei täällä päiviensä määrää tiedä, enkä niin ole väittänytkään. Aika ikävä se on huomata sitten eläkkeellä, että vihdoinkin kun olisi aikaa tehdä asioita, niin ei ole rahaa edes perusasioihin. En ymmärrä miten tulevaisuuteen varautuminen tarkoittaa, että se olisi jotenkin pois nykyhetkestä? Juhlia voi, kun on juhlittavaa riippumatta siitä onko tilipäivä vai ei. Ja miksi juhlimisen tai elämästä nauttiminen tarkoittaa automaattisesti rahan käyttämistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes muista, mikä on tilipäivä. Ei vaikuta elämään ja rahankäyttöön mitenkään.
Eitarviimaksaamitään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilipäivänä lähtee joka kk rahastoihin, sijoitan n 10-15% netosta suoraan niihin. Näillä voin sitten juhlia elämää kun on eläkkeellä.
Jos elät eläkkeelle asti. Meilkein kaikki 55-60 vuotiaat tutut kuolleet tällä ikävälillä ja eläkeyhtiöiden johtajat taputtaa käsiään.
Säästämällä ja varautumalla voi myös päästä eläkkeelle ennen kuin virallinen eläkeikä alkaa, tai ainakin tehdä vähemmän töitä. Kyllä tilastollinen elinikä on yli tuon mainitsemasi reippaasti, joten sinun tuttavapiiri on kyllä poikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulevaekonomi kirjoitti:
Automaattisesti menee palkkapäivänä rahaa rahastoihin, säästötilille sekä tilille, josta ostan osakkeita. Ihan paras tunne, kun oma varalllisuus kasvaa. Suosittelen kaikille! :)
Rahat pinotaan sitten sun arkkuusi ja niiden kanssa liut valhallaan.
Toivon tuhkausta :) ja rahat menee sitten lapsille, juhlanaihe sekin.
Eitarviimaksaamitään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilipäivänä lähtee joka kk rahastoihin, sijoitan n 10-15% netosta suoraan niihin. Näillä voin sitten juhlia elämää kun on eläkkeellä.
Jos elät eläkkeelle asti. Meilkein kaikki 55-60 vuotiaat tutut kuolleet tällä ikävälillä ja eläkeyhtiöiden johtajat taputtaa käsiään.
Vähän ihmetyttää että missä piireissä pyörit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama tulisivatko ansiot tilille joka päivä tai kerran vuodessa korkoineen. Maksupäivä ei heilauta ostosteni ajoitusta mihinkään suuntaan.
Monesti ei ehkä ehdi käyttämään sitä pienistä tuloistaan keräämäänsä olematonta puskurirahastoa kun olet musertunut ja masentunut ilottomaan elämään.
Et ole saanut sitä pientä ilon hetkeä etkä myöskään koskaan voi hyötyä puskurirahastosta.
Sehän vasta on surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei välttämättä tilipäivänä vaan vasta just ennen seuraavaa tiliä, jos jäänyt yli edellisestä. Yleensä sipsipussi tai pizza tai kebab. Aina syötävää.
Vierailija kirjoitti:
Maksan laskut ja säästän loput rahat. Ostan nykyään vain jos tarvitsen jotain, inhoan tätä jatkuvan kuluttamisen keinotekoista tarvetta koko ajan.
Olet ymmärtänyt väärin. Ei ole kysymys pakonomaisesta tuhlauksesta monilla.
On näköjään vain kaksi vaihtoehtoa: pelkkä säästäminen tai keinotekoinen pakonomainen kuluttamisen tarve. Ei mitään siltä väliltä.
Aika elämästä vieras katsantokanta.
Työviikon jälkeen käyn usein perjantaisin ostamassa kukkakaupasta kimpun ja Alkosta pullon. Vielä kirjastosta kasa kirjoja niin viikonloppufiilis on valmis 🥰
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilipäivänä lähtee joka kk rahastoihin, sijoitan n 10-15% netosta suoraan niihin. Näillä voin sitten juhlia elämää kun on eläkkeellä.
Olet siis varma, että pystyt juhlimaan kun olet eläkkeellä?
Minä juhlin pienesti esimerkiksi tilipäivänä, on mukavampaa elää kun on arjen pieniä kohokohtia juuri siinä hetkessä joka on meneillään.
En lykkää kivoja asioita sitku-elämään vaan elän hetkessä nytku-elämää.
En voi tietää elänkö koskaan sitä sitku-elämää.
Kannattaa nauttia elämästä silloin kun on elossa ja toimintakykyinen.Tuttavissa ja ikätovereissa on esimerkkejä elämän rajallisuudesta tai miten asiat saattavat muuttua hetkessä.
Luonnollisestikaan en, voin vaikka kuolla huomenna, kukaan ei täällä päiviensä määrää tiedä, enkä niin ole väittänytkään. Aika ikävä se on huomata sitten eläkkeellä, että vihdoinkin kun olisi aikaa tehdä asioita, niin ei ole rahaa
Nedeso kun esimerkiksi sitä ruokaa ei saa kaupasta ilmaiseksi. perusasioihin. En ymmärrä miten tulevaisuuteen varautuminen tarkoittaa, että se olisi jotenkin pois nykyhetkestä? Juhlia voi, kun on juhlittavaa riippumatta siitä onko tilipäivä vai ei. Ja miksi juhlimisen tai elämästä nauttiminen tarkoittaa automaattisesti rahan käyttämistä?
Kun ilman rahaa ei saa esimerkiksi ruokaa kaupasta. Siksi liittyy rahankäyttöön.
Kun olet syönyt huonosti tai yksipuolisest viikon verran niin kyllä se on monelle juhlahetki kun saa ostaa jääkaappiin monipuolisempaa ruokaa ja syödä itsensä kylläiseksi. Voi ostaa kahvipaketin ja juoda kaipaamansa aamukahvit.
Tai kun tiimarilasit ovat hajonneet tai tulleet muuten sopimattomamiksi ja voit ostaa marketista tms. ehjät ja sopivat, että näet taas lukea tai katsoa kaupan hintalaput tarkemmin.
Joillakin on se halvinkin kännykkä hajonnut ja pystyy tili- tai eläkepäivänä ostamaann uuden, tietenkin taas sen halvimman kännykän.
Se juhliminen on niin eri tasoista meillä monilla. Joillakin siihen riittää muutama euro tai kalliimmillaan muutama kynmppi juhlistamaan muille jokapäiväistä ja itsestään selvää asiaa.
Eikö ole juhlavaa saada hankittua joku nyt puuttuva tärkeä tai jokapäiväiseen käyttöön tarvittava asia itselleen?
Ai ei, kun sen pystyy hankkimaan milloin vain niin ei varmaan tunnu miltään.
Laitan rahastoihin ja ETF:iin, jotta edes jotenkuten pärjäisin eläkkeellä. Palkkani on huono, mutta onneksi eläkkeeseen on aikaa. Olen 38 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on köyhälle tosi haitallinen ajatusmaailma juhlia palkkapäivää, varsinkin jos rahat on aina loppu ennen kuin seuraava palkka tulee. Tilille pitäisi saada puskuria niin ettei tarvitsisi elää aina odottaen seuraavaa palkkaa.
Helpommin sanottu monelle kuin tehty, mutta jo pieni puskuri helpottaa elämää ja vähentää stressiä.
Usein se köyhän tekemä pieni muutaman euron ostos juuri lievittää stressiä ja saa elämän tuntumaan hiukan siedettävämmältä. Monesti parempi kuin syödä mielialalääkkeitä.
Puskurirahan kerääminen on järkevää. Mutta joskus on tilanne, että tulot on niin pienet, ettei sitä kuukausien tai vuoden päästäkään ole pystynyt säästämään.
Vaikka olisi jättänyt sen elämäään edes pienen valonpilkahduksen jättänyt ostamatta.Näitä kirjoittelevat ne, joilla ei tarvitse ofotella tilipäivää ja puskurirahaston kerääminen onnistuu ehkä luitenkin helpommin.
Ihminen ei ole kone. Ihminen tarvitsee, oli se sitten kuinka "tyhmää" tahansa joskus muutakin kuin sitä yhtä harmaata arkea.
Kuukausi on monelle pienituloiselle todella pitkä aika. Eläke esim. monesti siirtyy viikonlopun tai juhlapäivän vuoksi 2-3 päivää yli.
On täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen jälkeen pieni kahvi ja joku kahvipulla on ihan paikallaan. Kenties kun sen voi juoda vielä yhdessä hyvän ystävän kanssa.
Se ei paljon puskurirahastoa kerrytä.Tuntuu niin pahalta nämä ehkä hyvää tarkoittavat neuvot kun ette elä ettekä tiedä millaista on elää pienillä tuloilla ja varsinkin kun tietää etteivät ne ikinä siitä parane.
Minä suon ja iloitsen sydämestäni niistä pienistä ilon hetkistä joita köyhä ja varsinkin jo vanhempi ihminen pystyy itselleen edes kerran kuussa toteuttamaan.
Koskaan ei tiedä ovatko ne kenties viimeiset kahvit ystävän kanssa.Aina voi säästää. Aina. Pienistä tuloista voi laittaa säästöön pienen summan. Jos säästät 10 euroa kuukaudessa, vuoden päästä säästössä on jo 120 euroa. Sitku-elämää en kannata, vaan sitä että säästöistä myös nauttii.
Olen säästänyt opintotuesta, olen säästänyt äitiyspäivärahoista, tiedän mitä on olla pienituloinen. Puhun kokemuksesta. Säästöistä on ollut iloa. Säästöillä olen ostanut mm. omakotitalon tontin, joka toimi lainan vakuutena talon rakentamiselle. Nykyään minulla on oma, velaton talo, joten säästäminen on melko helppoa. Säästöillä olen myös matkustanut kivoihin paikkoihin. Kun palkka tulee tilille kerran kuukaudessa, en osta mitään ihmeellistä, mutta aina laitan rahaa säästöön. Uusilla säästöillä aion järjestää hulppeat 50-vuotisjuhlat.
Nuorempana tämän ymmärrän. Olet vielä todella nuori jos vasta 50-vuotispäivä on tulossa.
Mutta kun ikää on jo lähellä mahdollista ylärajaa, noutaja voi tulla koska tahansa, niin mieluummin käytän sen 10 euroa kuukaudessa itseäni ilahduttamaan kuin odotan sen kertymistä vuosikausia.
120 euroa ei ole niin suuri raha vuodessa, että alkaisin nyt näillä vuosilla elää sitku-elämää.
Ei vaan jaksa kiusata itseään yhtään enempää, hyvä kun nytkin jaksaa elää.
Olet siis varma, että pystyt juhlimaan kun olet eläkkeellä?
Minä juhlin pienesti esimerkiksi tilipäivänä, on mukavampaa elää kun on arjen pieniä kohokohtia juuri siinä hetkessä joka on meneillään.
En lykkää kivoja asioita sitku-elämään vaan elän hetkessä nytku-elämää.
En voi tietää elänkö koskaan sitä sitku-elämää.
Kannattaa nauttia elämästä silloin kun on elossa ja toimintakykyinen.
Tuttavissa ja ikätovereissa on esimerkkejä elämän rajallisuudesta tai miten asiat saattavat muuttua hetkessä.