Arvaan että mies petti, mutta kannattaako kysyä?

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 12:06"]Oonko ainoo joka ymmärtää miestä? Mun mielestä on kuitenki aika normaalia pitkässä suhteessa välillä ihastua johonkin toiseen. Äijähän tunnusti heti että on ihastunut toiseen ja osas jopa kertoa syyn ihastukseensa. Aika monta avausta täälläki on ollut siitä että mies ei huomioi vaimoaan ja naiset itkee kukkapuskien ja hierontojen perään ja vaimot saa kyllä sympatiaa niissä keskusteluissa.

 
[/quote]

Olet ainoa. Nämä ovat vasta suhteen alkuvaiheessa. Tilanne tulee pahenemaan

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 15:25"]

Mieheni oli poikain kanssa kolmen päivän ryyppyreissulla ulkomailla nyt vappuna. Olen aika varma että petti minua siellä sillä toisin kuin yleensä, ei ilmoittanut itsestään mitään reissun aikana ja on käyttäytynyt oudosti palattuaan.

Lähetin miehelle koko reissun aikana tasan yhden tekstarin joka liittyi asunnon ostoon ja olisi ollut tärkeää saada mieheltä kuittaus, soitin seuraavana päivänä vielä perään mutta puhelin oli pois päältä. Koska mies ei vastannut niin yksi kiikarissa ollut kämppä ehdittiin myydä toiselle ostajalle. Kun mies tuli sunnuntai-illalla kerroin että otti aika paljon päähän kun ei vaivautunut vastaamaan ja kysyin syytä niin mies vaan pakeni paikalta mumisten jotain siitä että oli kovassa kännissä lukenut viestin eikä muistanut sitä kuin vasta nyt. Yritin tän jälkeen vähän tasata tilannetta ja kysellä miten reissu sitten meni mutta mies vastaili vaan jotain epämääräistä että viini virtasi ja tuli juhlittua. Nukkumaan mennessä sängyssä kääntyi pois kun kosketin, mitä ei tee koskaan. Ajattelin että sillä on vaan krapula.

Eilen laitoin töistä viestiä että syötäiskö illalla ulkona ja mies vastas että ei onnistu kun on luvannut mennä auttamaan kaveria veneen kevätkunnostuksessa. Iltapäivällä huomasin että miehen FB-kavereihin oli ilmestynyt kaksi uutta naista. Toinen nainen esiintyy myös mieheni ystävän (sen veneenomistajan) matka-albumissa kuvassa, missä nainen poseeraa mieheni ja mieheni ystävän kainalossa auringonnousussa uimarannalla niin että mieheni ystävä heiluttaa olutpulloa kameralle samalla kun nainen ja mieheni katselevat toisiaan intensiivisesti hymyillen. Mies tuli kotiin vasta kun olin jo iltapesulla ja taas torjui kosketukseni livahtaen tietokoneelle, missä pysyi tekemässä rästihommia kunnes olin jo nukahtanut. Tänään aamulla valokuva oli poistettu miehen ystävän albumista.

Koko kuvio tuntuu aika selkeältä, mutta en tiedä pitäiskö nostaa asia esille vai ei? Ollaan oltu neljä vuotta yhdessä ja hyvin pyyhkii, ainakin mun mielestäni. Muuten voisin lomaromanssin katsoa sormien läpi, mutta kun ollaan ostamassa asuntoa niin mieleen hiipi olisko kyse jostain vakavammasta sitoutumiskammon oireilusta?

[/quote]

Ei pettänyt, mutta tapasi ihanan naisen ja nyt miettii mitä tehdä

Oletko jotenkin yksinkertainen? Olet edelleen ostamassa asuntoa pettäjämiehen kanssa. Ja aiot painaa villaisella jos kysymys on lomaromanssista. Mutta joo, ala vaan kynnysmatoksi jos haluat.

Itse varmaan jättäisin miehen.. ei vaikuta kovin valoisalta teidän tulevaisuus, jos nyt jo pettää.

Mä ottaisin nyt reilusti etäisyyttä.. Jakaisin tasan yhdessä säästetyt rahat ja ottaisin kunnon mietintätauon, jona aikana antaisin pallon miehelle. en ostaisi tuossa mielentilassa enää asuntoa, vaan ottaisin ihan reilusti mieheen etäisyyttä ja puhaltaisin pelin poikki pölyn laskeutumiseksi ja asia on kunnolla käyty läpi. Mä en pystyisi asumaan kodissa, mikä on valittu itkusilmässä laastaroimaan miehen töppäystä. Laittaisin ihan kamat jakoon hetkeksi ja antaisin vaikka noin puoli vuotta asian olla. Kävisin muuten varmuuden vuoksi testeissä, tai laittaisin miehen testattavaksi. Jollei hänellä ollut muka enempää kontaktia naiseen, niin ei kukaan käyttäydy noin etäisesti pelkästä suutelosta. :p

Ap ei millään pahalla mutta ihan varmasti on ollut seksiä :/. Mahdollisesti jo ensimmäisenä iltana kun ovat tavanneet. Ja miehen kaveri tietää tämän. Ja todennäköisesti ovat puhuneet tulevaisuudestä ja vannoneet rakkauttaan. Tämä nainen ei välttämättä tiedä että miehesi seurusteli :/. Miehesi käytös viittaa kaikkeen tuohon, nyt on jostain syystä alkanut tulla järkiinsä kotona kun tajuaa realiteetit. Minä itse olen käynyt läpi aivan vastaavan tilanteen. Muutamaa vuotta viisaanpana sanon sinulle, ota yhteyttä siihen kaveriin, se tietää, ei ehkä kehtaa sanoa sinulle suoraan, mutta näet kyllä kehonkielestä mikä on totta ja mikä ei... Miehessä ei ole "munaa" myöntää koko totuutta välttämättä koskaan. Ja jos yhtään pystyt, ota yhteyttä myös tähän naiseen... sieltä saat viimeistään kuulla koko totuuden, et ole mustasukkainen tai epätoivoinen, 100% nainen ei tiedä sinusta mitään :/

Hei kaikki,

vietin viikonlopun äitini luona ja sain vähän etäisyyttä koko tähän kuvioon. Eilen illalla juteltiin miehen kanssa aamuyöhön asti ja vaikkei tästä ihan heti palata arkeen, mutta päätin antaa miehelleni mahdollisuuden. Olen itse ollut se osapuoli näiden neljän vuoden aikana, joka on korostanut että vaikka ollaan parisuhteessa niin kummallakin on omat elämänsä ja salaisuudetkin, joita toinen ei koskaan saa tietää. Sen takia mieheni ei halunnut kertoa heti tästä ihastuksesta, hän oli ajatellut että mun käsitykseeni suhteesta kuuluu sellaisista asioista vaikeneminen.

Olen tämän viikon aikana ruvennut miettimään omia arvojani parisuhteessa. Ajattelen/pelkään että kaikki kuitenkin jossain kohtaa pettävät, mutta jos kahdella ihmisellä on vaikka asunto tai lapset niin se on kuitenkin aina arvokkaampaa ja merkittävämpää myös pettäjälle, eikä rakastajatar voi koskaan voittaa vaimoa. Tämä siksi että olen aiemmissa suhteissa kokenut ettei minulla ole täyttä lupaa toiseen ihmiseen ja varmaan vanhempieni avioero pettämiskuvoineen on myös jättänyt jäljen, isälläni oli toinen nainen pitkään josta äitini oli tietoinen. Isäni valitsi lopulta kuitenkin äitini. Olen aina ajatellut että äitini on ollut äärimmäisen vahva ja itsevarma, mutta viikonloppuna kertoi että harkitsi itsemurhaa moneen otteeseen niiden vuosien aikana ja että vuosia myöhemmin tullut avioero juonsi kyllä siihen epäluottamukseen minkä isäni sivusuhde aiheutti.

Tämä matkaihastus sai mut tajuaamaan että kaikista tärkeintä parisuhteessa on avoimuus ja rehellisyys, ei se että on yhteinen omistusasunto tai näennäinen yhteinen elämä. Se avoimuus on tosi vaikeaa ja välillä myös kivuliasta, mutta kai parempi se kuin olettamukset ja pettymykset. Jos päättää olla luottamatta on parempi varmaan olla yksin, sillä luottamus on riski mikä on otettava jos haluaa jakaa elämänsä jonkun kanssa. Haluan itse oppia luottamaan ja mieheni tahtoo olla luottamuksen arvoinen. Päätettiin miehen kanssa laittaa asuntoasiat hetkeksi jäihin, tutustua toisiimme uudelleen ja lähdetään kesäkuussa parin viikon vaellusreissulle.

Kiitos kaikille kommentoijille ja hyvää kevättä! -ap

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 15:54"]

mistä te mammat keksitte näitä juttujanne? porvoossa, porvoossa. miesvihan lietsonta pohjalla?

[/quote]

Joo no mun mies petti kaks vuotta mun hyvän ystävän kanssa enkä tajunnut mitää, saatiin toinen lapsikin sen suhteen aikana. Panivat juhannuksena meidän saunassa samalla kun nukutin meidän ja tän ystävän lapsia... Ylilaudalle sellaset terveiset että totuus on usein tarua ihmeellisempää.

Voi kultapieni. Se on luojan lykky ja suojelusenkeli ollut pistämässä miehen puhelimen mykäksi ettei vastannut sun puheluun. Kuulostaa siltä että pettänyt on, ja se että asunnonosto on vieläkin jäissä on onni onnettomuudessa.
Rohkaistu ja ota asia puheeksi, itsekunnioitusta peliin tosiaan. Onnea.

Asuntoasiat nyt ainakin jäihin heti ekaksi.

Tietenkin sun pitää selvittää asia ennen asunnon ostamista!

MUTTA:

Olisiko pettäjä oikeasti ottanut toista naista fb-kaveriksi?

Uskaltanut jättää vastaamatta puhelimeen?

Joka tapauksessa kaappaa kuvat ja kaiva tiedot lomaseurasta. Jos tulee "epäselvyyttä" tapahtuminen kulusta laita venekaveri tilille asiasta ja kysy vaikka niiltä mimmeiltä. Sulla on taloudellisesti niin paljon pelissä, että hienotunteisuuten ei ole nyt oikein varaa. Saisitko miehen laitettua niin koville, että näyttäisi sulle puhelimensa ja fb-viestit? Sano, että sun luottamus on nollassa ja et halua tehdä asunnonostoon liittyen elämäsi virhettä. Se on ihan ymmärrettävää. Jos sun mies on pettänyt, on varmaan antanut ymmärtää olevansa vapaa. Millaisia juttuja teillä on fb? Perhekuvia, pusuttelukuvia? Tieto siitä, että etsitte juuri yhteistä kotia? Eiköhön nämä uudet ystävät ne tiedot näe.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 16:14"][quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 15:54"]

mistä te mammat keksitte näitä juttujanne? porvoossa, porvoossa. miesvihan lietsonta pohjalla?

[/quote]

Joo no mun mies petti kaks vuotta mun hyvän ystävän kanssa enkä tajunnut mitää, saatiin toinen lapsikin sen suhteen aikana. Panivat juhannuksena meidän saunassa samalla kun nukutin meidän ja tän ystävän lapsia... Ylilaudalle sellaset terveiset että totuus on usein tarua ihmeellisempää.
[/quote]

Auts...

Minä odottaisin, että mies on kotona rauhassa ja sanoisin, että olisko nyt hyvä aika kertoa/jutella siitä, mitä siellä reissussa tapahtui. Mies tietysti sanoo, ettei mitään. Siihen vain tokaiset, että no sinä kerrot sitten kun olet siihen valmis ja poistut paikalta.

Minä kerran sain miehen kiinni tällaisesta. Mitään ei ollut tapahtunut, mutta oli baarissa tavannut jonkun naisen kanssa, jonka kanssa sitten oli jutellut iltaisin puhelimessa. Mies käyttäytyi juurikin noin oudosti ja sanoin, että mistä nyt tuulee. Kertoihan se sitten totuuden ja soitin sille naisellekin.

Haluatko todella velkavankeuteen miehen kanssa johon et luota? Jos pettää yhdessä asiassa on hyvin paljon todennäköistä että pettää toisessakin asiassa ja tilanteessa. Tietysti jos sua ei haittaa että sua viilataan linssiin, niin sittenhän se on ihan sama. Itse en tekisi taloudellisia sitoumuksia ihmisen kanssa johon en luottaisi.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 17:48"]Minä odottaisin, että mies on kotona rauhassa ja sanoisin, että olisko nyt hyvä aika kertoa/jutella siitä, mitä siellä reissussa tapahtui. Mies tietysti sanoo, ettei mitään. Siihen vain tokaiset, että no sinä kerrot sitten kun olet siihen valmis ja poistut paikalta.

Minä kerran sain miehen kiinni tällaisesta. Mitään ei ollut tapahtunut, mutta oli baarissa tavannut jonkun naisen kanssa, jonka kanssa sitten oli jutellut iltaisin puhelimessa. Mies käyttäytyi juurikin noin oudosti ja sanoin, että mistä nyt tuulee. Kertoihan se sitten totuuden ja soitin sille naisellekin.
[/quote]
"Mitään ei ollut tapahtunut"
Ja sä uskoit....... :(

Jotenkin tulee sellainen olo että olet elänyt asunnonostoa vähän elämää suuremmin ja miehesi ei ole uskaltanut sanoa että hänellä voisi olla muita tavoitteita elämässä. Minkälainen persoona miehesi on? Entä sinä itse? Määritteletkö usein miehesi puolesta mikä teille on hyväksi? Ja onko miehesi oikeassa, että suhtaudut häneen itsestäänselvyytenä? Minusta ei tuntuisi hyvältä jos olisin miehelleni enemmän asuntolainaa jakava businesspartneri kuin viehättävä vaimo.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 12:02"]

Ymmärrän miestäsi hyvin ja tuota tuskaa elämän muuttumisesta keskiluokkaiseksi pönöttämiseksi. Olette ilmeisesti noin 30v, joten ei ole syytä elää kuin eläkeläiset. Tätä miehesi ja hänen kaverinsa sulle yrittävät viestittää. Miettikää yhdessä, mitä haluatte ja millainen yhteinen elämä tyydyttää molempia. Jos talous menee liian tiukille asunnon oston kanssa, lykätkää sitä ja päättäkää, että tulevat pari vuotta ette säästäkkään asuntoon vaan otatte rennosti ja nautitte elämästänne ja toisistanne. Ei asunnon osto ole sen arvoinen asia, että suhdetta kannattaa vetää viemäristä alas. jos sulle on, niin ehkä teillä ei arvot kohtaa ja yhteinen elämä tökkää joskus kuitenkin.

[/quote]

Emme elä kuin eläkeläiset. Epävarmoilla työmarkkinoilla ja pääkaupunkiseudulla asuessa on pakko tehdä selkeä suunnitelma asunnonoston kanssa ja se tarkoittaa usein monesta menosta luopumista. Mieheni on jo kolme vuotta sitten sitoutunut kanssani asunnonostoon ja juuri tänä keväänä olemme saavuttaneet sellaisen summan että tarvitsemme asuntolainaa enää vain puolet asunnon hinnasta. Jos kaikki olisi mennyt kuten olen toivonut, olisimme viiden vuoden kuluttua saaneet asunnon omaksemme. Minä olen luullut että haluamme samoja asioita, mutta tämä tilanne kyllä laittaa miettimään onko niin. - ap

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 07:53"][quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 17:05"]

Ap ei millään pahalla mutta ihan varmasti on ollut seksiä :/. Mahdollisesti jo ensimmäisenä iltana kun ovat tavanneet. Ja miehen kaveri tietää tämän. Ja todennäköisesti ovat puhuneet tulevaisuudestä ja vannoneet rakkauttaan. Tämä nainen ei välttämättä tiedä että miehesi seurusteli :/. Miehesi käytös viittaa kaikkeen tuohon, nyt on jostain syystä alkanut tulla järkiinsä kotona kun tajuaa realiteetit. Minä itse olen käynyt läpi...

[/quote]

Ai vittu mua ottaa päähän tällaset vastaukset! "Ei millään pahalla", viestin kirjoittaja, mutta AIVAN VARMASTI sinä olet täysin väärä ihminen antamaan mitään absoluuttisia totuuksia, mitä ap:n mies on matkallaan tehnyt. Ymmärrän, että sinä olet jotain sellaista joutunut käymään läpi ja se on tehnyt sinusta tuon katkeran ämmän, joka muka "hyvää hyvyyttään" tässä nyt siskoa neuvoo, mutta kun ihan oikeasti kaikki miehet eivät ole sellaisia kuin sinun miehesi on ollut. Et voi vittu tulla väittämään, että TIEDÄT että näin olisi tapahtunut, koska aivan yhtä mahdollista voi olla, että kyseessä on ollut pelkkä suudelma ja pieni ihastuminen. Ei mikään rakastuminen (pliis, kuinka ulalla olet!?), koska eihän mies TUNNE tätä espanjatarta. Mielenkiinto, syttyminen, viehätys yms. on voinut heräillä, mutta kuten mies avoimesti sanoi, se kaikki tuntuu nyt etäiseltä. Menetkö ystävällisesti jakamaan katkeruuttasi ihan muihin ketjuihin, tyyppi oikein toivoo, että tämä pariskunta eroaisi, pikaratkaisu sen sijaan, että ap edes koittaisi luottaa ja saada suhdetta eteenpäin. Hei reilua sulta.
[/quote]

Miksi miehellä olisi ollut puhelin kiinni, jos ei ois pettänyt?

Joku puhui kolmenkympin kriisistä ja useampi on kirjoittanut että mieheni vaikuttaa keskenkasvuiselta. Olen miestäni kaksi vuotta vanhempi ja ollaan kyllä eletty erilainen nuoruus, minulla riitti kahdenkympin molemmin puolin vientiä kun taas mieheni vietti aikansa nörttikavereiden kanssa kellarissa puuhaillen.

Olen tänään ollut vuorotellen äärimmäisen surullinen ja vuorotellen raivona. Minua jotenkin ällöttää ja nolottaa mieheni puolesta että hän on ihastunut johonkin elämäntapakeijukaiseen, kun tiedän ettei hän todellisuudessa voisi elää sellaista elämää. Se mies jonka minä tunnen on turvallisuushakuinen dippa-inssi, mutta ehkä siinä on jotain perää että hän käy läpi identiteettikriisiä. Tuntuu vaan että mies käy sitä läpi minun kustannuksellani. Tavallaan en olisi halunnut tietää koko jutusta mitään, en jaksa yhtään tätä paskaa ja riittämätöntä oloa. -ap

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 16:30"]Oletko jotenkin yksinkertainen? Olet edelleen ostamassa asuntoa pettäjämiehen kanssa. Ja aiot painaa villaisella jos kysymys on lomaromanssista. Mutta joo, ala vaan kynnysmatoksi jos haluat.
[/quote]
Niimpä!