Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä ihme ja kumma niitä nuoria masentaa??
12.01.2022 |
Voisiko joku tämän minulle kertoa? Nuorilla on tänä päivänä kaikki vapaus, ei juuri mitään velvollisuuksia tai vastuita, ei tarvitse kilpailla mistään, on viihdykkeitä, rahaa ja kulttuuria käytössä enemmän kuin koskaan. Miksi nuoret eivät kestä normaalia elämää ja mikä tämän aiheuttaa??
Tuolla vaan puhutaan mielenterveysongelmista mutta ei oikein puhutella juurisyitä että mistä se johtuu. Olen ymmälläni.
Kommentit (183)
Huono ruokavalio oli perimmäinen syy ettei mieli jaksanut vastustaa nuorena masennusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on melko epävakaa juuri nyt. Korona, maailmanpoliittinen kuohunta. Paineet, vanhempien suorituskeskeisyys. Nykyään ei ehkä saa olla lapsi, kun pitää olla vanhemmilleen projekti. Projekti, joka menestyy, on paras, tavallinen ei riitä.
Ymmärrän vallan hyvin, että masennusta on enemmän. Jos ei tätä ymmärrä, on empatiakyvytön.
Aina on maailma ollut epävakaa ja julma. Aina on vanhemmat halunneet, että lapset menestyy ja "ennenvanhaan" vanhemmat vasta vaativia olivat. Taitaa ongelma olla siinä, että se maailman julmuus tulee siihen puhelimen näytölle sormella hipaisemalla.
Juu ovat halunneet niin. Mutta nykyään se paine tulee jo ulkopuoleltakin.
Työskentelin amis+yo pohjalta tehtävässä jossa muilla työntekijöillä oli AMK- tutkinto ja parilla yliopistotutkinto.
Pomo toki tiesi mikä minä olen kun oli minut palkannutkin. Sain myös kaikilta plajon hyvää palautetta työni jäljestä.
Kahvitauolla tuli sitten kerran puhetta koulutuksista,. Multa kysyttiin, että olenko opiskellut amk-tutkinnon X vai Y (jota suurin osa edusti). Vastasin, että ei, olen valmistunut ammattiin Z. Ilmapiiri muuttui jäätäväksi ja pari ihmistä katsoi mua todella ilkeästi ja loput näyttivät tyrmistyneiltä. Köhivät sitten hetken hiljaisuuden jälkeen, että "Jahas täytyy tästä mennä" ja karttelivat mua sen loppuajan kun olin siellä :D Juu, olihan se kamalaa, että alhainen amis hoiti menestyksellä samoja tehtäviä kun hekin.
Se koulutus on nykypäivänä (joillekin) todella tärkeää ja tapa nostaa itsensä muiden yläpuolelle.
Sinä saat olla erittäin ylpeä itsestäsi. Ja tarkaoitan tätä todella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän työelämä vaatii paljon enemmän kuin ennen - monilla on vaikeuksia edes saada jalkaa ovenrakoon, kun kilpailu on niin kovaa.
Mistä tiedät?
Ihan kuin 20-40 vuotta sitten työelämä ei olisi vaatinut ihmisiltä yhtään mitään?!?
Vierailija kirjoitti:
Niitä asioita on monia. Yksi on kova kilpailu töistä. Tilanne on ihan eri kuin joskus museoaikana, jolloin töihin mentiin kävelemällä sisään. Toki silloinkin ne parhaat työt oli koulutuksen takana, mutta aikanaan se koulutus myös käytännössä takasi hyvän paikan.
Yksinäisyys on tällä hetkellä todella rajua jälkeä tekevä asia nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa ja tätä ovat koronarajoitukset moninkertaistaneet. Miettikää nyt jokainen ihan itse, mitä se olisi tarkoittanut teidän sosiaalisille suhteillenne, jos olisitte itse joutuneet toiselle paikkakunnalle aloittamaan opiskelujanne tuntematta sieltä ketään ilman, että mitään fyysisen läsnäolon tilaisuuksia järjestetään? Se olisi oikeasti ollut aivan kauhea tilanne eikä ne samanlaiset sosiaaliset kontaktit nyt vain synny minkään videoyhteyden
perusteella.
Miten niin on kova kilpailu töistä? Kaikki puolueethan huutavat työvoimapulaa ja haluavat haalia tänne työvoimaa ulkomailta ( no ei persut).
Vierailija kirjoitti:
Niillä muilla kansoilla on enemmän auringonvaloa ja lämpöä. Ja toinen syy, siellä ollaan enemmän perhe- ja sukukeskeisiä, täällä itsenäisiä. Yksinäisyys tappaa.
Niin mutta kun tämä masennus nuorilla on räjähtänyt viimeisen 10-15 vuoden aikana....Onko täällä aurinko vähentynyt entisestään ja vanhemmat paenneet nuoria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lukee tältä palstalta vanhempien kirjoittamia aloituksia ja vastauksia selviää miksi yhteiskunta voi niin pahoin.
Vierailija kirjoitti:
Saanko esittää vaihtoehtoisen skenaarion. Itse olen päälle 30-vuotias, eli tätä sukupolvea, jotka jätettiin ysärillä pihoille juoksentelemaan muiden kakaroiden kanssa ja jotka ovat ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi. Siinä tuli.jo pari vinkkiä masentuneisuuden syihin. Omien vanhempieni vanhemmat paapoivat lapsiaan, ostivat heille taloja, syytivät rahaa pitkälle aikuisuuteen ja lellivät heitä kaikin tavoin. Tästä lellitustä sukupolvesta tuli erittäin itsekäs. Omat vanhempani olivat kuin lapsia itse eikä heillä herunut nuoruudessa rakkautta tai huolenpitoa. He pitävät rahoistaan kiinni kynsin ja hampain eivätkä auta omia lapsiaan, vaikka ovat itse saaneet paljon taloudellista tukea. He eivät jaksa myöskään hoitaa lapsenlapsiaan lähes koskaan. Kaikki aika ja rahaa menee heidän itsensä hemmotteluun. Näitä samoja itsekkäitä aikuiskakaroita on nyt myös johtamassa yrityksiä ja kurjistamassa työelämää. Niitä, jotka kahmivat itselleen kaiken, eivät huolehdi toisista, eivätkä näe omassa toiminnassaan mitään vikaa. Tuo mätä sukupolvi on pitkälti syynä meidän nuorten kurjuuteen. Työelämä on mielestäni todella kurjaa. Ja vanhempieni välinpitämättömyyden vuoksi oloni on juureton. En ole koskaan saanut kannustusta tai kehuja vanhemmiltani. Onko se mikään ihmekään jos joskus masentaa.
Älä yleistä. Olen saman ikäinen ja vanhempani auttavat minua vieläkin hyvin paljon. Kiitollinen heille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko esittää vaihtoehtoisen skenaarion. Itse olen päälle 30-vuotias, eli tätä sukupolvea, jotka jätettiin ysärillä pihoille juoksentelemaan muiden kakaroiden kanssa ja jotka ovat ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi. Siinä tuli.jo pari vinkkiä masentuneisuuden syihin. Omien vanhempieni vanhemmat paapoivat lapsiaan, ostivat heille taloja, syytivät rahaa pitkälle aikuisuuteen ja lellivät heitä kaikin tavoin. Tästä lellitustä sukupolvesta tuli erittäin itsekäs. Omat vanhempani olivat kuin lapsia itse eikä heillä herunut nuoruudessa rakkautta tai huolenpitoa. He pitävät rahoistaan kiinni kynsin ja hampain eivätkä auta omia lapsiaan, vaikka ovat itse saaneet paljon taloudellista tukea. He eivät jaksa myöskään hoitaa lapsenlapsiaan lähes koskaan. Kaikki aika ja rahaa menee heidän itsensä hemmotteluun. Näitä samoja itsekkäitä aikuiskakaroita on nyt myös johtamassa yrityksiä ja kurjistamassa työelämää. Niitä, jotka kahmivat itselleen kaiken, eivät huolehdi toisista, eivätkä näe omassa toiminnassaan mitään vikaa. Tuo mätä sukupolvi on pitkälti syynä meidän nuorten kurjuuteen. Työelämä on mielestäni todella kurjaa. Ja vanhempieni välinpitämättömyyden vuoksi oloni on juureton. En ole koskaan saanut kannustusta tai kehuja vanhemmiltani. Onko se mikään ihmekään jos joskus masentaa.
Älä yleistä. Olen saman ikäinen ja vanhempani auttavat minua vieläkin hyvin paljon. Kiitollinen heille
Niinno mutta sinä et varmaankaan ole masentunut? Valitettavasti meidän sukupolvi oli ensimmäinen jolla masennus "räjähti käsiin", eli on melko yleinen ilmiö. Tottakai aina löytyy poikkeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hämmentynyt miten esim. täysin normaaleiden ja hyvien vanhempien lapsista tulee itsetuhoisia ja masentuneita. Ei nuorikaan edes tiedä syytä miksi siltä tuntuu. Ihan järkyttävää.
Mikä siinä on, että vaikka asiat ovat hyvin, ihmiset voivat huonosti? On ruokaa, on lämmintä ja hienoja vaatteita, on harrastuksia, on koulutusta ja mahdollisuus tehdä töitä. Kaikki elämän peruselementit ovat kunnossa ja silti ihmiset kilahtavat. Tämä on täysin käsittämätöntä. Sitten ihmiset ja kansat, joilla ei ole läheskään näin paljoa materiaalisia asioita, ei siellä olla masentuneita ja tyydytään vähempään.
Niillä muilla kansoilla on enemmän auringonvaloa ja lämpöä. Ja toinen syy, siellä ollaan enemmän perhe- ja sukukeskeisiä, täällä itsenäisiä. Yksinäisyys tappaa.
Ei ihmekään kun masentaa, suomalaisilta puuttuu rakkaus, lämpö ja yhteisöllisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestä elämä on tylsää,ankeaa ja yksinäistä. Mä olen masentunut eikä oikein mikään kiinnosta. Töissä käyn mutta muuten mä vaan olen kotona ja käyn kaupassa, liikunta ei kiinnosta koska se on tylsää, telkkarista ei tule oikein mitään kiinnostavaa ohjelmaa, ei kiinnosta mennä festareille eikä baareihin.
Juhlapyhät tuntuu oudoilta koska melkein kaikki niistä puhuu ja mediat hehkuttaa juhlapyhiä... No mulla juhlapyhät ei eroa normaalista mitenkään eli olen vain kotona ja sitten mietin olenko minä huono ihminen kun en juhli juhlapyhiä.
Usein tuntuu että elämä on vain taistelua koska kaikki on ankeaa ja tylsää.
Miten te muut ihmiset voitte nauttia arjesta ja miten te saatte ajan kulumaan vapaa-ajalla?
Ainoat läheiset ihmiset elämässäni ovat omat vanhemmat, muutama etäisempi ihminen löytyy kenen kanssa välillä jutellaan.
Mä tiedän että voin huonosti ja elämäniloni on ollut kateissa jo vuosia.
Voimia kaikille kohtalontovereille ♥️
No, huonoa ainesta. Tyhmät lisääntyvät. Suurimmat perheet matalan koulutuksen ja tulotason perheissä. Tilanne tulee pahenemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, huonoa ainesta. Tyhmät lisääntyvät. Suurimmat perheet matalan koulutuksen ja tulotason perheissä. Tilanne tulee pahenemaan.
Eikös se ole kääntynyt juuri toisin päin, niin että hyväosaiset lisääntyvät enemmän kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän työelämä vaatii paljon enemmän kuin ennen - monilla on vaikeuksia edes saada jalkaa ovenrakoon, kun kilpailu on niin kovaa.
Mutta monilla aloilla on niin paljon töitä että pitää muka ulkomailta asti hakea porukkaa kun tällä ei riitä. Tuolla on vaikka kuinka paljon hyviä töitä niin nuorille miehille kuin naisillekin. Onko sitten niin, että töitä ei haluta tehdä vaan halutaan jotain sellaista mikä ei ole realistista?
Nämä alat ovat usein amisaloja ja nuorille tyrkytetään ajatusta, että jos et mene lukioon, syrjäydyt. Valtiovallan taholtakin toitotetaan tavoitetta, että yhä useammalla pitäisi olla korkeakoulututkinto. Pelkkä koulutustason nosto ei johda automaattisesti mihinkään hyvään. Pitää tietää millä alalla niitä työpaikkoja konkreettisesti on, toki niitä on monillla korkeakoulualoillakin. Poikani opiskelee rekkakuskiksi, eikä häntä kyllä masenna. Työharjoittelu voi alkaa vaikka kolmelta yöllä ja päivä olla yli 12-tuntinen, mutta se on selkeää, mielekästä hommaa, josta on kiinnostunut. Ei ihmisiä työmäärä masenna vaan kaiken epävarmuus ja se, ettei saisikaan tyytyä oikein mihinkään vaan aina pitäisi olla jotain uutta ja hienompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvojen puute.
Ja kunnian puute. Siis oikean kunnian, ei minkään "kunnian". Mistään ei tunneta häpeää ja suunta puuttuu.
Miten ihmeessä itsensä häpeäminen aiheuttaa mitään muuta kuin masennusta ja huonoja asioita elämään?
Tossahan tarkoitetaan, että ollaan täysin rajottomia tuomaan se kaikki omat vaatimukset ja tahto esiin. On erilaista rajatonta käytöstä toisia kohtaan. Ei juurikaan omaatuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puuttuva vanhemmuus, juurettomuus, turvattomuus, yksinäisyys, keskittymiskyky menetetty mm. älylaitteiden vuoksi, rajojen puuttuminen eli monessa suhteessa liika vapaus, syy-seuraussuhteiden hämärtyminen eli tunne siitä ettei voi itse vaikuttaa mihinkään, kiusaaminen ja väkivalta, nettikiusaaminen, ulkonäköpaineet, narsismin muuttuminen normiksi, liian vähäinen liikunta, ylipäätään ryhtiä tuovien asioiden puuttuminen elämästä.
Tässä oli jo hyvää vastauksen makua, kiitos siitä kirjoittajalle. Miksi sitten valtio ja media koko ajan puhuvat perinteistä perhemallia vastaan? Miksi meidän traditiota ja identiteettiä vähätellään ja puretaan? Miksi kaikkea mahdollista älyteknologiaa työnnetään koko ajan arkeemme enemmän? Miksi kiusaamiselle ja väkivallalle ei tehdä mitään?
Eli miksi asiantuntijat ja hallitus sekä erityisesti media koko ajan suoltavat sellaista kehitystä ja paskaa, joka nimenomaan on ajaa nuoria masennukseen ja ihmisiä huonovointiseksi? Tämä sosialistinen moderni liberaali yhteiskuntamalli on juuri se, joka vaan lisää ongelmia! Ja kaikkea tätä myydään meille vaan hyvänä.
Nykyään kaikille on hyvin tarjolla laumakäyttäytymistä tukevia laumoja mistä nyt vain näyttää seuraavan yleistä tyhmistymistä.
On hyvä kysymys miksi esim. kiusaamiseen ei puututa järeämmin. Paljon on kai edelleenkin sellaista ymmärtämätöntä ajattelua, että vika on kiusatuissa itsessään. Uhrien syyllistäminen on suorastaan perinne.
Itse vertailen mielessäni tilanteita ennen koronaa, koska nuorten masennus oli jatkuvassa kasvussa jo sitä ennen. Korona on tietysti kärjistänyt asioita.
Ennen kuin pienistäkin lapsista tuli älyteknologian orjia, heidän aivonsa pääsivät kehittymään vapaammin ja he oppivat säätelemään tunnetilojaan ja käyttämään myös omaa mielikuvitustaan rakentavalla tavalla. Kaikki se suojasi masennukselta myöhemmässä elämässä tai ainakin antoi työkaluja sitä vastaan. Lasten pitäisi saada myös pitkästyä siten että he alkavat oma-aloitteisesti etsiä virikkeitä. Sitä varten pitäisi myös olla turvallinen ympäristö ja luontoa ympärillä.
Jo masentuneelle on vaikea tarjota sellaista mitä hän ei pystyisi edes ottamaan vastaan. Mm. tuetun asumisen kautta, jos järjestettävissä, masentuneellekin voi parhaassa tapauksessa löytyä vähän yhteisöllisyyttä ja ehkä edes jonkinlaista turvaa.
Vähemmästäkin masentaa ja ottaa päähän kun päättäjät aina huonontaa minun asemaa veronkorotuksilla ja tyhmillä päätöksillä.
Myös työpaikalla menee huonommin koska sinne on palkattu entistä enempi tyhmiä ihmisiä.
Kun ihmisten hyvinvointi ja terveys uhrataan jatkuvan talouskasvun ja isompien voittojen saamiseksi omistavalle luokalle, niin ei ihme että heikompia hirvittää. Kyllä ne asiantuntijat ja psykologit tietää mistä tämä pahoinvointi johtuu, mutta siitä ei saa vain puhua tai uutisoida koska se kyseenalastaisi koko meidän pyhänä pitämän järjestelmän. Mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret nähdään vain sivullisina uhreina tässä järjettömyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kova kilpailu kaikessa. Ei riitä enää että kaikki on "ihan" hyvin. Kaiken täytyisi olla parasta ja huippua.
Hyvä koulutus, mielenkiintoinen ja haastava työ, hyvännäköinen missi/hunks puoliso, kauniit lapset, (jotka myös fiksuja ja hyviä koulussa), koko perheellä kiinnostavia ja erikoisia harrastuksia, paljon matkailua eksoottisiin paikkoihin (tyyliin Burman viidakko tai Katmandu. Ei tosiaan mikään Kanaria tai Thaimaa), hieno ja kallis talo jossa sisustus kuin sisustuslehdestä (ja aina viimeisen päälle siistiä ja puhdasta), uudet hienot autot(mielellään sähkö), lemmikkinä jokin valioyksilö kissa, koira, hevonen josta pulitettu vähintään neljänumeroinen summa jne jne lista jatkuu.
Tyytymisestä on tullut kirosana.
Näihin kaikkiin auttaisi yksinkertaisesti somesta luopuminen.
Helpottaa ehkä. Mutta kun näistä asioista puhutaan ja näitä vertaillaan töissä, harrastuksissa, kaverien kanssa jne... Ihan oikeassakin elämässä.
Alue: Aihe vapaa
Saanko esittää vaihtoehtoisen skenaarion. Itse olen päälle 30-vuotias, eli tätä sukupolvea, jotka jätettiin ysärillä pihoille juoksentelemaan muiden kakaroiden kanssa ja jotka ovat ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi. Siinä tuli.jo pari vinkkiä masentuneisuuden syihin. Omien vanhempieni vanhemmat paapoivat lapsiaan, ostivat heille taloja, syytivät rahaa pitkälle aikuisuuteen ja lellivät heitä kaikin tavoin. Tästä lellitustä sukupolvesta tuli erittäin itsekäs. Omat vanhempani olivat kuin lapsia itse eikä heillä herunut nuoruudessa rakkautta tai huolenpitoa. He pitävät rahoistaan kiinni kynsin ja hampain eivätkä auta omia lapsiaan, vaikka ovat itse saaneet paljon taloudellista tukea. He eivät jaksa myöskään hoitaa lapsenlapsiaan lähes koskaan. Kaikki aika ja rahaa menee heidän itsensä hemmotteluun. Näitä samoja itsekkäitä aikuiskakaroita on nyt myös johtamassa yrityksiä ja kurjistamassa työelämää. Niitä, jotka kahmivat itselleen kaiken, eivät huolehdi toisista, eivätkä näe omassa toiminnassaan mitään vikaa. Tuo mätä sukupolvi on pitkälti syynä meidän nuorten kurjuuteen. Työelämä on mielestäni todella kurjaa. Ja vanhempieni välinpitämättömyyden vuoksi oloni on juureton. En ole koskaan saanut kannustusta tai kehuja vanhemmiltani. Onko se mikään ihmekään jos joskus masentaa.