2 vuotta koronaa - mitä sinulta on jäänyt tekemättä?

Yhtenä iltana olisin halunnut baariin, mutta baari ei ollut auki. En tiedä toivunko tästä menetyksen traumasta koskaan. Yhy, yhy, yhy.

Lamaannuin niin koronauutisista, että jäi polttopuut tekemättä ja nyt lämmitän kalliilla sähköllä.

Minulta jäi tekemättä lumienkeleitä.

Ei mittään. Ihan normaalisti ollaan eletty kaiken aikaa

Matkustelu! Kun viimein olisi rahaa se ei onnistu.

Keikat, teatterit ;(

Lomamatkat. Prkl kun puuduttaa istua täällä päivästä toiseen. Prkl.

Synnytin esikoiseni kesällä 2020. Koronan takia mies ei päässyt mukaan rakenneultraan, eikä voinut olla sairaalassa kanssamme vauvan synnyttyä :( kaikki babyshowerit ja lapsen nimijuhlat jäivät väliin, sekä monta sukujuhlaa, mm. Siskoni häät. Kotona olen kököttänyt lapsen kanssa koko tän ajan. Okei, ei nyt ihan kirjaimellisesti, kyllä me käydään metsässä ja leikkipuistoissa, satunnaisesti jossain HopLopissa.

Muutettiin uudelle paikkakunnalle just ennen koronaa, enkä vieläkään tunne täältä oikein ketään. Missä sitä muka vois tutustua nykyään...

Mies tekee kolmivuorotyötä sote-alalla. Tänä aikana yhteensä 4 kertaa ollaan oltu karanteenissa.

Melko yksinäiseksi on käynyt elämä.

Mulla on jäänyt väliin pari futismatkaa, kun esim Saksassa on pelattu pelejä tyhjille katsomoille. Lisäksi reissu Kiinaan siirtyi hamaan tulevaisuuteen, kun maa ei ota vastaan toistaiseksi turisteja.

Piparit jäi joulun alla leipomatta. On ne kyllä jääneet leipomatta monena muunakin vuonna.

Ei oikeastaan mitään, harmittaa ainoastaan se ettei ole päässyt uimahalliin.

Silloin kun korona iski, peruuntui saman tien parikin suunniteltua matkaa. Toinen oli tarkoitus toteuttaa isommalla sukulaisten porukalla ja sitä oli todellakin odotettu.

Lapsen rippijuhlat viime kesänä olivat varsinainen stressin paikka ja kutistuivat suunniteltua pienemmiksi. Veikkaan, että ilman koronaa olisi ollut paljon rennompaa järjestää juhlia. 

Työskentelen riskiryhmien parissa, joten omat työt ovat myös heittäneet ihan häränpyllyä. Suunnitelluista asioista/tapahtumista varmaankin noin 80 % on jouduttu perumaan tai muuttamaan verkossa tapahtuviksi (lue: ei kiinnosta ketään). Työssäni enää harvoin koen iloa ja onnistumisen tunnetta, päällimmäinen tunne on ehkä apatia. 

Tähän saakka olen mielestäni kuitenkin jaksanut melko reippaasti. Olen totellut rajoituksia ja suosituksia mukisematta. Ennen joulua iski valtava ahdistus, kun tajusin, että taas mennään. Taas kaikki, mitä oli uskaltautunut suunnittelemaan, tulee peruuntumaan. Samalla toki ymmärrän, että tilanne nyt on mikä on, eikä auta, vaikka kuinka ottaa päästä. Pitäisi varmaan vain lakata toivomasta, että tämä helpottaa. Tyytyä siihen, että tämä on nyt tätä. Ehkä loppuelämän. 

Vierailija kirjoitti:

Matkustaminen, illalliset ystävien kanssa, kesäiset terassi-illat, uimahallikäynnit, tanssitunnit, kaikki isot juhlat, ravintolat.

Tässä muutamat, prkl.

Mä kävin sekä kesällä 2020 että kesällä 2021 terassilla. Illallisia ystävien kanssa on ollut koko pandemian ajan lukuunottamatta kevättä 2020. Samoin on vietetty sukujuhlia, tosin ei mitään suuria, koska ei ole ollut kenenkään  häitä tai hautajaisia muutenkaan nyt pandemian aikana. Mutta sukujouluja, synttäreitä (täytin viime vuonna pyöreitä vuosia) jne on ollut ihan normaalisti. Ravintoloissakin olen käynyt syömässä silloin, kun ne eivät olleet suljettuina. 

Pidemmät matkat. Sain mm 60v lahjaksi matkan mitä ei vieläkään ole voinut toteuttaa ja tietty nuo omat juhlat.

Juhlat on muuten pidetty pienemmillä porukalla tai useammassa osassa (mm ylppärit, joulut, ystävien tapaamiset, kesäkekkerit jne). Perhettä tavattu suht normaalisti koko ajan.

Työnteko.  Lupaavasti alkanut uusi ura tyssäsi kuin seinään, kiitos koronan ja yt-neuvottelujen.

Yhden kaukana asuvan kaverin kanssa ollaan aiemmin tavattu kerran vuodessa, nyt se on jäänyt jo kahtena vuonna väliin. Itse olisin ollut valmis kyllä tapaamaan, mutta kaverini on tarkka koronan suhteen, eikä halua mitään ylimääräisiä tapaamisia.

Ainoastaan lomamatkat vähentyneet, eivät kokonaan poistuneet kuitenkaan. Muuten eletty niin normaalisti kuin rajoitukset sallivat. Käyty ravintoloissa, elokuvissa, keikoilla jne.

Opiskelijaelämä, matka, opiskelijavaihto. 

Kaikkien näiden takia uramahdollisuudet, verkostoitumiset ja muut ovat todella kärsineet. En tiedä miten tästä pääsee valmistuttua edes etenemään yhtään mihinkään kun lähtökohta on nolla.

Vierailija kirjoitti:

Matkustaminen, illalliset ystävien kanssa, kesäiset terassi-illat, uimahallikäynnit, tanssitunnit, kaikki isot juhlat, ravintolat.

Tässä muutamat, prkl.

Minä olen harrastanut noita kaikkia ihan normaalisti, paitsi matkustelua.

On jäänyt käymättä ravintolassa illallisella n. 25 kertaa. Summana n. 25 x 300€ = 7500€ + ehkä sellainen 1000€ juomatta jääneistä oluista/kahveista. Kulttuurimenoja on jäänyt käyttämättä myös ehkä n. 1000€ edestä. No, osakesalkku kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Erottiin tyttiksen kanssa koronan alussa, eipä ole sen jälkeen ihmissuhdetta voinut etsiä ja aloittaa näillä keleillä.

2 vuotta hiljaiseloa, ja kohta 40v kolkuttaa kellossa. Surullista, kuinka tuo 2 elämän vuotta vain katosi hallituksen rajoituksiin ja kieltoihin.

No korona nyt on täysi tekosyy tuohon.