Työnantaja: Jos hoitajien palkka olisi 300 euroa suurempi, se maksaisi veronmaksajille lähes miljardin vuodessa

Kohta tulee valmiuslait ja hoitajia viedään väkisin hommiin koronaisille osastoille.. saatte uskoa että se on sellainen juttu, joka vaikuttaa alalle hakeutuvien määrään. Miksi mennä riskeeraamaan oma terveytensä, kun palkka on surkea, työajat karmeat ja vaihtoehtona on läppärin näpyttäminen kotona villasukissa.

Vierailija kirjoitti:

Sen päivän kun näkisi, että pienituloinen kaupan kassa tai pesulatyöntekijä maksaa palkastaan 1% enemmän veroa, että Sari Sairaanhoitajalle saadaan enemmän palkkaa. Ei tule toteutumaan.

Julkisen puolen työntekijän tulee ymmärtää, että palkka maksetaan verovaroista. Julkisen puolen työntekijä ei myy hyödykkeitä, joista tulee kassaan rahaa kuten yksityisillä aloilla. Olen itse julkisella puolella töissä. Työskentelin sitä aiemmin yksityisellä puolella 20 vuotta. On siis hyvinkin vahva näkemys molemmilta puolilta. Olen sisäistänyt sen, että julkisen puolen työntekijänä minulla on pitkä, mutta kapea leipä. Ansaitsen muuten sairaanhoitajaa vähemmän, enkä valita siitä. Resurssipulaa on, vajaalla tehdään, mutta tiukille oli vedetty yksityiselläkin puolella. Joka vuodelle tuli tavoite - ole tänäkin vuonna 10% tehokkaampi kuin viime vuonna. Suo siellä, vetelä täällä.

Ja potilaan on ymmärrettävä, että esimerkiksi syövät hoidetaan julkisista varoista ja että se edellyttää, että on sitä henkilökuntaa. Työn tuottavuutta on tietysti vaikea laskea, mutta päättelisin että hyvin hoidettu potilas on sellainen, joka palaa takaisin maksamaan veroja, eikä esim kuole sairaalabakteeriin tai hoitovirheeseen kouluttamattoman ja huolimattoman henkilökunnan vuoksi. Sitäkin sattuu.

On myös eroja julkisen sektorin ammattien kesken: on niitä joita ilman yhteiskunta ei toimi (poliisi, hoitajat, palomiehet) ja niitä, jotka eivät ole niin tärkeitä ja joita ilman yhteiskunta pärjää poikkeusoloissakin (esim kirjastonhoitajat). En kannata vertailua, mutta tulipahan sanottua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoin rajoite hoitajien määrään on se ettei ala sovi kaikille, ja ikääntyvässä Suomessa hoitajia tarvitaan paljon.

Minä tienaisin paremmin hoitajana, mutta vaikka palkka olisi 5 000 eur/kk + lisät niin en yhäkään sopisi alalle. Nykyinen palkka 2 500 eur/kk. Ei lisiä.

Ja kääntäen suurin osa hoitajista ei sopisi minun työhöni, eikä iso palkka auttaisi.

 

Tämä on se homman ydin, mikä tuntuu menevän kaikilta, niin kansalta, poliitikoilta kuin viranomaisiltakin ohi. Kun alalle sopivien määrä ei ole yhtä kuin sinne mahdollisesti koulutettavien määrä. Viimeksi eilen todistin kun sairaanhoitajaopiskelija sai jonkun paniikki/muun kohtauksen kun piti tehdä hoitotoimepidettä. Hän hyperventiloi, silmät muljahteli päässä ja keskenhän se sitten jäi. Muuten erinomainen oppilas, siis teoreettisesti, mutta käytännön työ takkuaa ja ihmiset + vastuu ilmeisesti pelottaa Ei siitä tule mitään, että hoitajiksi koulutetaan työkkärin logiikalla, katsomalla pelkkiä numeroita. On hyväksyttävä, että osa ihmisistä ei kestä sitä työtä, ei vaikka miten katsoisi pelkkiä tilastoja kun on olemassa myös laadullinen mittari.

Minulla on sellainen tunne, että tämä tilanne ei tule helpottamaan, vaan se pysyy rikkinäisenä. Suuret ikäluokat ovat nyt tulossa aktiiviseen hoidettavien ikään ja samaan aikaan nuoria hoitajia on vähemmän ja he ovat myös tottuneet siihen, että ihan kaikkeen ei tarvitse alistua. Tarkoitan tällä vanhojen aikojen simputuskulttuuria ja surkeaa johtajuuttakin, jotka on terveydenhuollon vitsaus. Nämä yhdistettynä muutenkin huonoon imagoon homma on heikoilla kantimilla. 

Siinähän se.

Palkankorotuksilla ei ongelmia ratkaista.

Hoitajat ovat itse sitä mieltä etteivät julisen sektorin kovapalkkaiset ole heitä ahkerampia, nöyrempiä ja palvelualttiimpia - vaan päin vastoin.

Kyllä sama pätee hoitajiin yhtä lailla.

Se millä ongelma alkaisi ratkeamaan on että siellä työssä olisi parempi olla, ja henkilökuntamitoitukset olisivat sellaisia että asiakkaita pystytään palvelemeen hyvin eikä tyyliin pikakäynti, kirjaus johonkin appiin ja juoksujalkaa seuraavan luo.

Vierailija kirjoitti:

Kohta tulee valmiuslait ja hoitajia viedään väkisin hommiin koronaisille osastoille.. saatte uskoa että se on sellainen juttu, joka vaikuttaa alalle hakeutuvien määrään. Miksi mennä riskeeraamaan oma terveytensä, kun palkka on surkea, työajat karmeat ja vaihtoehtona on läppärin näpyttäminen kotona villasukissa.

Paitsi ettei niitä mukavia etähommia saa tuosta vain sormia napsauttamalla.

Totta kai nyt on sellainen tilanne että hoitoalalla on kurjempaa kuin yleensä. Mutta ei pysyviä palkankorotuksia voi antaa korona-ajan perusteella, siten pitäisi miettiä enemmän koronalisää, mikä olisikin perusteltua.

Mä voin mieluusti maksaa sen jonkun 30 eur veroa kuukaudessa lisää, kunhan se sitten menee hoitsujen taskuun eikä esim. kehitysapuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoin rajoite hoitajien määrään on se ettei ala sovi kaikille, ja ikääntyvässä Suomessa hoitajia tarvitaan paljon.

Minä tienaisin paremmin hoitajana, mutta vaikka palkka olisi 5 000 eur/kk + lisät niin en yhäkään sopisi alalle. Nykyinen palkka 2 500 eur/kk. Ei lisiä.

Ja kääntäen suurin osa hoitajista ei sopisi minun työhöni, eikä iso palkka auttaisi.

 

Tämä on se homman ydin, mikä tuntuu menevän kaikilta, niin kansalta, poliitikoilta kuin viranomaisiltakin ohi. Kun alalle sopivien määrä ei ole yhtä kuin sinne mahdollisesti koulutettavien määrä. Viimeksi eilen todistin kun sairaanhoitajaopiskelija sai jonkun paniikki/muun kohtauksen kun piti tehdä hoitotoimepidettä. Hän hyperventiloi, silmät muljahteli päässä ja keskenhän se sitten jäi. Muuten erinomainen oppilas, siis teoreettisesti, mutta käytännön työ takkuaa ja ihmiset + vastuu ilmeisesti pelottaa Ei siitä tule mitään, että hoitajiksi koulutetaan työkkärin logiikalla, katsomalla pelkkiä numeroita. On hyväksyttävä, että osa ihmisistä ei kestä sitä työtä, ei vaikka miten katsoisi pelkkiä tilastoja kun on olemassa myös laadullinen mittari.

Minulla on sellainen tunne, että tämä tilanne ei tule helpottamaan, vaan se pysyy rikkinäisenä. Suuret ikäluokat ovat nyt tulossa aktiiviseen hoidettavien ikään ja samaan aikaan nuoria hoitajia on vähemmän ja he ovat myös tottuneet siihen, että ihan kaikkeen ei tarvitse alistua. Tarkoitan tällä vanhojen aikojen simputuskulttuuria ja surkeaa johtajuuttakin, jotka on terveydenhuollon vitsaus. Nämä yhdistettynä muutenkin huonoon imagoon homma on heikoilla kantimilla. 

Siinähän se.

Palkankorotuksilla ei ongelmia ratkaista.

Hoitajat ovat itse sitä mieltä etteivät julisen sektorin kovapalkkaiset ole heitä ahkerampia, nöyrempiä ja palvelualttiimpia - vaan päin vastoin.

Kyllä sama pätee hoitajiin yhtä lailla.

Se millä ongelma alkaisi ratkeamaan on että siellä työssä olisi parempi olla, ja henkilökuntamitoitukset olisivat sellaisia että asiakkaita pystytään palvelemeen hyvin eikä tyyliin pikakäynti, kirjaus johonkin appiin ja juoksujalkaa seuraavan luo.

Se tarvitaan väistämättä, että työssä pitäisi olla parempi olla. Mutta et sinä saa sinne hoitotyöhön uutta väkeä tarpeeseen lässyttämällä siitä, että palkankorotuksilla ei hommaa ratkaista vaan niitäkin tarvitaan. 

Sen rahan voi ottaa turhasta hallinnosta, ilman että kukaan edes huomaa mitään pl. muutama korruptoitunut taho.

Kuinka moni terveydenhuollon hoitaja hoitaa oikeasti työssään koronaa sairastavia?

Me sosiaalialan laitoksissa työskentelevät sosiaalialan koulutuksen saaneet joudumme hoitamaan. Ainoa ohje työntekijöille on katsoa youtubesta video miten suojausvälineet puetaan päälle. Siitä vaan muoviessu, visiiri, maski, käsineet, hattu päähän ja hoitamaan.

Meistä ei puhuta julkisuudessa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni terveydenhuollon hoitaja hoitaa oikeasti työssään koronaa sairastavia?

Me sosiaalialan laitoksissa työskentelevät sosiaalialan koulutuksen saaneet joudumme hoitamaan. Ainoa ohje työntekijöille on katsoa youtubesta video miten suojausvälineet puetaan päälle. Siitä vaan muoviessu, visiiri, maski, käsineet, hattu päähän ja hoitamaan.

Meistä ei puhuta julkisuudessa mitään.

Lisäys: sosionomi-koulutuksen saanut.

-sama-

Puolitetaan asumistuki (miksi pitää työntää miljardikaupalla rajaa asuntojen omistajille?) ja kas kummaa siinä on se miljardi:)

Kukaan muu ei häviä paitsi omistava luokka...

No sehän ei oikeastaan ole työnantajien pussista pois. Työnantaja on vain välikäsi, joka liikuttaa rahan alkuperäisestä lähteestä työntekijän tilipussiin.

Vierailija kirjoitti:

On myös eroja julkisen sektorin ammattien kesken: on niitä joita ilman yhteiskunta ei toimi (poliisi, hoitajat, palomiehet) ja niitä, jotka eivät ole niin tärkeitä ja joita ilman yhteiskunta pärjää poikkeusoloissakin (esim kirjastonhoitajat). En kannata vertailua, mutta tulipahan sanottua. 

Kyllä, yhteiskunta tarvitsee poliiseja, hoitajia, palomiehiä, mutta esim. hoitoalan palkankorotukset tulee järjestää jotenkin muutoin kuin palkkaverotusta korottamalla. Ei voida mennä aina niin, että yhden äänekkään ammattiryhmän palkankorotukset hoidetaan palkkaverotusta korottamalla. Sen jälkeen saadaan moni muukin palkankorotus hoitaa palkkaveroa korottamalla. Kuinka moni teistä on valmis maksamaan 10% lisää, että kymmenelle julkisen alan ammattiryhmälle saadaan prosentti lisää?

Tämä on helppoa. Työstä maksetaan enemmän samalla työn tekemättömyydestä vähemmän ts sos. etuudet ja tyhjän rahan antaminen vähemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos hoitajien palkkojen rahoittamiseksi tekisimmekin esimerkiksi näin:

1. Sosiaali-ja terveysalan kuntayhtymien sekä vastaavien instanssien hallinnon palkkoja leikataan -1000 eur/kk (keskipalkat 5000 - 15 000 euroa/kk).

2. Lääkäreiden palkkoja leikataan -500 eur/kk

( keskipalkat 6000-10 000 euroa/kk).

3. Verovaroista kustannettavasta tuesta yksityiselle terveydenhoitosektorille leikataan rajusti.

-> osaamista ja työvoimaa siirtyy takaisin julkiselle sektorille (pienemmälläkin palkalla).

4. Sosiaali-ja terveydenhuoltoalan sisäisiä koulutuksia karsitaan, vain lakisääteisesti pakolliset koulutukset jätetään jäljelle.

5. Alan uusien käyttöjärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon asetetaan huomattavasti nykyistä tiukemmat budjetti raamit sekä sisäinen valvonta varmistamaan läpinäkyvyyttä.

(esimerkkinä nyt vaikka Apotti, jonka kokonaiskustannukset paisuivat järjettömiksi 774 miljoonaksi euroksi!!! Veikkaan, että lukematon määrä erilaisia konsultteja ja välistävetäjiä rikastui tuon järjestelmän ansiosta)

6. Asetetaan riippumaton tutkimusryhmä selvittämään: kuinka paljon julkinen sektori todellisuudessa rahoittaa suoraan tai välillisesti lääketieteellistä huippututkimusta, jonka taloudelliset hyödyt valuvat tosiasiassa kansainvälisille yksityisille lääkeyhtiöille ja pienten tutkimustiimien avainhenkilöille.

Toimiiko veronmaksajat tässä vain rahoittajan roolissa yksityiselle yritystoiminnalle, joka on naamioitu julkiseksi?

Ei tämäkään kyllä toimisi. Yksityistä sektoria tarvitaan kipeästi.

On täysin poliittisilla päätöksillä saatu aikaan tilanne, että sitä nykyään tarvitaan "kipeästi".

Kummasti pärjäsimme melkeinpä kokonaan ilman yksityistä terveydenhuolto sektoria vielä 30-vuotta takaperin.

Yksityiset terveydenhuolto yritykset tahkovat valtavia voittoja, jotka rahoitetaan jokaisen veronmaksajan kukkarosta.

Ei ole ihme, että verot nousevat..

Lisäksi kansainväliset suuryritykset jakavat voittonsa ennestään rikkaille osakkeenomistajille! Veronmaksua ja muuta yhteiskuntavastuuta kierretään kaikin keinoin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on yksi maailman kalleimmista julkisista sektoreista ja rahaa ihan maamme sisälläkin pukataan monenlaisiin hallintohimmeleihin, monopoli"yrittäjiin" (kts. apteekkarit) ja lihavan organisaatiorakenteen pönkitykseen. Tyypillistä veronmaksajien kustantamissa organisaatioissa on, että suorittavan portaan palkka on 2 k€ ja johtajien 6k€ ja vielä suurempien johtajien 12 k€; pitäisi olla ihan toisin esim. 4000€, 4500€ ja ehkä 6000€. 

Myös julkisella bonukset, työsuhdeautot ja muu ylim. humppa minimiin. 

Muuten ihan hauska kommentti, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Tiesitkö, että esim. Suomen julkishallinnon koko on kolmasosa siitä, mitä se oli 80-luvulla? Ja populaa oli aika lailla vähemmän.

Ainahan se on kiva höykyttää kuviteltua vihollista, mutta kyllä tosiasia on tällä hetkellä se, että rahat valuvat tasaisena virtana upporikkaitten taskuun. Tämä näkyy suoraan, kun tarkastellaan varallisuuden jakautumista. Julkinen sektori ei todellakaan ole se, mikä ongelmat aiheuttaa, vaikka tätä sössönsöötä usein näkeekin julistettavan.

On se kummaa että lääkäreiden palkankorotuksiin ja lisiin löytyy AINA rahaa mutta hoitajille ei. Turhaa lässyttää verojen nostamisesta jos on varaa maksaa miljardeja EU tukiin Italian ja Espanjan korruptoituneisiin maihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei mieti muuta kuin hoitajien palkkoja, jotka maksetaan veroista. Entä lääkäreiden suuret palkat? Entä maanpuolustuksen? Kaikki nää maksetaan veroista, mutta ainoastaan hoitajille ei haluta kunnon palkkaa. Just saying.

Intti ei maksa isoja palkkoja kuin muutamille isokenkäisille.

Hoitajan verrokki on joku kouluttaja, ei kenraali tai majuri. Jälkimmäisiä verrataan th-alan isoihin pomoihin.

Kyllä intti maksaa. Kaikenlaisia lisiä maksetaan jotka nostaa perusliksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos palkattais sillä miljardilla lisää työntekijöitä terveydenhuoltoon

Just. Eihän niitä tekijöitä saada nytkään, mutta ajattelit sitten jostain reservistä repäistä lisää porukkaa tuosta vain. 

No ei saada eikä tule kun palkat ovat pienet ja liian vähän väkeä. 

Asiat pitää saattaa samaan tilaan kun ne olivat 90-luvulla jolloin homma vielä toimi.

Mikä on muuttunut?

Tuosta kulurakenteesta oliskin hyvä saada vertailua. Osittain kulut ovat varmasti kasvaneet hoitojen paranemisen myötä. Esimerkiksi syöpä saadaan parannettua tai hoidettua nykyään huomattavasti paremmin kuin ennen. Siihen on mennyt resursseja kuten tekniset laitteet, koulutus, uusi lääkehoito yms. Mutta on myös töpätty panostamalla typeriin ja kalliisiin ohjelmistoihin ja henkilökunnan vähentäminen avustavista töistä syö isopalkkaisten työaikaa ja varmasti työviihtyvyyttä myös. Sekä lisää koulutustarvetta, ei se lääkärikään tietotekniikkaa ja ohjelmistojenkäyttöä itsestään opi.

Olen pettynyt mediaan, sillä tämäntyyppinen tieto on perinteisesti kuulunut lehdistön ja ajankohtaisohjelmien tiedonvälitykseen. Journalistien tehtävä yhteiskunnassa on huolehtia asiatiedon levittämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä tiedän paljonkin, mistä voisin ottaa pois. 

Tosin joillakin hoitajilla on ruusunpunainen kuva insinöörien tienesteistä, en suosittele palkan takia kouluttautumaan tälle alalle, koska töitä ei noin vain saa ja suunnittelualan palkat ei ole hoitajien palkkoja yhtään paremmat. Muilla aloilla pitääkin olla erikoisosaamista ja yleensä vastavallmistuneita jos palkataan, palkataan nuoria. Itse valitsin palkkojen pienuudesta tietoisena suunnittelualan ja pieniiin yrityksiin otetaan iäkkäämpiä, mutta niissä ei ole juuri etuja mitään, meillä ei edes lääkärin palvelut kuulu työterveyshuoltoon. Olen aikuisena vaihtanut tekniikan alalle. Mutta pidän työstäni ja en lähtisi hoitoalalle vaikka saisin kaksi tonnia enemmän nettona. 

Minä olen ihmetellyt, miksi näitä aina verrataan. Insinöörien koulutus on ihan oikeasti pidempi. Jos ei sairaanhoitajat osaa sen verran laskea, niin ....

Vieläkö ne Etelä-Euroopan hyvinvointia ja neilipäiväistä työviikkoa tukemaan luvatut miljardit olisi saatavissa takaisin? Olisi käyttöä täälläkin...