Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tahdotko tietää mitä päiväkodin henkilökunta todella tekee päiväuniaikaan?

Vierailija
09.05.2015 |

Ryhmässä on kolme työntekijää. Aluksi nukkarissa rauhoittelee ja nukuttaa lapsia 2-3. Jos on hyvä tilanne, niin yhden ei tarvitse jäädä vaan hän menee tekemään töitä/tauolle. Kun nukkari on rauhoittunut poistuu toinenkin työntekijä ja yksi jää valvomaan lapsia. Nuo kaksi jotka eivät nukkarissa ole, hoitavat paperitöitä (tiedotusta vanhemmille, sähköpostiliikennettä vanhemmilta, infokirjeiden kirjoittamista, palaveripöytäkirjojen kirjoittamista, HyVe-papereiden, vasujen, "kuvaus lapsesta päiväkodissa"-asiantuntijalausuntojen ja kaiken muun sälän tekemistä), toiminnan valmistelua ja suunnittelua (seuraavan päivän askartelumateriaalien keräämistä, laulutuokion teemanmukaisten laulujen valintaa jne), ryhmätilan siivoamista/järjestelyä, niiden materiaalien pesua (esim. mattoja, verhoja) jotka eivät kuulu huolintayhtiön sopimukseen jne. Tämän lisäksi yhtenä päivänä viikossa yhdeltä ryhmän työntekijälyä nukkariaika menee palaverivalvontaan toisen ryhmän nukkarissa, yhden kerran viikossa yksi työntekijä on päiväuniajan päiväkodin yhteisessä tiedonsiirtopalaverissa, kerran viikossa koko ryhmän aikuiset suunnittelevat yhdessä toimintaa tiimipalaverissa. Näiden lisäksi on joulujuhla-, kevätjuhla-, pääsiäislauluhetki-, jne palaveria. Lisäksi lasten siirtyessä toisiin ryhmiin on siirtopalavereja. Puhumattakaan palavereista puheterapeuttien, keltojen, vanhempien jne kanssa. Tämä kaikki on hoidettava niin, että jokaiselle hoitajalle järjestyy vartin kahvitauko, ainoa tauko päivässä. Usein tämä ei toteudu, etenkin kun nykyisin monessa päiväkodissa osa lapsista ei lepää ollenkaan ja näin ollen vievät tuonkin ajan vähintän yhdetä hoitajalta.

Kommentit (237)

Vierailija
161/237 |
09.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma perjantaini töissä: Töihin klo 8, aamupalan jako aamuvuoron kanssa. aamupalalta aamuvuoro lähti puolen ryhmän kanssa ulos, minä pidin puolikkaalle ryhmlle aamupiirin ja päivään suunnitellun laluhetken. Jaoin lapset leikkeihin ja jo kohta aloin pukea lapsia ulos ja iltavuoro tuli auttamaan. Menin oman ryhmäni kanssa ulos ja toinen ryhmä tuli sisään, oli heidän aamupiirinsä ja toimintatuokionsa. Iltavuoro hoiti tuolla aikaa nukkarin laiton ja lounaskärryt. Tulimme sisään syömään. Lounaan jälkeen vessatus, lukuhetki ja sänkyihin, minä lähdin siirtopalaveriin miettimään ketkä lapset siirtyvät mihinkin ryhmään ensi kaudeksi. Yhdellä ryhmän aikuisista oli oman lapsensa kouluun tutustuminen joten yksi hoitaja joutui hoitamaan koko nukkariajan ihan yksin. Juoksin siirtopalaverista hakemaan välipalakärryjä ja vein ne mukanani. Lasten herättely, vessatus, pukeminen, välipala. Jako leikkeihin, jokaista leikkiryhmää valvoi yksi aikuinen. Aamuvuoro lähetti ekat lapset pukemaan, ehti pukea pari lasta ennen kuin työvuoro loppui, puin nämä lapset ja oman ryhmäni ja siirryin ulos. Sisään jäänyt iltavuorolainen puki oman ryhmänsä ja saapui ulos muutamaa minuuttia työvuoroni päättymisen jälkeen. Jäin koneelle tunniksi omalla ajallani, koska en ollut ehtinyt käydä läpi sähköpostejani enkä tehdä listaa kesäpäivähoidon tarvitsijoista.

Vierailija
162/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:03"]

Mitenhän ennen 60,70,80, luvun lapset oppi leikkimään ilman leikkitauluja. Tai leikkaamaan saksilla ilman vartavasten haettuja askartelutarvikkeita, joilla voidaan hahmottaa käden asento suhteessa saksiin ja materiaan?

Muistelen itse omaa lapsuuttani, että mentiin pihalle ja keksittiin leikki ja leikittiin koko päivä. Kavereiden kans leikattiin apulehdestä paperinukkeja. Äiti laittoi keittiön pöydälle meille sanomalehtiä ja paperia ja me leikattiin niistä ja liimailtiin kaikenlaista.

[/quote]Eli oletko sitä mieltä, että varhaiskasvatus on huuhaata, pedagogiikalla ja kasvatusteorioilla ei mitään tee ja kasvaa ne lapset kasvattamattakin?

[/quote]

Aika hyvin ne on kasvaneet ennenkin. Tuttuni, päiväkodin johtaja sanoi kasvattaneensa myös lapset maalaisjärjellä, eikä millään kasvatusteorioilla. Sanoo sen olevan työtään, mitä tekee, niin kuin se pitää tehdä, mutta omat lapsensa kasvatti ihan äitinä ilman pedagogioita.

[/quote]Vai niin. Minä taas näen, että menneinä vuosikymmenin on "kasvatettu" tunteitaan peitteleviä, auktoriteettikammoisia ihmisiä, jotka eivät yllä todelliseen potentiaalinsa, jotka eivät ole saaneet apua oppimisvaikeuksiinsa ja jotka on aivopestu perusteellisesti sukupuolistereotypioihin.

[/quote]

Minä taas uskoisin, että kotihoidossa noihin kaikkiin asioihin on helpompi vaikuttaa kuin päivähoidossa. Omille kotihoidetuille pojilleni kelpaavat leikkikavereiksi ihan yhtä hyvin tytöt kuin pojatkin, mutta veikkaanpa että päiväkodissa syksyllä heidät kyllä laumautetaan leikkimään poikaporukalla stereotyyppisiä poikaleikkejä. Näin on ainakin kaikille tuntemilleni lapsille käynyt. Samoin materialismi tuntuu nousevan huippuunsa siellä päiväkotiyhteisössä.

[/quote]

Pitäisikö meidän päiväkodissa kieltää, että ette pojat nyt saa leikkiä autoilla, koska sukupuolistereotypiat! Ottakaa nämä keijut ja leikkikää näillä! Juuei. Ihan itse ne lapset leikkinsä valitsevat. Jostain syystä poikia vaan kiinnostaa enemmän ne ns. poikien lelut. Varmaan lapsetkin haluavat mennä massan mukana ja ottavat muista ikäisistään mallia millä leikkivät ja miten. Sehän vasta olisikin vapaan leikin estämistä jos yrittäisimme väkisin tyrkyttää pojille niitä tyttömäisiä leikkejä ja toisinpäin.

[/quote]

Niin, ette te sille varmaankaan siellä mitään mahda. Sen sijaan minä olen mahtanut paljonkin sille, mitä lapseni ajattelevat sukupuolirooleista, vaikka he ovat kotona saaneet valita myös ihan itse leikkinsä.

Lapsen on hyvä oppia kulkemaan osana massaa, koska sitä taitoa tarvitaan myöhemmin koulussa. Mutta massassa on myös ikävä ja tasapäistävä ulottuvuus. Se ei ole teidän ammattikasvattajien syy, mutta teidän on hyvä tiedostaa asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:03"]

Mitenhän ennen 60,70,80, luvun lapset oppi leikkimään ilman leikkitauluja. Tai leikkaamaan saksilla ilman vartavasten haettuja askartelutarvikkeita, joilla voidaan hahmottaa käden asento suhteessa saksiin ja materiaan?

Muistelen itse omaa lapsuuttani, että mentiin pihalle ja keksittiin leikki ja leikittiin koko päivä. Kavereiden kans leikattiin apulehdestä paperinukkeja. Äiti laittoi keittiön pöydälle meille sanomalehtiä ja paperia ja me leikattiin niistä ja liimailtiin kaikenlaista.

[/quote]Eli oletko sitä mieltä, että varhaiskasvatus on huuhaata, pedagogiikalla ja kasvatusteorioilla ei mitään tee ja kasvaa ne lapset kasvattamattakin?

[/quote]

Aika hyvin ne on kasvaneet ennenkin. Tuttuni, päiväkodin johtaja sanoi kasvattaneensa myös lapset maalaisjärjellä, eikä millään kasvatusteorioilla. Sanoo sen olevan työtään, mitä tekee, niin kuin se pitää tehdä, mutta omat lapsensa kasvatti ihan äitinä ilman pedagogioita.

[/quote]Vai niin. Minä taas näen, että menneinä vuosikymmenin on "kasvatettu" tunteitaan peitteleviä, auktoriteettikammoisia ihmisiä, jotka eivät yllä todelliseen potentiaalinsa, jotka eivät ole saaneet apua oppimisvaikeuksiinsa ja jotka on aivopestu perusteellisesti sukupuolistereotypioihin.

[/quote]

Minä taas uskoisin, että kotihoidossa noihin kaikkiin asioihin on helpompi vaikuttaa kuin päivähoidossa. Omille kotihoidetuille pojilleni kelpaavat leikkikavereiksi ihan yhtä hyvin tytöt kuin pojatkin, mutta veikkaanpa että päiväkodissa syksyllä heidät kyllä laumautetaan leikkimään poikaporukalla stereotyyppisiä poikaleikkejä. Näin on ainakin kaikille tuntemilleni lapsille käynyt. Samoin materialismi tuntuu nousevan huippuunsa siellä päiväkotiyhteisössä.

[/quote]

Pitäisikö meidän päiväkodissa kieltää, että ette pojat nyt saa leikkiä autoilla, koska sukupuolistereotypiat! Ottakaa nämä keijut ja leikkikää näillä! Juuei. Ihan itse ne lapset leikkinsä valitsevat. Jostain syystä poikia vaan kiinnostaa enemmän ne ns. poikien lelut. Varmaan lapsetkin haluavat mennä massan mukana ja ottavat muista ikäisistään mallia millä leikkivät ja miten. Sehän vasta olisikin vapaan leikin estämistä jos yrittäisimme väkisin tyrkyttää pojille niitä tyttömäisiä leikkejä ja toisinpäin.

[/quote]

Voisithan sä edes vähän yrittää. Mä niin näen sieluni silmin sut: "Hei pojat, täällä ois teille tämmöinen tyttömäinen leikki..."

Vierailija
164/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:22"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:03"]

Mitenhän ennen 60,70,80, luvun lapset oppi leikkimään ilman leikkitauluja. Tai leikkaamaan saksilla ilman vartavasten haettuja askartelutarvikkeita, joilla voidaan hahmottaa käden asento suhteessa saksiin ja materiaan?

Muistelen itse omaa lapsuuttani, että mentiin pihalle ja keksittiin leikki ja leikittiin koko päivä. Kavereiden kans leikattiin apulehdestä paperinukkeja. Äiti laittoi keittiön pöydälle meille sanomalehtiä ja paperia ja me leikattiin niistä ja liimailtiin kaikenlaista.

[/quote]Eli oletko sitä mieltä, että varhaiskasvatus on huuhaata, pedagogiikalla ja kasvatusteorioilla ei mitään tee ja kasvaa ne lapset kasvattamattakin?

[/quote]

Aika hyvin ne on kasvaneet ennenkin. Tuttuni, päiväkodin johtaja sanoi kasvattaneensa myös lapset maalaisjärjellä, eikä millään kasvatusteorioilla. Sanoo sen olevan työtään, mitä tekee, niin kuin se pitää tehdä, mutta omat lapsensa kasvatti ihan äitinä ilman pedagogioita.

[/quote]Vai niin. Minä taas näen, että menneinä vuosikymmenin on "kasvatettu" tunteitaan peitteleviä, auktoriteettikammoisia ihmisiä, jotka eivät yllä todelliseen potentiaalinsa, jotka eivät ole saaneet apua oppimisvaikeuksiinsa ja jotka on aivopestu perusteellisesti sukupuolistereotypioihin.

[/quote]

Minä taas uskoisin, että kotihoidossa noihin kaikkiin asioihin on helpompi vaikuttaa kuin päivähoidossa. Omille kotihoidetuille pojilleni kelpaavat leikkikavereiksi ihan yhtä hyvin tytöt kuin pojatkin, mutta veikkaanpa että päiväkodissa syksyllä heidät kyllä laumautetaan leikkimään poikaporukalla stereotyyppisiä poikaleikkejä. Näin on ainakin kaikille tuntemilleni lapsille käynyt. Samoin materialismi tuntuu nousevan huippuunsa siellä päiväkotiyhteisössä.

[/quote]

Pitäisikö meidän päiväkodissa kieltää, että ette pojat nyt saa leikkiä autoilla, koska sukupuolistereotypiat! Ottakaa nämä keijut ja leikkikää näillä! Juuei. Ihan itse ne lapset leikkinsä valitsevat. Jostain syystä poikia vaan kiinnostaa enemmän ne ns. poikien lelut. Varmaan lapsetkin haluavat mennä massan mukana ja ottavat muista ikäisistään mallia millä leikkivät ja miten. Sehän vasta olisikin vapaan leikin estämistä jos yrittäisimme väkisin tyrkyttää pojille niitä tyttömäisiä leikkejä ja toisinpäin.

[/quote]Ihan näin kollegionaalisesta myötähäpeästä pyydän sinua tutustumaan sukupuolisensitiiviseen varhaiskasvatukseen. Juuri tuollaisia sammakoita ei ammattilaisen suusta saisi tulla.

[/quote]

Juuri näin. Lapsille tarjotaan vaihtoehtoja, eli myös sellaiset tytöt, joilla ei esim. kotona ole pikkuautoja, saavat päiväkodissa niillä leikkiä. Kotona vain "tyttömäisillä" leluilla leikkivä tyttö ei välttämättä tule ajatelleeksi, että hän edes voisi leikkiä "poikamaiseksi" leimatuilla leluilla. Varhaiskasvattajien tulee mahdollistaa tämä ja se ei ole tuputtamista.

Pienten lasten aivoissa ei ole juurikaan eroavaisuuksia, mutta tyttöjen ja poikien aivot ovat kehittyneet selkeästi erilaisiksi jo muutaman vuoden ikään mennessä. Tämä ei johdu biologiasta (=erot alkaisivat kasvaa vasta murrosiässä, jos johtuisi) vaan kasvatuksesta.

Kun tytöille tarjotaan nukkeja, he kehittävät sosiaalisia taitojaan. Kun pojille annetaan autoja ja rakenteluleluja, he kiinnostuvat teknologiasta ja saavat harjoitusta avaruudelliseen hahmottamiseen. Kärjistettynä, me siis kasvatamme pojista epäsosiaalisia "insinöörejä" ja tytöistä sosiaalisia bimboja, jos toimimme vanhanaikaisella tavalla. Miksi haluaisimme tehdä niin? Eikös se ole parasta, jos pojatkin oppivat sosiaalisia taitoja ja empatiaa ja tytöt kiinnostuvat teknologiasta ja rakentelusta?

Vierailija
165/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 13:24"]

Mun kysymykseen ei vastattu: Saako lapsi valita leikin aiheen itse rajattomasti vai siitä taulusta?

[/quote]

Meillä lapset valitsevat taulusta leikkivälineen, aiheen saa valita tietysti ihan itse ja vain mielikuvitus on rajana. Lapsi siis voi valita taulusta rakentelupalikat ja kehitellä itse haluamansa aiheen mukaisen leikin, oli se sitten merirosvolaiva, prinsessan linna tai pehmolelujen sairaala.

Toki lapsen leikkiä rajoittavat osittain resurssit, eikä lapsi voi välttämättä haalia tuonne pehmolelujen sairaalaan sekä rakentelupalikoita, kaikkia pehmoleluja että kaikkia sairaalaleluja, vaikka kuinka haluaisi, jos ne ovat jo jonkun muun leikissä. Lisäksi osastollamme ei ole esimerkiksi vauvanukkeja 21 kappaletta, jos sattuisi, että kaikki haluaisivat yhtä aikaa nukkeleikkiin. Tämän takia joudumme jakamaan lapsia eri huoneisiin ja eri leikkikalujen ääreen.

Vierailija
166/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedättekö, että on olemassa vanhempia, jotka eivät halua laittaa lastaan edes kaverin synttäreille, jos siellä ei ole jotain järjestettyä ohjelmaa? En minäkään olisi uskonut ennen kuin tapasin sellaisen.

Omat lapset kun ovat keksineet kaikkea hauskaa pienestä pitäen. Ohjelmaa tulee kuin turkin hihasta, olipa sitten lastenjuhlat tai polttarit (ovat siis jo aikuisia). Päiväkodissa eivät tarvinneet kovin kummoista vihjettä, kun aloitettiin leikki.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 15:18"] 1990-luvun alussa 4-5-vuotiaat lapset vielä jaksoivat leikkiä pitkäänkin, jopa tunnin tai kaksi, samaa leikkiä. Keskittyminen oli pitkäjänteistä ja leikit luovia.[/quote]

Tässä juuri 1990-luvun lapsi ilmoitti, että silloin leikittiin samaa leikkiä vaikka koko päivä, päivähoidossakin. Kun kyllästytti, vaihdettiin roolia ja taas jatkettiin. Siitä tulikin mieleen, että leikkivätkö lapset nykyään enää sellaisia roolileikkejä kuin ennen. Siis kotia, lääkärihoitajaa, eläintenhoitajaa?

Ennen oli sekin, että eri ikäiset leikkivät yhdessä. Isommat komensivat ja opettivat pienempiään. Koko kylän tai kerrostalon kakarat saattoivat leikkiä yhdessä ja pelata vaikka nelimaalia. Nyt on samanikäisiä keskenään. Mitä sekin merkitsee, että ei ole kukin vuorollaan se porukan nuorin, heikoin, pienin ja osaamattomin ja kehity siitä vähitellen ainakin vanhemmaksi ja isommaksi.

Vierailija
168/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:03"]

Mitenhän ennen 60,70,80, luvun lapset oppi leikkimään ilman leikkitauluja. Tai leikkaamaan saksilla ilman vartavasten haettuja askartelutarvikkeita, joilla voidaan hahmottaa käden asento suhteessa saksiin ja materiaan?

Muistelen itse omaa lapsuuttani, että mentiin pihalle ja keksittiin leikki ja leikittiin koko päivä. Kavereiden kans leikattiin apulehdestä paperinukkeja. Äiti laittoi keittiön pöydälle meille sanomalehtiä ja paperia ja me leikattiin niistä ja liimailtiin kaikenlaista.

[/quote]Eli oletko sitä mieltä, että varhaiskasvatus on huuhaata, pedagogiikalla ja kasvatusteorioilla ei mitään tee ja kasvaa ne lapset kasvattamattakin?

[/quote]

Aika hyvin ne on kasvaneet ennenkin. Tuttuni, päiväkodin johtaja sanoi kasvattaneensa myös lapset maalaisjärjellä, eikä millään kasvatusteorioilla. Sanoo sen olevan työtään, mitä tekee, niin kuin se pitää tehdä, mutta omat lapsensa kasvatti ihan äitinä ilman pedagogioita.

[/quote]Vai niin. Minä taas näen, että menneinä vuosikymmenin on "kasvatettu" tunteitaan peitteleviä, auktoriteettikammoisia ihmisiä, jotka eivät yllä todelliseen potentiaalinsa, jotka eivät ole saaneet apua oppimisvaikeuksiinsa ja jotka on aivopestu perusteellisesti sukupuolistereotypioihin.

[/quote]

Miksi pidät suuria ikäluokkia auktoriteettikammoisina?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en pidä päiväkodin leikkitauluideasta siksi, että omat lapseni ovat kokeneet sen hankalaksi ja olen saanut sen kautta myös negatiivista palautetta lapsistani. Vanhempi lapsi joutui useita päiviä peräkkäin leikkeihin, joihin ei halunnut siksi, että veimme hänet klo 9:ään, niin kuin oli toivottu ja jostain syystä ne leikit oli aloitettu aina ennen sitä. Sitten joutui vain siihen ryhmään, jossa oli tilaa ja päivän päätteeksi sain hoitajilta moitteita, miten lapsi ei pystynyt keksittymään leikkiin vaan jo 15 minuutin päästä yritti pyrkiä kahteen muuhun leikkiin ja hoitajan piti joka kerta palauttaa hänet leikin pariin. Lapsi kertoi jo tuossa palautetilanteessa, ettei ollut valinnut näitä leikkejä ja hoitaja vain kohtautteli harteitaan. Minusta 15 minuuttia saman ei-toivotun leikin parissa on hyvin. Olen opettaja enkä oppitunneillani teetä yhtä asiaa 15 minuuttia kauempaa, ellei kyse ole isommasta projektista. On ihan tutkittu fakta, että mielenkiinto ei useimmilla riitä, ellei siihen aiheeseen/tehtävään tuo 15 minuutin välein jotain uutta. Miten siis lapseni mielenkiinto voisi säilyä sellaisessa leikissä, jota hän ei edes halua leikkiä, kun samaa ei vaadita edes koululaiselta?

Nyt on lapsen vasuunkin kirjattu, että ei jaksa leikkiä kaikkia leikkejä 15 minuuttia kauempaa. Hoitaja oli tästä hyvin huolissaan. Minua huolettaa se, ettei hoitaja ymmärrä, miltä lapsesta tuntuu. Mietitäänpä hetki työmaailmaa. Teillä on palaveri ja kollegasi ovat aloittaneet sen aiemmin kuin oli sovittu ja ovat jakaneet vastuualueet. Saat sellaisen tehtävän, jota et olisi halunnut. Yrität tehdä sitä mutta se on sinusta erittäin vastenmielistä ja toivot tehtävän vaihtoa. Esimiehesi puhuttelee sinut ja kirjaa myös työarvioosi, miten et tee ilolla ja reippaalla mielellä itsellesi epämieluisia tehtäviä vaan purnaat niistä. Onko tunne, että sinua kohdellaan reilusti ja arvostavasti? Ja tässä puhutaan nyt aikuisten maailmasta, ei lasten!

Leikkitaulun perusidea on ihan hyvä, mutta sitten se toteutus jää aika oudoksi. Nuoremmasta lapsestani on valitettu, kun on vääntänyt kotileikkiin rosvon ja häntä oli sitten pitänyt muistuttaa, että kotileikissä ei ole rosvoille sijaa. Missä leikissä sitten on? Hoitajan mielestä sillä ei ollut väliä, koska lapsi oli valinnut kotileikin, joten hänen on leikittävä kotileikin rooleilla (isä, äiti, lapsi ja kissa). Tässä on leikkitaulun toimimattomuuden ydin. Kun lapsen on pysyttävä valitsemassaan leikissä, sen puitteissa ja rooleissa ja välineistössä, niin ei siinä ole kovin kummoiselle luovuudelle tilaa. Molemmat lapseni ovat spontaaneja ja luultavasti myös ainakin hoitajien mielestä keskittymiskyvyttömiä. Kotona molemmat ovat rakentaneet tuntitolkulla legorakennelmia tai junarataa, mutta päiväkodissa kun on pakko sopeutua annettuun leikkiin ja sen raameihin, ei se mielenkiinto enää säily. Leikkikaveritkin vaikuttavat siihen. Nuorimmainen on monta kertaa tuskaillut, kun eräs voimakastahtoinen tyttö tulee samaan leikkiin hänen kanssaan. Tällöin lapseni ei saa rakentaa edes mieleisiään rakennelmia vaan tyttö päättää kaikesta ja saa tuekseen myös usein hoitajia. Monta kertaa on minullekin kerrottu, miten lapseni ei suostunut tekemään teeman mukaista rakennelmaa (vaikkapa kukkia kukkatarhaan) vaan oli väsännyt merirosvoaluksen ja muut olivat tästä raivostuneet, kun alus oli vienyt liikaa materiaaleja heiltä.

Ymmärrän, että leikkitiloja ja leikin luonnettakin pitää säätää mutta en sitä, että kaikkien pitää leikkiä tietyllä tavalla ja tiettyjä leikkejä ja vain muutamalla päivässä on mahdollisuus valita ihan tasan sen leikin, jota haluaa leikkiä. Muiden sitten on tyydyttävä niihin, mitä on jäljellä. Olenpa kerran löytänyt lapseni aulan sohvalta mököttämästä, kun hän ei ollut suostunut menemään leikkiin, johon hänet oli määrätty. Yksi paikka kun oli vapaana eli lapselleni oli räätälöity tasan yksi leikki. Lapseni olisi halunnut mennä kotileikkiin mutta kotileikkiläiseet eivät olleet suostuneet häntä ottamaan siihen mukaan. Hoitajan mielestä tämä oli ihan normaalia. Ei voi tunkea mukaan toisten leikkeihin. Ymmärrän mutta en sitä, miksi juuri lapseni oli se, joka ei päässyt mihinkään mukaan ja että miksi niitä leikkivaihtoehtoja on niin vähän, että käytännössä viimeiset viisi pakotetaan jäljellä oleviin, halusvat tai eivät.

Koko leikkitaulu on puistattava ja lasteni vasuissa ne näkyvät erittäin negatiivisesti.

Vierailija
170/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:38"]

Leikkitaulusta on täällä tehty nyt mörkö. Sellaisena sitä pitävät näemmä he, jotka eivät tiedä mikä se on eivätkä ymmärrä sen funktiota. Näinhän se hedelmällinen keskustelu syntyykin: ensin keksitään omasta päästä piruja ja maalataan ne sitten seinälle.

Auttaisikohan asian ymmärtämisessä vaikka vertaus kauppalistaan? Kukaan ei kiellä heräteostoksia tekemästä, mutta lista varmistaa sen, että ne tarpeelliset ostokset muistaa.

 

[/quote]

Ei meillä ainakaan lapset saa valita listan ulkopuolelta! Siksihän ne tädit siellä suunnittelee tuntitolkulla, että ne voi päättää, että nyt on menossa intiaaniviikko. Seuraavalla viikolla ei saa leikkiä intiaaneja, koska on seuraava projekti, vaikka liikennekasvatus. Jos lapsi haluaa leikkiä jotain omaa, ilmoitetaan lapselle, että se ei sovi, se on huono idea. Itsetuntoa voi latistaa niin monella tavalla ja varhaiskasvattajat on erikseen koulutettu tätä tekemään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:38"]

Leikkitaulusta on täällä tehty nyt mörkö. Sellaisena sitä pitävät näemmä he, jotka eivät tiedä mikä se on eivätkä ymmärrä sen funktiota. Näinhän se hedelmällinen keskustelu syntyykin: ensin keksitään omasta päästä piruja ja maalataan ne sitten seinälle.

Auttaisikohan asian ymmärtämisessä vaikka vertaus kauppalistaan? Kukaan ei kiellä heräteostoksia tekemästä, mutta lista varmistaa sen, että ne tarpeelliset ostokset muistaa.

 

[/quote]

Ei meillä ainakaan lapset saa valita listan ulkopuolelta! Siksihän ne tädit siellä suunnittelee tuntitolkulla, että ne voi päättää, että nyt on menossa intiaaniviikko. Seuraavalla viikolla ei saa leikkiä intiaaneja, koska on seuraava projekti, vaikka liikennekasvatus. Jos lapsi haluaa leikkiä jotain omaa, ilmoitetaan lapselle, että se ei sovi, se on huono idea. Itsetuntoa voi latistaa niin monella tavalla ja varhaiskasvattajat on erikseen koulutettu tätä tekemään.

[/quote]

Kiva kun täällä mammat kertoilee, että meidän lapsen päiväkodissa kielletään tämä ja tämä. Oletteko siellä koko päivän seuraamassa vai kertovatko lapset, että tädit kieltää? Ihan kaikkea ei kannata uskoa.

Vierailija
172/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:03"]

Mitenhän ennen 60,70,80, luvun lapset oppi leikkimään ilman leikkitauluja. Tai leikkaamaan saksilla ilman vartavasten haettuja askartelutarvikkeita, joilla voidaan hahmottaa käden asento suhteessa saksiin ja materiaan?

Muistelen itse omaa lapsuuttani, että mentiin pihalle ja keksittiin leikki ja leikittiin koko päivä. Kavereiden kans leikattiin apulehdestä paperinukkeja. Äiti laittoi keittiön pöydälle meille sanomalehtiä ja paperia ja me leikattiin niistä ja liimailtiin kaikenlaista.

[/quote]Eli oletko sitä mieltä, että varhaiskasvatus on huuhaata, pedagogiikalla ja kasvatusteorioilla ei mitään tee ja kasvaa ne lapset kasvattamattakin?

[/quote]

Aika hyvin ne on kasvaneet ennenkin. Tuttuni, päiväkodin johtaja sanoi kasvattaneensa myös lapset maalaisjärjellä, eikä millään kasvatusteorioilla. Sanoo sen olevan työtään, mitä tekee, niin kuin se pitää tehdä, mutta omat lapsensa kasvatti ihan äitinä ilman pedagogioita.

[/quote]Vai niin. Minä taas näen, että menneinä vuosikymmenin on "kasvatettu" tunteitaan peitteleviä, auktoriteettikammoisia ihmisiä, jotka eivät yllä todelliseen potentiaalinsa, jotka eivät ole saaneet apua oppimisvaikeuksiinsa ja jotka on aivopestu perusteellisesti sukupuolistereotypioihin.

[/quote]

Minä taas uskoisin, että kotihoidossa noihin kaikkiin asioihin on helpompi vaikuttaa kuin päivähoidossa. Omille kotihoidetuille pojilleni kelpaavat leikkikavereiksi ihan yhtä hyvin tytöt kuin pojatkin, mutta veikkaanpa että päiväkodissa syksyllä heidät kyllä laumautetaan leikkimään poikaporukalla stereotyyppisiä poikaleikkejä. Näin on ainakin kaikille tuntemilleni lapsille käynyt. Samoin materialismi tuntuu nousevan huippuunsa siellä päiväkotiyhteisössä.

[/quote]

Pitäisikö meidän päiväkodissa kieltää, että ette pojat nyt saa leikkiä autoilla, koska sukupuolistereotypiat! Ottakaa nämä keijut ja leikkikää näillä! Juuei. Ihan itse ne lapset leikkinsä valitsevat. Jostain syystä poikia vaan kiinnostaa enemmän ne ns. poikien lelut. Varmaan lapsetkin haluavat mennä massan mukana ja ottavat muista ikäisistään mallia millä leikkivät ja miten. Sehän vasta olisikin vapaan leikin estämistä jos yrittäisimme väkisin tyrkyttää pojille niitä tyttömäisiä leikkejä ja toisinpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:38"]

Leikkitaulusta on täällä tehty nyt mörkö. Sellaisena sitä pitävät näemmä he, jotka eivät tiedä mikä se on eivätkä ymmärrä sen funktiota. Näinhän se hedelmällinen keskustelu syntyykin: ensin keksitään omasta päästä piruja ja maalataan ne sitten seinälle.

Auttaisikohan asian ymmärtämisessä vaikka vertaus kauppalistaan? Kukaan ei kiellä heräteostoksia tekemästä, mutta lista varmistaa sen, että ne tarpeelliset ostokset muistaa.

 

[/quote]

Ei meillä ainakaan lapset saa valita listan ulkopuolelta! Siksihän ne tädit siellä suunnittelee tuntitolkulla, että ne voi päättää, että nyt on menossa intiaaniviikko. Seuraavalla viikolla ei saa leikkiä intiaaneja, koska on seuraava projekti, vaikka liikennekasvatus. Jos lapsi haluaa leikkiä jotain omaa, ilmoitetaan lapselle, että se ei sovi, se on huono idea. Itsetuntoa voi latistaa niin monella tavalla ja varhaiskasvattajat on erikseen koulutettu tätä tekemään.

[/quote]

No onneksi kaikissa päiväkodeissa ei ole noin kurja meininki. Yleensähän nämä teemat tarkoittavat sitä, että intiaaniviikolla askarrellaan intiaaniaiheesta ja lauletaan ehkä intiaanilauluja. Vapaata leikkiä varten hommataan intiaanirekvisiittaa jota ei muutoin aina leikeissä ehkä ole, rakennetaan yhdessä lasten kanssa tiipii salin nurkkaan, ja se saa olla siinä koko viikon. Intiaanileikkeihin siis panostetaan ja kannustetaankin tätä kautta, mutta tottakai saa leikkiä muutakin. Ja inkkaria saa leikkiä myös seuraavalla viikolla, vaikka silloin ehkä se tiipii on jo salista purettu pois.

 

Vierailija
174/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:03"]

Mitenhän ennen 60,70,80, luvun lapset oppi leikkimään ilman leikkitauluja. Tai leikkaamaan saksilla ilman vartavasten haettuja askartelutarvikkeita, joilla voidaan hahmottaa käden asento suhteessa saksiin ja materiaan?

Muistelen itse omaa lapsuuttani, että mentiin pihalle ja keksittiin leikki ja leikittiin koko päivä. Kavereiden kans leikattiin apulehdestä paperinukkeja. Äiti laittoi keittiön pöydälle meille sanomalehtiä ja paperia ja me leikattiin niistä ja liimailtiin kaikenlaista.

[/quote]Eli oletko sitä mieltä, että varhaiskasvatus on huuhaata, pedagogiikalla ja kasvatusteorioilla ei mitään tee ja kasvaa ne lapset kasvattamattakin?

[/quote]

Aika hyvin ne on kasvaneet ennenkin. Tuttuni, päiväkodin johtaja sanoi kasvattaneensa myös lapset maalaisjärjellä, eikä millään kasvatusteorioilla. Sanoo sen olevan työtään, mitä tekee, niin kuin se pitää tehdä, mutta omat lapsensa kasvatti ihan äitinä ilman pedagogioita.

[/quote]Vai niin. Minä taas näen, että menneinä vuosikymmenin on "kasvatettu" tunteitaan peitteleviä, auktoriteettikammoisia ihmisiä, jotka eivät yllä todelliseen potentiaalinsa, jotka eivät ole saaneet apua oppimisvaikeuksiinsa ja jotka on aivopestu perusteellisesti sukupuolistereotypioihin.

[/quote]

Miksi pidät suuria ikäluokkia auktoriteettikammoisina?

[/quote]Koska heidät kasvatettiin valitettavasti isän pelossa väkivallalla ja häpeällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:38"]

Leikkitaulusta on täällä tehty nyt mörkö. Sellaisena sitä pitävät näemmä he, jotka eivät tiedä mikä se on eivätkä ymmärrä sen funktiota. Näinhän se hedelmällinen keskustelu syntyykin: ensin keksitään omasta päästä piruja ja maalataan ne sitten seinälle.

Auttaisikohan asian ymmärtämisessä vaikka vertaus kauppalistaan? Kukaan ei kiellä heräteostoksia tekemästä, mutta lista varmistaa sen, että ne tarpeelliset ostokset muistaa.

 

[/quote]

Ei meillä ainakaan lapset saa valita listan ulkopuolelta! Siksihän ne tädit siellä suunnittelee tuntitolkulla, että ne voi päättää, että nyt on menossa intiaaniviikko. Seuraavalla viikolla ei saa leikkiä intiaaneja, koska on seuraava projekti, vaikka liikennekasvatus. Jos lapsi haluaa leikkiä jotain omaa, ilmoitetaan lapselle, että se ei sovi, se on huono idea. Itsetuntoa voi latistaa niin monella tavalla ja varhaiskasvattajat on erikseen koulutettu tätä tekemään.

[/quote]Jos tuo on totta niin älä meille märise vaan anna palautetta päiväkotiisi! En kuitenkaan usko sinua vaan päädyn todennäköisimpään vaihtoehtoon: sinä valehtelet. Mietityttää vain että mikä on agendasi? Oletko se "kotiäitiys"-tyyppi tuolta aiempaa?

Vierailija
176/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 14:03"]

Mitenhän ennen 60,70,80, luvun lapset oppi leikkimään ilman leikkitauluja. Tai leikkaamaan saksilla ilman vartavasten haettuja askartelutarvikkeita, joilla voidaan hahmottaa käden asento suhteessa saksiin ja materiaan?

Muistelen itse omaa lapsuuttani, että mentiin pihalle ja keksittiin leikki ja leikittiin koko päivä. Kavereiden kans leikattiin apulehdestä paperinukkeja. Äiti laittoi keittiön pöydälle meille sanomalehtiä ja paperia ja me leikattiin niistä ja liimailtiin kaikenlaista.

[/quote]Eli oletko sitä mieltä, että varhaiskasvatus on huuhaata, pedagogiikalla ja kasvatusteorioilla ei mitään tee ja kasvaa ne lapset kasvattamattakin?

[/quote]

Aika hyvin ne on kasvaneet ennenkin. Tuttuni, päiväkodin johtaja sanoi kasvattaneensa myös lapset maalaisjärjellä, eikä millään kasvatusteorioilla. Sanoo sen olevan työtään, mitä tekee, niin kuin se pitää tehdä, mutta omat lapsensa kasvatti ihan äitinä ilman pedagogioita.

[/quote]Vai niin. Minä taas näen, että menneinä vuosikymmenin on "kasvatettu" tunteitaan peitteleviä, auktoriteettikammoisia ihmisiä, jotka eivät yllä todelliseen potentiaalinsa, jotka eivät ole saaneet apua oppimisvaikeuksiinsa ja jotka on aivopestu perusteellisesti sukupuolistereotypioihin.

[/quote]

Minä taas uskoisin, että kotihoidossa noihin kaikkiin asioihin on helpompi vaikuttaa kuin päivähoidossa. Omille kotihoidetuille pojilleni kelpaavat leikkikavereiksi ihan yhtä hyvin tytöt kuin pojatkin, mutta veikkaanpa että päiväkodissa syksyllä heidät kyllä laumautetaan leikkimään poikaporukalla stereotyyppisiä poikaleikkejä. Näin on ainakin kaikille tuntemilleni lapsille käynyt. Samoin materialismi tuntuu nousevan huippuunsa siellä päiväkotiyhteisössä.

[/quote]

Pitäisikö meidän päiväkodissa kieltää, että ette pojat nyt saa leikkiä autoilla, koska sukupuolistereotypiat! Ottakaa nämä keijut ja leikkikää näillä! Juuei. Ihan itse ne lapset leikkinsä valitsevat. Jostain syystä poikia vaan kiinnostaa enemmän ne ns. poikien lelut. Varmaan lapsetkin haluavat mennä massan mukana ja ottavat muista ikäisistään mallia millä leikkivät ja miten. Sehän vasta olisikin vapaan leikin estämistä jos yrittäisimme väkisin tyrkyttää pojille niitä tyttömäisiä leikkejä ja toisinpäin.

[/quote]Ihan näin kollegionaalisesta myötähäpeästä pyydän sinua tutustumaan sukupuolisensitiiviseen varhaiskasvatukseen. Juuri tuollaisia sammakoita ei ammattilaisen suusta saisi tulla.

Vierailija
177/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

226 Kiitos fiksusta kirjoituksestasi.

Vierailija
178/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 21:43"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 21:10"]

Ei äitiyteenkään mitään kouluja käydä :)

[/quote]

Äitiys ja lastentarhanopettajuus ovat kaksi eri asiaa. Minä olen töissä ryhmäni lapsille ja heidän vanhemmilleen lastentarhanopettaja. Kotona omalle miehelleni olen vaimo ja yhteiselle lapsellemme olen äiti. En suunnittele lapselleni erityisesti pedagogista toimintaa tai havainnoi ja arvioi hänen toimintaansa kotona ammattimaisesta näkökulmasta. Kotona olen äiti ja kotimme ei ole lapselle toinen päivähoitopaikka. Toki koulutukseni auttaa minua ymmärtämään, mitä 5-vuotiaan lapsen tulisi ikätasoisesti osata, mutta suhtaudun omaan lapseeni aivan eri tavalla kuin työpaikallani oleviin lapsiin, joiden kanssa teen töitä.

[/quote]Mihin teitä sitten tarvitaan, jos lapsista kasvaa kunnon kansalaisia ihan ilmankin päiväkotia? Mihin perustuu se poliittinen tahto että lapset haluttiin pois kotoa, pois äideiltään?

[/quote]

1. Päiväkotihoito ei ole yhdellekään lapselle välttämätöntä.

2. Jokaiselle alle 3-vuotiaalle on parempi olla kotona äidin / isän kanssa kuin päiväkodissa.

3. Jos alle 3-vuotias joudutaan laittamaan vanhempien työpäivän ajaksi hoitoon, paras vaihtoehto olisi mummi tms. läheinen sukulainen, perhepäivähoitaja tai muu palkattu yksityinen hoitaja, jolla hoidossa 1-4 lasta.

4. N. 3-4-vuotiaasta eteenpäin lapsen on todettu hyötyvän pedagogisesta, ikätasoisesta toiminnasta, jota esim. päiväkodeissa tarjotaan. Samassa iässä lapselle on hyväksi harjoitella sosiaalisia taitoja ja leikkitaitoja vertaisryhmässä. Sen ei tarvitse olla pk-ryhmä, se voi olla myös kotona olevat sisarukset. 1-vuotias pikkusisko ei kuitenkaan tarjoa 4-5-vuotiaalle vertaisryhmää sen enempää kuin 9-10-vuotias isovelikään. Päiväkodin tai lisäksi kavereita voi etsiä esim. naapurista, kerhosta, leikki-/asukaspuistosta.

4. Esiopetus on Suomessa pakollista kaikille 6-vuotiaille syksystä 2015 lähtien. Tiedän, että esikouluun suoraan kotoa tulleet lapset ovat hyvin kirjava joukko. Joillekin lapsille äiti / isä on kotona lukenut, vienyt leikkipuistoon ja muskariin, leikittänyt kotona, opettanut muodot ja värit, kauniit käytöstavat, kaiken, mitä 6-vuotiaan tulee osata. Toisaalta eskariin tulee myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole tottuneet ollenkaan ryhmässä olemiseen, ikäistensä kanssa olemiseen, joilta puuttuu sosiaaliset taidot ja leikkitaidot jne. Monen kohdalla voi sanoa, että olisi ollut hyvä käydä edes 5-vuotiaana kerhossa tai puolipäivähoidossa.

5. Pieni osa suomalaisista lapsista tarvitsee päivähoitoa, koska kotona on masentunut, sairas, alkoholisoitunut tms. äiti/isä. Tällaiset sosiaaliset perusteet puoltavat usein pienenkin lapsen osa- tai kokopäiväistä hoitoa kodin ulkopuolella.

6. Päiväkoti ei ole ainoa varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelu, jota tarjolla on, mutta se on tällä hetkellä helpoimmin saavutettavissa, useimmin valittu kodin ulkopuolinen hoitomuoto. Päiväkodeissa on myös verrattaen korkeasti koulutettu kasvattajakunta. Vähintään 1/3 työntekijöistä on suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon ja 2/3 työntekijöistä on suorittanut vähintään 2.asteen ammatillisen tutkinnon. Perhepäivähoitajien joukko on paljon heterogeenisempi ja perhepäivähoitajien yleinen koulutustaso on todella matala.

Vierailija
179/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai niin, ja poliittinen tahto perustui siihen, että naiset haluttiin kotoa töihin ja lapsille tarvittiin säilöntäpaikka äitien työpäivän ajaksi. Ja naiset lähtivät kotoa töihin. Päivähoidon muut funktiot (kuin säilöminen) ovat paljon uudempia, mutta kyllä hoidon pedagoginen ja sisällöllinen funktio, varhaiskasvatus on nykyään ihan yhtä keskeinen kuin se säilöminenkin.

Vierailija
180/237 |
10.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 18:46"]

Vanhuksetkin laitetaan sänkyihin makaamaan laitoksissa. Lapsille ei sentään anneta rauhoittavia? Paitsi McCannit.

[/quote]

Lunerin ei enää ole myynnissä. Sillähän lapset ennen rauhoitettiin nukkumaan.

Ja omaa kokemusta. Muutaman kerran sattuneista syistä kävin päiväkodilla päiväuniaikaan. Hoitaja veteli joka kerta sikeitä täysillä nukkarissa. Kerran iltapäivällä hain lastani aiemmin. Lapset leikkivät leikkejään ja hoitaja nukkui keskellä lattiaa airflex-patjan päällä.