Miten venäläiset eivät tajua, kuinka huono valtiojohto heillä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjällä on omat riskinsä olla eri mieltä hallitsijan kanssa. Siitä on ehkä liian pitkät perinteet?

Mihail Gorbatšov oli toimi hyvin maltillisesti Neuvostoliiton viimeisenä johtajana 1986-1991 niin pitkälle kuin kommunistisen järjestelmän puitteissa pystyi toimimaan. Sen jälkeen Boris Jeltsinin aika 1991-1999 lienee Venäjän historian vapainta aikaa ennen kuin Putin nousi valtaan ja alkoi vähitellen kiristämään otettaan.

Suhteellisesti ottaen Venäjän tsaarien aika oli huomattavasti verettömämpää kuin 1917 valtaan nousseiden bolshevikkien, jotka eivät kaihtaneet mitään väkivaltaisuuksia poliittisia vastustajiaan vastaan. Tsaarien aikaan edes Siperiaan karkoittaminen ei tarkoittanut nälkään näännyttäviä työleirejä verrattana Neuvostoliiton gulag-järjestelmään (1918-1960), joka lakkautettiin nimellisesti 1960, mutta jatkui pienimuotoisempana v:een  1987 asti.

Jeltsin aloitti sodan Tsetseniaa vastaan sen julistauduttua itsenäiseksi. Miten tämä eroaa Putinista ja Ukrainan uhasta?

Venäläisille Putin on hyvä ja jämäkkä johtaja. Sota koskee vain pientä sotilaiden joukkoa.

Käy huvikseen lukemassa venäläisten uutissivustojen kommentteja kuinka vihamielisia venäläiset ovat muita maita vastaan. Kyllä ne tukee Putinia.

Vierailija kirjoitti:

Putin on tehnyt niin paljon hyvää Venäjän taloudelle ja venäläisten elintasolle, että hän on syystäkin suosittu. En puhuisi huonosta valtionjohdosta.

Venäjä on kehitysmaa, josta puuttuu demokratia, oikeusvaltio, mielipiteen vapaus ja omaisuuden suoja. Mutta Venäjän mittapuun mukaan tämä varmaankin on menestys.

Vierailija kirjoitti:

Käy huvikseen lukemassa venäläisten uutissivustojen kommentteja kuinka vihamielisia venäläiset ovat muita maita vastaan. Kyllä ne tukee Putinia.

Mahdetaanko niillä sivuilla sallia erimielisiä kirjoituksia? Täälläkin on kova sensuuri niin helppo uskoa sen olevan venäjänkielisillä sivuilla vielä kovempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjällä on omat riskinsä olla eri mieltä hallitsijan kanssa. Siitä on ehkä liian pitkät perinteet?

Mihail Gorbatšov oli toimi hyvin maltillisesti Neuvostoliiton viimeisenä johtajana 1986-1991 niin pitkälle kuin kommunistisen järjestelmän puitteissa pystyi toimimaan. Sen jälkeen Boris Jeltsinin aika 1991-1999 lienee Venäjän historian vapainta aikaa ennen kuin Putin nousi valtaan ja alkoi vähitellen kiristämään otettaan.

Suhteellisesti ottaen Venäjän tsaarien aika oli huomattavasti verettömämpää kuin 1917 valtaan nousseiden bolshevikkien, jotka eivät kaihtaneet mitään väkivaltaisuuksia poliittisia vastustajiaan vastaan. Tsaarien aikaan edes Siperiaan karkoittaminen ei tarkoittanut nälkään näännyttäviä työleirejä verrattana Neuvostoliiton gulag-järjestelmään (1918-1960), joka lakkautettiin nimellisesti 1960, mutta jatkui pienimuotoisempana v:een  1987 asti.

Jeltsin aloitti sodan Tsetseniaa vastaan sen julistauduttua itsenäiseksi. Miten tämä eroaa Putinista ja Ukrainan uhasta?

Ei mitenkään. Venäläistä imperialismia.

Sinänsä Jeltsin jäi historiaan Suomen ystävänä, väitetysti valtion kassan tyhjennyttyä olisi Karjalaakin ollut myymässä. 

Vierailija kirjoitti:

Putin on tehnyt niin paljon hyvää Venäjän taloudelle ja venäläisten elintasolle, että hän on syystäkin suosittu. En puhuisi huonosta valtionjohdosta.

Putin oli luultavasti suhteellisen suosittu ensimmäisten presidenttikausiensa aikana 2000-2012, mutta sen jälkeen hän alkoi muuttaa Venäjän perustuslakia mielensä mukaiseksi vain pysyäkseen vallassa. Sen jälkeen Putinin ulkopolitiikkakin muuttui aggressiivisemmaksi mm. valtamalla Krimin ja luomalla Itä-Ukrainan vasallivaltiot 2014. Kun aito kansansuosio on kadonnut, niin vähänkin uskottavat opposition edustajat ovat joutuneet vangituiksi ja kansalaisjärjestöjä on julistettu "ulkomaisiksi agenteiksi". Putinista on tullut hyvin selvästi valtaan takertuva diktaattori, joka ei luultavasti edes voisi luopua vallasta joutumatta telkien taakse.

Mitä tulee Venäjän talouteen, niin vientiteollisuus perustuu edelleen öljyyn, maakaasuun ja muihin raaka-aineiseen. Krimin valtauksen jälkeen Venäjä on myös joutunut käyttämään huomattavan osan öljyrahastoistaan talouden pyörittämiseen. Etelä-Korean ja Venäjän talous on suunnilleen yhtä suuret, mutta jälkimmäistä maasta ei löydy Samsungin ja Huyndain kaltaisia tuotemerkkejä vientiteollisuuden vetureiksi.

Vierailija kirjoitti:

Käy huvikseen lukemassa venäläisten uutissivustojen kommentteja kuinka vihamielisia venäläiset ovat muita maita vastaan. Kyllä ne tukee Putinia.

Putinin oikea kannatus olisi samaa luokkaa kuin Persujen. Ja molemmat omien sanojensa mukaan toteuttavat legendaarista "kansan" tahtoa. 

Vierailija kirjoitti:

Käy huvikseen lukemassa venäläisten uutissivustojen kommentteja kuinka vihamielisia venäläiset ovat muita maita vastaan. Kyllä ne tukee Putinia.

En ole käynyt lukemassa, mutta saattaapa sielläkin joukko Kremlin trolleja ahkeroida yötäpäivää? Jos kerran suomalaisillakin palstoilla viihtyvät. Itse en luottaisi venäläislehtien palstojen kommenttien aitouteen lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjällä on omat riskinsä olla eri mieltä hallitsijan kanssa. Siitä on ehkä liian pitkät perinteet?

Mihail Gorbatšov oli toimi hyvin maltillisesti Neuvostoliiton viimeisenä johtajana 1986-1991 niin pitkälle kuin kommunistisen järjestelmän puitteissa pystyi toimimaan. Sen jälkeen Boris Jeltsinin aika 1991-1999 lienee Venäjän historian vapainta aikaa ennen kuin Putin nousi valtaan ja alkoi vähitellen kiristämään otettaan.

Suhteellisesti ottaen Venäjän tsaarien aika oli huomattavasti verettömämpää kuin 1917 valtaan nousseiden bolshevikkien, jotka eivät kaihtaneet mitään väkivaltaisuuksia poliittisia vastustajiaan vastaan. Tsaarien aikaan edes Siperiaan karkoittaminen ei tarkoittanut nälkään näännyttäviä työleirejä verrattana Neuvostoliiton gulag-järjestelmään (1918-1960), joka lakkautettiin nimellisesti 1960, mutta jatkui pienimuotoisempana v:een  1987 asti.

Jeltsin aloitti sodan Tsetseniaa vastaan sen julistauduttua itsenäiseksi. Miten tämä eroaa Putinista ja Ukrainan uhasta?

Tšetšenia kuului Venäjän federaatioon siinä missä Karjalan tasavaltakin itärajan takana. Ukraina on kansainvälisesti tunnustettu itsenäinen valtio, jonka alueellisen koskemattomuuden Venäjänkin hyväksyi 1994 tehdyssä sopimukseksessa. Siinä samassa Budapestin sopimuksessa Ukraina luopui sille Neuvostoliiton perintönä tulleista ydinaseista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjällä on omat riskinsä olla eri mieltä hallitsijan kanssa. Siitä on ehkä liian pitkät perinteet?

Mihail Gorbatšov oli toimi hyvin maltillisesti Neuvostoliiton viimeisenä johtajana 1986-1991 niin pitkälle kuin kommunistisen järjestelmän puitteissa pystyi toimimaan. Sen jälkeen Boris Jeltsinin aika 1991-1999 lienee Venäjän historian vapainta aikaa ennen kuin Putin nousi valtaan ja alkoi vähitellen kiristämään otettaan.

Suhteellisesti ottaen Venäjän tsaarien aika oli huomattavasti verettömämpää kuin 1917 valtaan nousseiden bolshevikkien, jotka eivät kaihtaneet mitään väkivaltaisuuksia poliittisia vastustajiaan vastaan. Tsaarien aikaan edes Siperiaan karkoittaminen ei tarkoittanut nälkään näännyttäviä työleirejä verrattana Neuvostoliiton gulag-järjestelmään (1918-1960), joka lakkautettiin nimellisesti 1960, mutta jatkui pienimuotoisempana v:een  1987 asti.

Jeltsin aloitti sodan Tsetseniaa vastaan sen julistauduttua itsenäiseksi. Miten tämä eroaa Putinista ja Ukrainan uhasta?

Tšetšenia kuului Venäjän federaatioon siinä missä Karjalan tasavaltakin itärajan takana. Ukraina on kansainvälisesti tunnustettu itsenäinen valtio, jonka alueellisen koskemattomuuden Venäjänkin hyväksyi 1994 tehdyssä sopimukseksessa. Siinä samassa Budapestin sopimuksessa Ukraina luopui sille Neuvostoliiton perintönä tulleista ydinaseista.

Venäjällä sopimuspaperilla ei ole muuta arvoa, kuin että sillä voidaan pyyhkiä p*rse. Vahvemman oikeus heikompaan on ainoa oikeus. 

Eiköhän monikin venäläinen tajua, eihän siellä valtionjohtoon luoteta. On sitten eri asia kuinka paljon näkemyksiään kannattaa ääneen sanoa. Mitäpä yksittäinen ihminen voi asialle tehdä? Ja isompi vallankumous, joka muuten on yksilölle aika suuri henkilökohtainen riski, ei suinkaan aina johda parempaan tilanteeseen (ihan heidän paikallisesta historiastaankin löytyy esimerkit). Onneton ja vaikea tilanne.

Eihän Suomessakaan, jossa sentään on huomattavasti parempi tilanne suunnilleen kaikessa, yksittäinen ihminen tai edes suuri joukko ihmisiä voi asioille oikein mitään. Suomikaan ei ole sanan täydessä merkityksessä demokratia vaan edustuksellinen demokratia, eli todellisuudessa pieni piiri päättää ja voit ainoastaan äänestää näistä ihmisistä, jotka vieläpä toimivat puoluekurin mukaisesti, et asioista. Ja on aivan sama vaikka ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista olisi jostain asiasta tiettyä mieltä, jos edustajat ovat toisella kannalla, mitään muutosta ei tule (esimerkkejä löytyy, esim. eutanasian laillistaminen).

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän monikin venäläinen tajua, eihän siellä valtionjohtoon luoteta. On sitten eri asia kuinka paljon näkemyksiään kannattaa ääneen sanoa. Mitäpä yksittäinen ihminen voi asialle tehdä? Ja isompi vallankumous, joka muuten on yksilölle aika suuri henkilökohtainen riski, ei suinkaan aina johda parempaan tilanteeseen (ihan heidän paikallisesta historiastaankin löytyy esimerkit). Onneton ja vaikea tilanne.

Eihän Suomessakaan, jossa sentään on huomattavasti parempi tilanne suunnilleen kaikessa, yksittäinen ihminen tai edes suuri joukko ihmisiä voi asioille oikein mitään. Suomikaan ei ole sanan täydessä merkityksessä demokratia vaan edustuksellinen demokratia, eli todellisuudessa pieni piiri päättää ja voit ainoastaan äänestää näistä ihmisistä, jotka vieläpä toimivat puoluekurin mukaisesti, et asioista. Ja on aivan sama vaikka ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista olisi jostain asiasta tiettyä mieltä, jos edustajat ovat toisella kannalla, mitään muutosta ei tule (esimerkkejä löytyy, esim. eutanasian laillistaminen).

Tämä ei ihan keskustelun teemaan kuulu, mutta: niin kaikki muutkin demokratiat ovat edustuksellisia demokratioita. Ainoan reaalimaailman poikkeuksen taitavat muodostaa eräät Sveitsin kantonit, joissa suoraa demokratiaa aikoinaan toteutettiin jopa toreilla huutoäänestyksenä. Tätä taustaa vasten Suomen parlamentaarisen demokratian kritiikki on hiukan hampaatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän monikin venäläinen tajua, eihän siellä valtionjohtoon luoteta. On sitten eri asia kuinka paljon näkemyksiään kannattaa ääneen sanoa. Mitäpä yksittäinen ihminen voi asialle tehdä? Ja isompi vallankumous, joka muuten on yksilölle aika suuri henkilökohtainen riski, ei suinkaan aina johda parempaan tilanteeseen (ihan heidän paikallisesta historiastaankin löytyy esimerkit). Onneton ja vaikea tilanne.

Eihän Suomessakaan, jossa sentään on huomattavasti parempi tilanne suunnilleen kaikessa, yksittäinen ihminen tai edes suuri joukko ihmisiä voi asioille oikein mitään. Suomikaan ei ole sanan täydessä merkityksessä demokratia vaan edustuksellinen demokratia, eli todellisuudessa pieni piiri päättää ja voit ainoastaan äänestää näistä ihmisistä, jotka vieläpä toimivat puoluekurin mukaisesti, et asioista. Ja on aivan sama vaikka ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista olisi jostain asiasta tiettyä mieltä, jos edustajat ovat toisella kannalla, mitään muutosta ei tule (esimerkkejä löytyy, esim. eutanasian laillistaminen).

Tämä ei ihan keskustelun teemaan kuulu, mutta: niin kaikki muutkin demokratiat ovat edustuksellisia demokratioita. Ainoan reaalimaailman poikkeuksen taitavat muodostaa eräät Sveitsin kantonit, joissa suoraa demokratiaa aikoinaan toteutettiin jopa toreilla huutoäänestyksenä. Tätä taustaa vasten Suomen parlamentaarisen demokratian kritiikki on hiukan hampaatonta.

Sveitsi on hyvin lähellä suoraa demokratiaa: vaikka järjestelmässä on edustuksellisen demokratian piirteitä, asioita äänestetään myös suoraan (olen asunut maassa vuosia ja tunnen useita Sveitsin kansalaisia). Olen myös tietoinen, että nykymaailmassa tätä ei juurikaan muualta löydy. Viestini idea ei ollut niinkään kritisoida Suomen edustuksellista demokratiaa vaan osoittaa, että jopa Suomen kaltaisessa maassa tavallinen ihminen ei oikeastaan voi vaikuttaa valtion toimintaan ja päätöksiin. Ja jos edes Suomessa ei voi, ei pitäisi ihmetellä, ettei voi Venäjällä (joka siis oli aloittajan kummastuksen aihe).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy huvikseen lukemassa venäläisten uutissivustojen kommentteja kuinka vihamielisia venäläiset ovat muita maita vastaan. Kyllä ne tukee Putinia.

Mahdetaanko niillä sivuilla sallia erimielisiä kirjoituksia? Täälläkin on kova sensuuri niin helppo uskoa sen olevan venäjänkielisillä sivuilla vielä kovempaa.

Juuri näin. Samaa se on esimerkiksi Yleisradion uutisten kommenttiosiossa, tosin Yleisradion uutisten kommenttiosiota ei edes ole olemassa kuin erittäin harvoin jos aihe on väärä (esimerkiksi muuhunmaatto).

Tässä vähän esimerkkiä Suomen valtion omistamasta valtakunnallisesta mediayhtiöstä joka harjoittaa sensuuria: https://www.verkkouutiset.fi/tama-on-koronaakin-kovempi-uhka/#06112010

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy huvikseen lukemassa venäläisten uutissivustojen kommentteja kuinka vihamielisia venäläiset ovat muita maita vastaan. Kyllä ne tukee Putinia.

Putinin oikea kannatus olisi samaa luokkaa kuin Persujen. Ja molemmat omien sanojensa mukaan toteuttavat legendaarista "kansan" tahtoa. 

No persut ovat viime vuosina taistelleet suurimman puolueen paikasta ja tutkimusten mukaan nukkuvissa on eniten persujen kannattajia. Nukkuvia on vähimmillään se vajaa 30%, enimmillään 50-60% (EU-vaalit ja kuntavaalit). Nyt aluevaaleissa saatetaan kyllä vetää uudet ennätykset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjällä on omat riskinsä olla eri mieltä hallitsijan kanssa. Siitä on ehkä liian pitkät perinteet?

Mihail Gorbatšov oli toimi hyvin maltillisesti Neuvostoliiton viimeisenä johtajana 1986-1991 niin pitkälle kuin kommunistisen järjestelmän puitteissa pystyi toimimaan. Sen jälkeen Boris Jeltsinin aika 1991-1999 lienee Venäjän historian vapainta aikaa ennen kuin Putin nousi valtaan ja alkoi vähitellen kiristämään otettaan.

Suhteellisesti ottaen Venäjän tsaarien aika oli huomattavasti verettömämpää kuin 1917 valtaan nousseiden bolshevikkien, jotka eivät kaihtaneet mitään väkivaltaisuuksia poliittisia vastustajiaan vastaan. Tsaarien aikaan edes Siperiaan karkoittaminen ei tarkoittanut nälkään näännyttäviä työleirejä verrattana Neuvostoliiton gulag-järjestelmään (1918-1960), joka lakkautettiin nimellisesti 1960, mutta jatkui pienimuotoisempana v:een  1987 asti.

Jeltsin aloitti sodan Tsetseniaa vastaan sen julistauduttua itsenäiseksi. Miten tämä eroaa Putinista ja Ukrainan uhasta?

Ei mitenkään. Venäläistä imperialismia.

Sinänsä Jeltsin jäi historiaan Suomen ystävänä, väitetysti valtion kassan tyhjennyttyä olisi Karjalaakin ollut myymässä. 

Halosen aikana Putiniakin vielä pidettiin Suomen ystävänä, ainakin itse Halonen.

Kyllä venäläiset tietää. Mutta siellä ei kannata hirveästi huudella mielipiteitään, jos haluaa elää rauhassa. Voi pudota ikkunasta, tulla ammutuksi sillalla ja valvontakamerat ei samaan aikaan toimi tai joutua kymmeneksi vuodeksi Siperiaan työleirille. Aika moni suomalainenkin olisi vastaavassa tilanteessa turpa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä venäläiset tietää. Mutta siellä ei kannata hirveästi huudella mielipiteitään, jos haluaa elää rauhassa. Voi pudota ikkunasta, tulla ammutuksi sillalla ja valvontakamerat ei samaan aikaan toimi tai joutua kymmeneksi vuodeksi Siperiaan työleirille. Aika moni suomalainenkin olisi vastaavassa tilanteessa turpa kiinni.

Meillä sentään saa vain rikostuomioita mielipiteistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy huvikseen lukemassa venäläisten uutissivustojen kommentteja kuinka vihamielisia venäläiset ovat muita maita vastaan. Kyllä ne tukee Putinia.

Putinin oikea kannatus olisi samaa luokkaa kuin Persujen. Ja molemmat omien sanojensa mukaan toteuttavat legendaarista "kansan" tahtoa. 

No persut ovat viime vuosina taistelleet suurimman puolueen paikasta ja tutkimusten mukaan nukkuvissa on eniten persujen kannattajia. Nukkuvia on vähimmillään se vajaa 30%, enimmillään 50-60% (EU-vaalit ja kuntavaalit). Nyt aluevaaleissa saatetaan kyllä vetää uudet ennätykset.

Turha puhua siis mistään kansan puolesta puhumisesta, jos puoluetta äänestää noin 15 prossaa kaikista äänioikeutetuista. Se ei ole mikään puolustus, että muitakin puolueita äänestetään yhtä vähän.