Näky jota et koskaan unohda

Vaasankadulla makasi normaalilta näyttävä mies maassa jolla oli tullut selvään sonnat farkkujen läpi

Kun näin isäni tekemässä kuolemaa. Muistan aina, sen viimeisen keskustelun. Sairaalasta pois lähdettyäni, meni tunti, kun sairaanhoitaja soitti, että isäni on kuollut.

Se video missä mies on fb-livessä, puhelin piippaa ja viestiä pukkaa mutta on ilmeisesti jo päättänyt amp.a itsensä.

Puhuu jonkun kanssa lyhyen puhelun ja sitten sanoo suunnilleen että siinäpä se taisi nyt sitten olla ja saman tien posauttaa itsensä.

Ja sitten lemmikkinsä hiippailee siihen viereen :(

Se näky, puhelimen soittoääni siinä samalla (ihan kuin jostain Oscar-gaalasta) ja se lorina...

Muutaman kerran olen kuullut kaupassa saman soittoäänen ja samalla sekunnilla muistan sen levinneen pään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kambodža, Phnom Penh.

Istun yksin pikaruokalassa ja katselen öiselle Mekong joelle, eteeni ikkunan taakse ilmestyy alaston, likainen ja pöhöttönyt nuori lapsi.

Lapsi itkee ja katsoo minua suoraan silmiin, osoittaa pöydälläni olevaa tarjotinta jolla on isot ranskalaiset, Coca Cola ja hampurilainen.

Nämä on niin karuja tilanteita. Albaniassa, ravintolan terassilla syömässä lounasta ja nauttamassa auringosta kun terassin aidan taakse tulee kärkkymään pieniä laihoja poikia käsiään ojennellen. Ravintolan omistaja käy ajamassa pojat pois läpsimällä heitä sanomalehtirullalla. Siinä me "rikkaat" länsimaalaiset vetämässä mahaa täyteen ruokaa (oikeasti tienattiin alle suomalaisen keskipalkan) kun toiset kerjäävät elääkseen. Hävetti. 

En kutsuisi suomalaisia "rikkaiksi länsimaalaisiksi" ellet itseäsi ihan jenkkinä pidä. Miksi matkustat maahan jos et kestä nähdä elämän realiteetteja ja se vaikuttaa jopa omaan syömiseesi? Kyllä niitä nälkäisiä kerjäläisiä ihan Suomestakin löytyy, yleensä vain lakaistaan pois kuvioista katukuvaa sotkemasta koska kulissit. Vain noin 60-70 vuotta sitten tämäkin maa oli täynnä oikeasti köyhiä, suurin osa suomalaisista oli rääsyläisiä. Että turhaa soimata itseään siitä jos näkee köyhiä muualla. 

Oltiin kaverin ja hänen avovaimonsa luonna bilettämässä  Porissa. Paikalla oli yksi helsikiläinen julkkiskundi jota en itse aiemmin ollut tuntenut sen paremmin. Bileiden aikana tosin tutustuin häneen paremmin, näin meistä tuli "tuttuja" eli heitetään muutama sana kun nähdään.

Muistan aina sen aamun kun heräsin, hän nukkui viereissä huoneessa. Olin jo hereillä omassa sängyssäni hän oli ja myös herännyt aiemmin ja tuli huoneeseeni.

Alettiin juttelemaan edellisillan bileistä (oltiin vielä vähän humalassa) ja yks kaks hän alkoi tanssia ja otti kalunsa käteensä  heilutti sitä sänkyni vieressä, mikä oli aamu jäykkänä. Ja se oli iso.

Hänen naureskellessa ja kaluaan heiluttaessa, niin sanoin vain "mitä helvettiä sä teet?" ja "Mikä toi nyt oli"?. Ajattelin, että olenko hölmöillyt ite vai mistä tuo tuli.

Koko juttu yllätti mut täysin. Eipä ensimmäiseksi tullut mieleen, että sillä kaverilla on tullainen jööti housuissa.

Muistan aina sen hetken kun näen tätä kundia, tosin hänelle tai muille en siitä ole koskaan puhunnut. Tiedä sitten muistaako hän sen vai oliko se hänelle ihan normaalia krapulapäissään.

Pyöräilimme kaverin kanssa rinnakkain keväisen kaupungin katuja n. 20 v sitten ja erään puun kohdalla kaverin nahkatakin harteille napsahti linnun paska. Mikä ajoitus yhdistettynä kaverin ilmeeseen!

Menin yhteen julkiseen vessaan ja avasin wc kopin oven. Siellä seisoi mies munasillaan housut nilkoissa ja paskansi seisaalleen ripulipaskaa. Ei ollut mikään skandinaavi.

Viva la revolution kirjoitti:

Näky mitä ei unohda... Mielenkiintoista miten toisia diktaattoreita suojellaan, Putin on tietenkin rikollinen mutta entä nämä muut rikolliset joiden upeutta suorastaan on hehkutettu Suomen medioissa ja myös täälläkin palstalla, käsittämätöntä miten Kanadassa totalitarismi ajettiin ylös kuten Suomessakin ja sitä suojellaan kaikin tavoin... Trudeaun pitäisi olla kaikilla tavoin yhtä paha mediassa kuin Putinin mutta näin ei todellakaan ole ollut... totalitarismin piiriin ajetut valtiot suojelevat toisiaan... onneksi on medioita jotka kertovat asiasta vaikka Suomessa tämä peitellään kaikin tavoin (Sky News Australia)...

Justin Trudeau behaved like a dictator 'of the worst kind'

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Semmoset whataboutismit sieltä

isä kuolleena eteisen lattialla ( sydänkohtaus)

Vierailija kirjoitti:

Olin 5-vuotias kun 3-vuotias pikkuveljeni katosi kesämökillä. Me vanhemmat ja sisarukset etsimme häntä. Minä löysin hänet rannavedestä hukkuneena (mökki oli saaressa) ja huusin vanhempia tulemaan paikalle. He tulivat ja yrittivät elvyttää veljeä mutta hän oli jo kuollut. Muistan yhä kuinka veli makasi vedessä kuolleena, kuinka isä yritti elvyttää häntä ja kuinka äiti itki hysteerisesti. Vanhemmat syyttivät minua veljen kuolemasta koko loppuikänsä ja sisarukset syyttävät minua siitä yhä näin reilun 50 vuoden jälkeen koska se oli minä joka hänet löysi.

Kauhea taakka ollut sinulla kannettavana! Tunnen niin syvää myötätuntoa sinua kohtaan, että itkettää. Kunpa voisin halata ja pienentää taakkaasi. Ajatuksissani jaan tuskasi.

Lapsuutesi ja nuoruutesi oli varmaan traumaattinen, mutta toivon että olet osannut antaa läheisillesi anteeksi. He toimivat kuten ihmiset yleensä, nimeävät syyllisen, kun eivät pysty hyväksymään että suuria tragedioita vaan tapahtuu. On helpompi konkreettisesti nimetä syyllinen kuin käsitellä asiaa syvemmin.

Olen puolellasi. Aina.

Vierailija kirjoitti:

Istuin lapsena yksinäni pienen kerrostalojen keskellä sijaitsevan puiston keinussa, kun katseeni osui talon ylimmän parvekkeen tapahtumiin: valkoiseen yöpaitaan sonnustautunut nainen kapusi parvekkeen kaiteelle ja hyppäsi alas.

Oliko Hyvinkäällä tämä? Samanlainen tapaus sattui asuessani lähitalossa.

Oli tyyni loppukesän varhainen aamu. Aamuruskon aika. Seisoin lammen rannalla kalareissulla. Kello oli noin neljä. Aurinko oli niin matalalla, että säteet eivät vielä yltäneet maahan mutta värjäsi jo vastarannan puiden latvukset oranssiksi.

Alkoi kuulumaan joutsenten huutoja, jotka lähestyivät vastarannan puiden takana. Ja se näku jota en unohda:

Kaksi joutsenta lensi matalalla puiden yli lammen yli, tulivat vastarannan puiden päältä. Nouseva aurinko värjäsi muuten valkoisten lintujen mahanaluset ja siiven alaosat oransseiksi. Joutsenet toitottelivat ja painuivat selkäni taakse. Näky oli nopeasti ohi.

Tästä on jo vuosia. Olin ihmetellyt sitä ennen ja sen jälkeen, kun ei joulutunnelmaa tavoita enää lainkaan.

Sinä jouluaattona olin viikon viimeistä työpäivää iltavuorossa. Olin aivan naatti kun työvuoro loppui. Astuin kadulle, ei ristinsielua missään. Kauppojen jouluvalot loistivat ikkunoissa kilpaa koristeiden kanssa. Hiirenhiljaista. Lunta oli tullut taivaan täydeltä, kun ei sitä ollut juuri yhtään töihin mennessä. Satoi vielä rauhallisesti isoja hiutaleita.

Mikä joulurauha laskeutui sillä siunaamalla sekunnilla. Lähdin kävellen muutaman kilometrin päässä olevaan kotiini. En pitänyt mitään kiirettä. Sitä ei enää ollut.

Isä roikkui hirttosilmukassa

Muutama vuosi sitten, oli puistossa niin paljon kanadanhanhia ja niiden kakkaa, ettei merkittyjä polkuja pystynyt lainkaan kävelemään.

Ajattelin heti, että ihanaa luomuproteiinia käsin kerättävissä, jos sattuisi joskus tulemaan pula-aika. Ja nythän sitä jo ennustetaan. Silloin et voi valita mitä haluat syödä. Syöt, jos löydät jotain syötävää. Kauppoja ei ehkä ole. Kaikki ravinto on radioaktiivista.

Näin hurjia ajatuksia hanhet herättivät minussa.

Ukrainan sodasta kuva, jossa äiti kantaa elotonta 1,5v. lasta sairaalaan hoitoon, ja kuva sen jälkeen jossa vanhemmat itkevät sairaalaln käytävällä lapsen kuoltua. Se epätoivon määrä on jotain sanoinkuvaamatonta...

Uimarannalla elvytettiin pientä poikaa. Voin yhä nähdä hiekkaan romahtavan äidin ja kuulla sen lähes eläimellisen tuskanhuudon, kun hänelle kerrottiin että elvytys on lopetettu tuloksettomana.

Tapauksesta on yli kymmenen vuotta aikaa, mutta en usko että ikinä unohdan tätä tilannetta. Sydän särkyi tämän perheen puolesta.

Jos jotain näin kamalasta asiasta voi sivullinen oppia, niin ikinä ei voi olettaa, että joku seurueesta vahtii. Täytyy aina selkeästi sopia, kuka vahtii lapsia, ja siellä vedessä todella ollaan käsivarren mitan päässä lapsista. Se voi ihan oikeasti olla vain sekunti, kun lapsi katoaa, ja että vaikka kuinka vahtii, niin silti jotain voi käydä. Yritän kuitenkin olla todella tarkka.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies kun näin hänet ekan kerran, tuosta on jo yli 20 vuotta, mutta toisaalta se tuntuu kuin viime viikolta. On ollut pitkään vaikeaa ja joskus yritän muistaa sen mitä tunsin kun hänet näin, mielikuva kun on kuitenkin niin selkeä. Olisi kiva ”nähdä” hänen silmin millaisena hän mut muistaa kun näki mut ekan kerran.

Eräs heinäkuu vuosia sitten. Todella kaunis, eikä liian kuuma päivä ja minä seison yksin kappelin etuoven katoksen alla ja ruumisauton vieressä.

Olen jättämässä lastani sinne odottamaan hautausta, mutta se hiljainen ja pysähtynyt hetki keskellä kaikista kauneinta kesää on jäänyt mieleeni niin tarkasti.

Olen yksin, on niin kaunista, lapseni siinä vieressä arkussa.

Voin kuvitella, surullisen kaunista.

Kaksi juttua.

Lapsena olin yksin kotona kun mein kissa oksensi hirveän kasan ja siinä liikkui jotain. Otin melkeen koko rullan vessapaperia jolla peitin ja kaalin sen vessanpönttöön pidätellen oksennusta.

Sitten toinen on nettisivusto Life of Debauchery joskus 20 vuotta sitten jossa oli sellainen video kun Chechclear. Sen jälkeen sain tarpeeksi koko sivustosta ja muista sen kaltaisista.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka nuori mies hyppäsi laiturilta asemaa ohittavan junan eteen. Kuului vain vaimea tussahdus kun meni kahtia ja jäi suolet lepattaen sen junan keulaan. Raiteisiin jäi roippeita. Ja monta viikkoa katselin niitä jälkiä kun menin itse töihin. Olin ainoa ihminen asemalla sillä hetkellä onneksi. Surettaa vieläkin että miksi siihen päätökseen päätyi. Ja olisinko voinut jotenkin auttaa kun hän siinä ahdistuneena käveli edes takaisin ennen tekoaan. Kaikki tapahtui niin nopeasti.

Päättäjiemme touhu on hyvä houkutus moiseen.