Synnytyksestä voi toipua nopeastikin.

Muistaako joku niitä aikoja, kun nuori Diana istahti autoon vastasyntyneen prinssin kanssa?

Samaa ihmeteltiin silloin, mm. Vauva-lehdessä. Tässäpä juttuvinkki: kaivakaa arkistoistanne se juttu, jossa kerrottiin "prinsessatikeistä". Sellaisia taidettiin ommella mm. Kemijärvellä, ja väittivät kestävän istumista paremmmin kuin ne tavalliset ompeleet.

Omani syntyivät sektiolla, joten en todellakaan olisi kävellyt reippaana vielä seuraavanakaan päivänä! Aika moni synnyttäjä on kuitenkin kokenut olevansa omaksikin ihmeekseen yllättävän reipas ja hyväkuntoinen hyvinkin rasittavan synnytyksen jälkeen. Muistan erään vanhemman rouvan, joka oli lapsenpäästäjälle (joka ei siis ollut silloin varsinainen kätilö) uhannut, että nukkuu heti ja ainakin vuorokauden heti kun tästä selviää. "Nuku vaan" oli tämä hyvin lempeästi luvannut, mutta eipä sitten enää ollutkaan uni tullut.

Itsellä ei ole muuta ongelmaa synnytyksistä tullut kuin ihan järkyt peräpukamat ja niiden kanssa ei kyllä ole pystynyt istuun ja käveleenkin vain just vessaan ja takaisin sänkyyn. Muuten olisin voinut  tehdä mitä vaan mutta kun ei niin ei, ja kipu niissä, aivan sietämättömän kova.

Totta kai synnytyksestä voi toipua nopeastikin. Monet asiat siihen vaikuttaa. Itse toivun dramaattisesta imukuppisynnytyksestä todella hitaasti, olin 33 vuotta. Se oli käynnistys, vauva avosuisessa tarjonnassa. Rytäkässä murtui häntäluu. Söin kuitenkin tervellisesti ja likkuin viime metreille. Kuusi vuotta myöhemmin toivuin normaalista rauhallisesta synnytyksestä nopeasti, vaikka olin voinut edeltävät 8 kk huonosti, enkä käytännössä ollut liikkunut yhtään. Syötyäkin tuli miten sattui.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 09:11"]

Ja tähän vaikuttaa paljon se kunto mikä itsellä oli ennen synnytystä. Jos on koko raskauden joutunut (pakosta tai laiskuudesta) makaamaan sohvan pohjalla, varmasti on toipuminen hitaampaa. Toki kaikki repeämiset ym vaikuttaa asiaan. 

Itsellä nyt 37-vuotiaana, kolmannen synnytyksen jälkeen olen toipunut kaikista parhaiten ja nopeimmin edellisiin verrattuna ja en keksi muuta syytä kuin että nyt minulla on ollut todella hyvä fyysinen kunto verrattuna siihen mitä se oli alle kolmekymppisenä kun edelliset synnytykset oli.

[/quote]

Jos on todella vaikea synnytys kuten itselläni ja vuotoa monta litraa, niin kyllä se toipuminen vie aikaa vaikka olenkin hyvässä kunnossa. 

Mulla oli kummassakin synnytyksessä suht samanlainen lähtökunto, mutta synnytyksen kulku vaikutti siihen, miten niistä palautui. Eka synnytys oli noin vuorokauden mittainen synnytys imukuppiavustuksella, olin sen jälkeen ihan hajalla niin henkisesti kuin fyysisestikin. Menetin paljon verta, huippasi ja jouduin ottamaan tukea että pysyin pystyssä, olin niin väsynyt etten muita ekoista päivistä synnytyksen jälkeen juuri mitään, alapää hajalla. Toka synnytys kesti viisi tuntia ja ainoa "repeämä" oli joku pieni nirhauma, jota ei tarvinnut edes ommella. Siivosin huonetta, kun sairaalassa oli niin tylsää :-D