Aloitin amk-opinnot ja mietin, että miten mä opin ja muistan nämä asiat

Opiskelin eri alaa mutta alkuun tuntui samalta. Opiskelin ylipistossa ja akateemisen tekstin lukeminen ja ymmärtäminen oli erittäin haastavaa. Meinasin luovuttaa, mutta olemalla pitkäjänteinen sitä kyllä oppii pikkuhiljaa. Ihan luonnollista että uusi asia on vieras ja hämmentävä alkuun, niinhän sen kuuluukin mennä uuden edessä.

Kannattaa googlata erilaisia opiskelutekniikoita ja löytää se itselleen paras tapa oppia. Paljon on kiinni siitä sekä yleisestä pitkäjänteisyydestä. Jos ei ole heikkolahjainen niin olemalla ahkera saa kompensoitua erittäin paljon, etenkin sairaanhoitajaopinnoissa jotka eivät vaadi korkeampaa luonnontieteiden soveltamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko vähän avata, että minkä aiheen kursseihin liittyvästä asiasta on kyse? Millaisia ne hankalat sanat ovat?

Onko ne videot pakollisia, vai voisiko saman asian opiskella myös kirjasta? Etenkin "aikuisemmille" ihmisille kirja on  monesti toimivampi käyttöliittymä:)

Arvaan, että ap tarkoittaa videolla lehtorin tekemää luentotallennetta, joka sisältää kurssialueen opetuksen ja slidet. Lähdekirjallisuus luetaan sitten vielä erikseen. Toki jonkin verran ihan videoitakin kuten lyhyitä you tube tallenteita voidaan opetuksessa joskus käyttää.

Aika hassu tuo aikuisemmille-kommentti. Olen 49-v. korkeakouluopiskelija. Yllä kuvattu opintomenetelmä on aivan normaali käytäntö sekä opinnossa että työelämän koulutuksissa. Teen itse työkseni info- ja koulutusluentoja, jotka jaetaan stiimaten videoina.

Omien opettajien tekemät videoluennot ovat yleensä oikein hyviä, mutta kaupallisten koulutusfirmojen luennot ei välttämättä. Yritysten tarjoamissa luennoissa jää peruskäsitteet usein avaamatta ja sen takia kuuntelijasta tuntuu, ettei hän ymmärrä.

Minulla on tästä asiasta kokemusta sekä opiskelijan että opettajan roolissa.

Juuri näin! Videolla ja videolla on eroa. Toisten avulla oppii asian ja toiset videot herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Ei siis välttämättä ole opiskelijan syy, jos mitään ei jää videosta mieleen.

Ja etenkin koulutufirmojen tuotokset epäonnistuvat usein siinä, että kuuntelijan lähtötasoa ei huomioida. Samoja luentoja tarjotaan videona akan vuoden opiskelijoille ja vuosikausia töissä olleelle ammattilaiselle. Ja tämä esimerkki siis hoitoalaa koskeva.

Silloinhan se asia vasta jääkin mieleen jos siitä jää paljon kysymyksiä

Hoh hoijaa, tahallasi käännät asian nyt näin.

Otetaanpa konkreettinen esimerkki siitä, mitä tarkoitettiin. Videolla opetetaan vaikkapa lääkkeiden jakamista . Jos opetusvideo on huono, et osaa asiaa ja joudut joka välissä pyytämään apua, kun asiaa harjoitellaan käytännössä. Jos opetusvideo oli hyvä, osaat asian ja osaat myös perustella toimintasi asiaa harjoitelessasi.

Tallenteita voi pysäyttää ja toistaa. Voit pysäyttää ja googletta, lukea kirjasta kunnes tiedät missä mennään ja jatkaa tallennetta siitä eteen päin.

Aloittajan ongelma taitaa olla se, että hän ei ole tottunut ajattelemaan käsitteellisesti ja prosessoimaan tietoa vaan on tottunut konkreettisiin toimiin. Sitä kykyä pitää treenata jos se ei tule luonnostaan. 

Kiitos kaikille teille jotka olette kannustaneet! Mun pitää nyt vain etsiä omat tapani oppia.

Tämän kurssin kanssa teen nyt niin, että aloitan alusta ja teen siinä videon vieressä olevasta tekstistä omat muistiinpanot. Siinä videossa luetaan ne samat jutut eli ei sinänsä hyötyä videoista muuta kuin kuvien osalta. Lainasin myös kirjastosta kurssiin sopivan kirjan tueksi muistiinpanojen tekemistä varten. 

Ainakin kaksi ensimmäistä lukijaa oli vähän puuduttavia ja etenkin sen miehen lukemana tökki teksti. Painotuksia ja pausseja väärissä kohdissa, ääni liian tasapaksu. 

Kun mietin eilisiä asioita joista tein muistiinpanoja niin jäi jotakin peräti mieleen! Ei nyt sanatarkasti joka asiaa, mutta muistan kuitenkin. 

Lopeta ton " ei tästä tule mitään" hokeminen kun oikeasti tulee. Etene pikku hiljaa ja TEE MUISTIINPANOJA tärkeimmistä asioista.

En nyt tiedä menikö mulla ohi mitä opiskelet, mutta oletan että sairaanhoitajaksi? Yritä pienissä osissa. Mieti, mitä olet lukenut ja mitä se tarkoittaa. Kirjoita termit ylös ja etsi niille merkitykset. Moni sana on englannista tai latinasta. Vaatii vaivaa, mutta helpottaa kun oppii mitä tietyt osat sanasta tarkoittavat näillä kielillä ja hyödyt siitä oikeasti myöhemmin. Pyydä apua rohkeasti ja kysy vaikka opiskelukavereiltasi. Todennäköisesti et edes ole yksin oppimisvaikeuksiesi kanssa, jotkut asiat voi olla kaikille haastavia alkuun. Omasta kokemuksesta voin sanoa vain, että kun noita asioita sitten töissä soveltaa niin osa aukenee kunnolla vasta siellä. Lisäksi mitä enemmän opit, sitä helpommaksi uuden oppiminen tulee kun on jo pohjaa mille rakentaa.

Suosittelen tutustumaan erilaisiin oppimistekniikoihin. Opiskelun lisäksi olisi hyvä myös muistaa palautuminen, että uuden oppiminen on ylipäätään mahdollista.

Itselläni toimii se, että mietin opittua käytännön esimerkkien kautta. Toki opiskelen työelämän yhteydessä, joten minulla on jo käytännöstä kokemusta. Ehkä samoin on sinulla tai opittava aihe on mahdollista saada käytännön soveltuvuuteen niin erilaiset termit on enää se suurin kauhu, jotka pitää vaan opetella ulkoa.

Jos olet opiskellut aikanaan lukion psykologian ekaa kurssia, sieltä saa hyviä vinkkejä opiskeluun ja oppimiseen.