Synnytyksestä voi toipua nopeastikin.
Ja tähän vaikuttaa paljon se kunto mikä itsellä oli ennen synnytystä. Jos on koko raskauden joutunut (pakosta tai laiskuudesta) makaamaan sohvan pohjalla, varmasti on toipuminen hitaampaa. Toki kaikki repeämiset ym vaikuttaa asiaan.
Itsellä nyt 37-vuotiaana, kolmannen synnytyksen jälkeen olen toipunut kaikista parhaiten ja nopeimmin edellisiin verrattuna ja en keksi muuta syytä kuin että nyt minulla on ollut todella hyvä fyysinen kunto verrattuna siihen mitä se oli alle kolmekymppisenä kun edelliset synnytykset oli.
Kommentit (45)
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 09:17"]
Niin?
Mitä tarkoitat toipumisella? Itse nousin heti sängystä ja olo oli sellainen, että tästä voisi mennä lypsämään lehmät jos tarve olisi.
[/quote]
Juuri tuota tarkoitin. Eli sinäkin olet toipunut ilmeisen nopeasti. -ap
No mulla oli juurikin se tilanne että pakon sanelemana jouduin makaamaan lähes koko raskaus ajan. Oksensinkin koko raskaus ajan. Fyysinen kunto siis aivan nollassa. Synnytyksessä jouduttiin kiireellä leikkaamaan eppari ja haava oli todella syvä ja kipeä.
Silti jo kaksi viikkoa synnytyksestä aloitin juoksemisen ja vatsalihakset oli palautunut niin että sain luvan aloittaa vatsalihas treenin. Jälkitarkastuksessa lääkäri vitsaili että olenko mä oikeasti edes synnyttänyt ;) Mä uskon että nämä palaitumis asiat on aika henkilökohtaisia eikä välttämättä aina riipu fyysisestä kikunnosta.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 09:11"]Ja tähän vaikuttaa paljon se kunto mikä itsellä oli ennen synnytystä. Jos on koko raskauden joutunut (pakosta tai laiskuudesta) makaamaan sohvan pohjalla, varmasti on toipuminen hitaampaa. Toki kaikki repeämiset ym vaikuttaa asiaan.
Itsellä nyt 37-vuotiaana, kolmannen synnytyksen jälkeen olen toipunut kaikista parhaiten ja nopeimmin edellisiin verrattuna ja en keksi muuta syytä kuin että nyt minulla on ollut todella hyvä fyysinen kunto verrattuna siihen mitä se oli alle kolmekymppisenä kun edelliset synnytykset oli.
[/quote]
Tuokin on paskaa. Ite sain toiseni. Tosi huono kunto. Ylipainoa. Olin veti synnytyksen jälkeen täysissä voimissa ja kuljeskelin vaan osastoa..
Eipä ekassakaan ollu mitään kummaa. Tai kolmannessa.
Jos sairaalan eteen olisi tullut lehdistö ja minulla olisi ollut meikkaaja ja kampaaja jne., niin kai minä nyt olisin sinne voinut mennä. Pystyin kävelemään, pystyin puhumaan, pystyin nauramaan. Synnytyksestä toipuminen ei tarkoita sitä, ettei voisi tehdä tuota kaikkea. Ei kai synnytys ole mikään tapahtuma, joka muutamassa tunnissa tekee naisesta hirviön tms. Toipuminen kestää sitten muutamia viikkoja, eikä ne asiat näy päällepäin.
Mikä tämän aloituksen pointti oli? Jotkut toipuu nopeasti ja jotkut hitaasti, jotkut voi vaikuttaa siihen itse ja jotkut ei. Mitä siitä? Onko tämä taas joku idioottimainen kilpailu, kuka on paras nainen ja äiti? Mitkä on arvostelukriteerit, monellako pisteellä voittaa?
Voisiko ap vastata tähän?
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 09:18"][quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 09:17"]
Niin?
Mitä tarkoitat toipumisella? Itse nousin heti sängystä ja olo oli sellainen, että tästä voisi mennä lypsämään lehmät jos tarve olisi.
[/quote]
Juuri tuota tarkoitin. Eli sinäkin olet toipunut ilmeisen nopeasti. -ap
[/quote]
Myös minä toivuin kuten tuo lainaamasi kirjoittaja, vaikka selkäkipu ja yli kuukauden kestänyt supistelu vei liikkumisen minimiin. Olenkin miettinyt, että ehkä raskaus ei sovi minulle?
Synnytykset (2kpl) taas meni nopeasti ja hyvin, toivuin tikeustäkin huolimatta pian, jälkivuoto loppui parissa päivässä,imetys sujui ja elämä hymyili.
Tämä nyt oli aika tyhmä aloitus. Synnytykset ovat erilaisia: pahat repeämät, eppari, veren menetys ym. niin voin sanoa että toipumiseen menee hetki. Kaikki ei ole kiinni fyysisestä kunnosta.
4 tuntia synnytyksestä istuin tuolilla risti-istunnassa ja imetin vauvaa. Pari tuntia myöhemmin lähdettiin kotiin. Kolmantena päivänä synnytyksestä oltiin isompien muksujen kanssa kävelemässä lenkkiä.. Ja olen se läski.. Sixpäkki ei näy vielä neljän vuoden jälkeenkään, mutta hyvin olen toipunu!
Mitä toipumisella nyt sitten tarkoitetaan. Itse olen synnyttänyt kaksi yli nelikiloista lasta, ensimmäisellä kerralla autettiin leikkaamalla paikkoja kuuden tikin verran. Toisella kerralla tuli pahat repeämät. Toivuin synnytyksestä muuten "heti", mutta kyllähän esim. istuminen sattui.
No minä makasin puolet raskaudesta (ennenaikaiset supistukset) paisuin 25kg. Synnytys tosi helppo 3h, Vauva 4,5kg (ei tikkejä) ja heti kun ei olisi raskaana ollutkaan. Jälkivuotokin kesti vain 2vkoa. Kotiinkin olisin heti halunnut mutta ei päästetty kun vauvalla matalat sokerit. Ja Kotiin kun pääsin lähdin heti kauppaan, tein ruokaa ja aloin siivoamaan. :D Oli niin ihanaa kun pystyi tekemään tuon kaiken moniin kuukausiin.
Minulla oli raskausaikana todella huono kunto ja laiskuuttani makoilin paljon sohvalla. Toivuin kuitenkin synnytyksestä nopeasti ja 20 raskauden aikana kerättyä kiloa lähti kolmessa kuukaudessa. Olin tosin nuori ja synnytyksen jälkeen alkoikin pitkät vaunulenkit kiinnostamaan.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 09:24"]
Jos on löysä messuhalli tulla pullahtaa lapsikin helposti.
[/quote]
Ihan sama mikä on tiukkuus tai löysyys. Kyse on lantion rakenteesta.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 09:24"]Jos on löysä messuhalli tulla pullahtaa lapsikin helposti.
[/quote]
Ei vaan juuri toisinpäin. Hyvässä kunnossa olevat elastiset kudokset antaa periksi paremmin senkin tietämätön tyhmä mies.
Mahtaakohan sillä olla mitään tekemistä sen fyysisen kunnon kanssa edes? Epäilen ettei. Itse olen niin sohvaperuna kuin ihminen olla voi, mutta kahdesta raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen on ollut äärimmäisen helppoa. Olen voinut heti synnytyksen jälkeen kävellä ja touhuta siinä missä ennenkin.
Fyysinen kunto auttaa toipumaan synnytyksestä, siis kun toipumisella tarkoitetaan seuraavien viikkojen prosessia, joka jokaisella on. Se että on reipas jo parissa tunnissa, on pitkälti hyvää onnea. Silloin avautuminen on mennyt hyvin, lantiossa on ollut tilaa vauvan tulla (paljolti rakennekysymys), eikä ole tullut repeämiä tai muita enemmän kipua ja lepoa vaativaa. Muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä, jos on saanut jotain kipua lievittävää, voi olla adrenaliineissaan tosi reipas ja energinen ja vasta parin päivän kuluttua kipuilevampi. Niin minulla oli molemmilla kerroilla.
Minulla syntyi viides lapsi. Raskausaika oli kamalaa, hirveitä vatsakramppeja (ei supistuksia) ja jouduin lepäilemään paljon. Synnytys oli tosi helppo, vaikka vuosin lopulta kohtuun jääneen istukanpalan vuoksi melkein 2 litraa verta. Silti toivuin tosi nopeasti. Vuorokauden olin heikkona, sitten virkosin ja olin elämäni kunnossa. Oli ihan mahtavaa, kun taas pystyi liikkumaan ilman krampin kramppia. Ihan täydellistä. Eikä aiempi pitkä lepäily tuntunut missään, kun olin niin innoissani. Joten itse ajattelisin, että se on aika paljon myös pääkopasta kiinni ja siitä miten synnytyksen kokee. Nämä on ihan yksilöllisiä juttuja, eikä mitään päätelmiä voi tehdä toisen toipumisesta.
Mulla erittäin huono kunto. Tosin ylipainoa ei ole, mutta helvetin laiska. Synnytys kesti 24h, mutta kyllä mä sen jälkeen ihan normaali olin. Mitä nyt vähän väsynyt. Eikö synnytykset yleensä just noin mene? Tietty eri asia jos leikataan jotain... jos mulla olis ollut meikkaaja ja kampaaja niin olisin varmasti paremmalta näyttänyt kuin yksikään kuninkaallinen huora
Niin?
Mitä tarkoitat toipumisella? Itse nousin heti sängystä ja olo oli sellainen, että tästä voisi mennä lypsämään lehmät jos tarve olisi.