Miehen lapsellinen mökötys ja kiukuttelu seksistä.
Ärsyttää kun mies vaipuu ihan taaperon tasolle aina jos edellisestä seksikerrasta ehtii hänen mielestään vierähtää liian pitkä aika. Tämä tapahtuu yleensä siinä vaiheessa jos ehtii kulua noin 8-9päivää ilman seksiä. Sanottakoon, että meillä on pieniä lapsia ja arki aika kuluttavaa, joten se mielestäni vähän selittää noita "pitkiä" taukoja. Ikinä ei varmasti ole kahta viikkoa mennyt ilman kuitenkaan. Se mikä eniten hämmästyttää on kuinka nopea tämä miehen mielialamuutos on, tänään kaikki ihan jees ja normaalisti, rento tunnelma yms, mutta seuraavana päivänä rentouden tilalle on tullut äksyilevä aikuistaapero. Mies ei ymmärrä sitäkään, että tuo käytös on siinä määrin vittumaista ja ärsyttävää, että vie kyllä loputkin halut. Onko muilla tämmöisiä aikuistaaperoita miehenä? Tai haluaisiko joku mies selittää voiko seksin "puute" laukaista ihan yhtäkkiä jonkun raivomoodin?
Kommentit (3460)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni mikään, ei mikään parisuhteessa kuulosta niin vastenmieliseltä kuin seksistä puhuminen "tarpeiden tyydytyksenä". Minulle seksi on emotionaalinen rakkauden osoitus kahden ihmisen välillä eikä mikään pa*skantamiseen verrattavissa oleva toimitus. Erityisen vastenmielistä on, jos mies vonkaa seksiä, koska hänen tarpeensa pitää tyydyttää. Hyi yöks. Tyydyttäköön itse itsensä. Minäkin haluan olla seksissä saava osapuoli ja halua nauttia siitä.
Entäs kun se omien "tarpeiden tyydyttäminen" on myös toisen "tarpeiden tyydyttämistä"?
Onko sama asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aloit seurustella miehesi kanssa niin oletan, että teillä oli melko usein seksiä. Vai sanoitko tälle miehelle jo heti alussa, että seksi ei ole muuten minulle sitten mikään parisuhteen määrittävä asia vaan voin hyvin olla ilmankin pitkiä aikoja. No et tietenkään sanonut, koska mies olisi siinä vaiheessa ghostannut. Nyt kun pappi on sanonut aamen ja lapset on tehty niin alat vinkua kuinka mies ei ymmärrä sitä, että et olekaan seksuaalisesti niin aktiivinen kuin annoit aikoinaan ymmärtää. Tätä se on kun naiset saavat sen miehen nalkkiin ja se kauan kaivattu perhe-elämä alkaa. Mihin siinä enää mitään seksiä tarvitaan? Mieshän voi aina lähteä, mutta se kynnys on aika iso, jos on 2-3 lastakin vielä. Ei kannata ihmetellä, jos se mies katkeroituu tajuttuaan, että hänet huijattiin mukaan leikkimään kotia.
Asioilla on aina kaksi eri kääntöpuolta. Minulla ei ole lapsia, mutta olen useassa eri suhteessa kokenut, että mies on muuttunut suhteen vakiintuessa merkittävästi siitä millainen hän oli suhteen alkuvaiheessa. Mies on siis tapailuvaiheessa ollut huomaavainen, antanut minulle paljon huomiota, olemme käyneet paljon syvällisiä keskusteluja, olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä ja mies on ollut innoissaan kaikesta mitä olen ehdottanut jne. Olen ajatellut, että olen löytänyt miehen, jonka kanssa on oikeasti yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja jolle parisuhde merkitsee ystävyyttä ja syvää keskusteluyhteyttä.
Sitten ollaan muutettu yhteen. Mies jättääkin kaikki kotityöt minulle. Mies täyttää kalenterinsa kavereiden kanssa sovituilla menoilla eikä ehdottele minulle enää mitään tekemistä. Kun ehdottelen samoja tekemisiä kuin aiemmin niin alkaakin tulla "ei nyt jaksais"-vastauksia. Mies ei avaudu asioistaan ja muututaan enemmän kämppiksiksi. Jossain vaiheessa iskee pettymys, kun se yhdessä asuminen ei syventänytkään suhdetta ja tuntuu, että olen miehelle pelkkä kodinhoitaja ja tarpeiden tyydyttäjä. Seksihaluni alkavat laskea, ja mies alkaa kiukutella ja mököttää kun seksiä ei tule kuten ennen.
Itse olen todennut, että parempi vain pysyä sinkkuna. Harvat miehet kaipaavat parisuhteelta oikeasti niitä samoja asioita kuin nainen. Tapailuvaihe jaksetaan esittää, mutta sitten se menee aina siihen että miestä ei vain enää kiinnosta muu kuin seksi, ja koska minä kaipaan syvempää suhdetta niin oma kiinnostukseni seksiin taas katoaa. Minä olen onnellisempi yksin, ja te miehet voitte hommata vaikka jonkun sugar baben jonka opiskeluja rahoittaa, tuntuu että tällainen yhtälö toimii paremmin kaikkien kannalta.
Eli on menty sinun asettamiesi kriteerien mukaan. Niinpä.
ohis
Ei vaan kyllä mieskin on ehdotellut tekemistä, ja ollaan tehty myös niitä miehen ehdottamia juttuja. Mutta miehen ehdotukset vähenevät suhteen edetessä, minä jatkan samaan tapaan ehdottelua mutta miehen kiinnostus myös minun ehdotuksiani kohtaan laskee. Tapailuvaiheessa on esimerkiksi saattanut lähteä kävelylle, myöhemmin selittää miten kävely onkin tylsää eikä jaksa pelkästään kävellä, vaikka tapailuvaiheessa antoi kuvan että piti kävelyistä. Sitten kun pyytää mieheltä omaa ehdotusta niin tulee "no emmä nyt oikein keksi mitään" tai ehdotetaan tahallaan jotain sellaista tekemistä, josta tietää etten tykkää ja sitten voidaan sanoa että mikään ei kelpaa minulle.
Yhden miehen puheet paljastivat mitä mies todellisuudessa ajatteli. Hän kertoi kaverinsa naisystävän tekevän töitä koko kesän ja harmittelin sitten sitä, ettei tällä pariskunnalla jää aikaa viettää kesää yhdessä. Mies tokaisi tähän vain "tuskinpa sitä mun kaveria haittaa kun nyt se voi viettää vapaasti kesän meidän kanssa" eli hän ajatteli sen olevan helpotus, ettei naisen kanssa tarvitse viettää aikaa. Kunhan vain saa naiselta seksiä.
Vierailija kirjoitti:
M 45 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on mahdoton käsittää miten joku suostuu katselemaan tuollaista jälkeenjäänyttä apinaa parisuhteessa. Näitä aloituksia on ollut ennenkin.
Sun vartalo ei ole miehen omaisuutta, hänellä ei ole mitään oikeutta kiukutella siitä ettei saa sitä omaan käyttöönsä aina halutessaan. Tuo on kuvottavaa ajatuksenakin.
Seksin "puute" ei tee kenestäkään lapsellista uhmaikäistä, sillä seksi ei ole perustarve. Ei ole olemassa seksin puutetta, sillä ei ole olemassa oletustilannetta jossa seksiä aina on. Ilman pärjää hyvin, jos siis on kognitiivisilta kyvyiltään normaalin aikuisen tasolla.
Itselläni on kumppaninvalinnassa taso huimasti korkeammalla, mutta jokaiselle jotakin.
No nytpä oli "hiukan" bettrefolk avautumassa.
Anna kun arvaan: kesällä la saunan jälkeen nautit sivistyneesti lasillisen laadukasta lähdevettä ja sen kera kourallisen itsepoimittuja mustikoita.
Jos oikein villiinnyt, niin saatat ottaa max puolikkaan lasin laadukasta valkoviiniä. Mies ei sitäkään. Tai ehkä vain puolikkaan alkoholittoman oluen.
Elät laadukasta elämää kuplassasi ja tunnet olevasi niin ylempänä muita ja niin sivistyneempi ja laadukkaampi. Et voi mitenkään käsittää miten joillain ihmisillä on tunteita. Juu, niitä kauheita tunteita sen arjen keskellä. Että voisi vaikka himottaa ja pikkuhiljaa harmittaa jos kumppani ei halua.
Olet niiiin kaiken sen yläpuolella.
Onneksi. En halua ikinä olla missään tekemisissä kaltaistesi kanssa. Kerran olin ja onneksi pääsin eroon.Se on kyllä positiivista ettei jouduta olemaan tekemisissä. Olet sosiaalisesti kyvytön.
Ei se ole toisten yläpuolella olemista jos ihmettelee miksi ihmiset viitsivät pysytellä suhteissa jälk een jää neiden mi e sla s ten kanssa. Tai ehkä onkin, nyt kun mietin. Minulle on kasvatettu sellainen itsetunto, ettei ole mitään tarvetta kärvistellä jonkun primitiivisen apinan sp er mantyh jennysastiana. Pystyn parempaankin, ja aapeenkin kannattaisi yrittää.
Ja myös sisäinen kauneus oikein loistaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faktahan on, että elossa oleva mies hankkii seksinsä jostain. Se on perustarve.
Väärin meni heti toisessa lauseessa.
Moni ei edes "saa" seksiä ellei ole parisuhteessa. Jotenkin kummasti silti heti kun ollaan suhteessa, aletaan olettaa, että kumppanin kehoon pitäisi aina olla oikeus. Tuoasta ajatuksesta syntynyt "nyt pitää tyydyttää MUN tarpeet" -seksi taas ei anna naiselle mitään ja laskee kiinnostus koko touhuun. Ja jos miehiä itsejään ei huvita vaikka naista huvittaisi, harvemmin heitä silloin kiinnostaa asialle jotain tehdä.Kirjoitin, että hankkii seksinsä jostain.... tietenkään kumppanin kehoon ei ole sen kummempaa oikeutta, mutta kumppanilla ei sitten myöskään ole oikeutta määrätä toista selibaattiin. Tässä on karkeasti kahden tyyppisiä ihmisiä. Sellaisia, joiden mielestä seksi on perustarve ja sellaisia, join mielestä ei. Ongelmat syntyvät, kun nämä ihmiset muodostavat parisuhteen keskenään. Itse edustan perustarve-ihmisiä ja seksittömyys suhteessa olisi ihan sama kuin jättäminen ilman ruokaa. Eli hyvin nopeasti mahdotonta. Onneksi puolisoni on samanlainen, eikä meillä tarvitse keskustella "antamisesta/saamisesta"., vaan seksi on itsestäänselvyys molemmille. Muuten... tämä vedetään jatkuvasti mies/nainen ongelmaksi. Oman kokemuksen perusteella kyse on kuitenkin yksilöistä. Oletko ihminen, jolle seksi on perustarve vai ei.
Kokeilepa joskus olla viikko ilman seksiä vs. viikko ilman ruokaa ja tule sitten kertomaan kumpi on PERUSTARVE. Jestas sentään näitä alapäänsä orjia.
Maslown tarvehierarkiassa seksi on samassa pääkategoriassa ruoan kanssa.
Voit toki mennä valittamaan alan ammattilaisille, että miksi he pitävät seksiä ihmisen päätarpeena.
Naiset ei tunnu ymmärtävän kuinka tärkeää seksi on miehille. Ongelma on oikeastaan se että seksi ei tunnu olevan läheskään yhtä tärkeää naisille.
Kyllä sen ymmärtää. Mutta kuvaannollisesti - jos mies syö enemmän kuin nainen, niin pitäisikö naisen syödä yhtä paljon kuin mies, jotta mies olisi tyytyväinen ja naisella ähky? Se on sitä biologiaa, jota soisi joskus miestenkin katsovan naisten näkökulmasta.
Älä viitsi. Koko yhteiskunta on nykyään rakentunut katsomaan naisten näkökulmasta asiaa. Eihän täälläkään juuri kukaan puhu miehen näkökulmasta yhtään. Jos toinen ei saa suhteessa mitä haluaa, se on YHTEINEN ONGELMA. Aivan kuten muissakin ongelmissa edellytätte toiselta vastuunkantoa ja puolitiehen tulemista. Seksi ei ole mitenkään eri asia.
Seksi on tärkeää. Myönnän sen ja tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, koska olin suhteessa miehen kanssa, joka halusi seksiä huomattavasti vähemmän kuin minä. Mitä minä en ymmärrä enkä täällä ole saanut vastausta on, että miksi (jotkut) miehet alkavat kiukutella, äksyillä ja jopa ärhennellä lapsille seksin puutteen takia. Oikeastiko nämä miehet luulevat saavansa lisää seksiä tuolla tavalla? Luulisi, että jopa vähemmän älykkäätkin yksilöt huomaisivat pian ettei äksyily toimi ja muuttaisivat käytössään suuntaan joka toimii. Eikö se vanha sanontakin jo ole että hunajalla houkuttaa enemmän kärpäsiä kuin etikalla?
Luuletko tosiaan, et naiset on tässä(kin) parempia? Kyllä naiset purkaa ihan samalla tavalla työstressiä, kuukautisvaivoja, kaveriongelmiaan perheenjäseniinsä. Kun on huono olo tai jokin painaa mieltä, moni tekee niin. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Se on loppujen aika inhimillistä kuitenkin.
Ehkä tekis hyvää alkaa vähitellen näkemään asioita hieman tasa-arvoisemmin eikä aina niin, että lähtökohtaisesti nainen tekee aina oikein ja paremmuttaan ja mies väärin.
En väitä, että naiset ovat parempia, mutta väitän että seksi on herkkä asia, joka vaatii halua molemmilta osapuolilta. Miksi se on vaikea tajuta? On erittäin vaikea haluta henkilöä, joka äksyilee, räyhää ja vittuilee. Jos haluaa seksiä, tulee olla toisen osapuolen mielestä haluttava, ei luoltaantyöntävä.
Kuten sanottu, ihmiset on kuitenkin ihmisiä. Ei voi aina olla erityisen haluttava. Tulee raskauskiloja tai muita kiloja, hiukset lähtee, ryhti lysähtää, mielialat voi heilahdella kummallakin sukupuolella elinkaaren mukaan keski-iässä testoteronit laskee, joka aiheuttaa masennusta, naisilla vaihdevuodet tai niitä edeltävä tila...
Vähän inhimillisyyttä siihenkin, että ymmärtää sitä toisenkin näkökulmaa. Se täällä on unohdettu. Miehen täytyy osata tehdä kaikki oikein, oikealla tavalla naisen mielestä, eikä sekään riitä. Onko miehellä vastaava oikeus vaatia tietynlaista miellyttävää käytöstä, että lähtee tekemään yhdessä asioita (jos se on mitä nainen toivoo)?
Joskus sitä vittuilun ja ärtymyksen kierteen syntyä on vaikea arvioida, miten lähtenyt liikkeelle. Varsinkin pitkässä suhteessa. Harvoin se on vain toisen osapuolen syytä ja yhdestä tietystä asiasta lähtöisin. Jostain syystä miesten käytös nähdään aina jotenkin pahana ja tuomittavana. Naiset saavat huomattavasti enemmän ymmärrystä.
Kommenttisi alkoi hyvin. Ja sitten sorruit kuitenkin siihen samaan, kuin kaikki muutkin. Mies vs. nainen.
Joo, ei se ole kiva fakta, mutta selvästi havaittavissa. Lue nyt näitäkin ketjuja. Ihan selvää on, ettei miesten ja naisten käytöstä arvioida samalla mittarilla.
Seuraa yhteiskunnallista keskustelua. Miehille ohjeita, että jos sä vaan teet näin ja näin....
Naisten toiveita ei ehdollisteta mitenkään.
Ongelman ratkaisu on se, että harrastatte seksiä ennen kuin pihtaaminen alkaa kiukuttamaan. Jos olette todennut, että pinna kestää 8-9 päivää enintään, niin viikoittain on siis toimittava.
Seksillä on miehen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin todella suuri vaikutus, ja Ap:n mainitsemä ärtyneisyys on täysin normaali ilmiö puutteessa olevalle.
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanottu, ihmiset on kuitenkin ihmisiä. Ei voi aina olla erityisen haluttava. Tulee raskauskiloja tai muita kiloja, hiukset lähtee, ryhti lysähtää, mielialat voi heilahdella, masennusta, vaihdevuodet tai niitä edeltävä tila...
Tavallaan tuo on jotenkin ymmärrettävissä, JOS nainen on tehnyt lapsia. Tahtoo vaan olla myös synnyttämättömillä aivan samanlaisia juttuja. Onko tuollaisessakin kyse siitä, että kun kaksi naista on riittävän kauan kaksistaan, niin kuukautiset alkaa noudattaa samaa rytmiä? Eli synnyttämättömille "tarttuu" raskauskiloja, kun taas hiukset alkavat irtoilla. Mielialojen raju vaihtelu ääripäästä toiseen taas johtuu ihan vain siitä, että ovat syntyneet naisiksi. Olisi paljon kivempaa, jos naisilla olisi tasainen luonne ja kropassa muotojen suhteen sopivasti vaihtelua, eikä kuten nykyisin enemmistöllä, että kroppa on tasainen, mutta luonne yhtä vuoristorataa.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä miten miehet eivät ymmärrä että se kiukuttelu vie naisilta viimeisetkin halut ja seksiä on entistä vähemmän. Jos sen sijaan auttaisivat arjen pyörityksessä niin että nainen ei olisi niin väsynyt niin kummasti piristyisi seksielämäkin.
Joo joo, sinä raadat ja mies katsoo vanhoja Uuno-leffoja sohvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on näitä ketjuja joissa rehellisesti kerrotaan millaista lapsiperheen seksielämä on. Ettei kukaan vain vahingossa mene perustamaan perhettä ja kuvittele saavansa seksiä.
Niin, kaikki suhteet kun ovat täsmälleen samanlaisia.
Ei, mutta tiesivätköhän nämä seksittömien perheiden miehet mihin ryhtyivät kun menivät naimisiin? Pieni epäilys on, että olettivat naimisissa olemisen olevan jotain pikkuisen erilaista.
Eivät ne miehet (tai naisetkaan) varmaan tienneet sitäkään etukäteen, että miten raskasta pikkulapsiperheen elämä voi olla. Se EI ole samanlaista kuin sinkulla tai lapsettomilla. Eikä sitä voi mitenkään ennustaa, millaista siitä tulee. Älä viitsi syyllistää siitä naisia, koska naisetkaan eivät sitä voi etukäteen tietää.
Ei tässä ketään syyllistetä. Mutta on tärkeää kaikkien tietää, millaista se avioelämä oikeasti on. Siinä mielessä tämä keskustelu on aidosti arvokasta.
Huokaus. Kaikkien avioelämä on samasta muotista valettu? Lapsettomien ja suurperheellisten? Nuorten ja vanhojen? Terveiden ja sairaiden? Lopeta tuo typerä yleistäminen jo, äläkä todellakaan mene naimisiin ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aloit seurustella miehesi kanssa niin oletan, että teillä oli melko usein seksiä. Vai sanoitko tälle miehelle jo heti alussa, että seksi ei ole muuten minulle sitten mikään parisuhteen määrittävä asia vaan voin hyvin olla ilmankin pitkiä aikoja. No et tietenkään sanonut, koska mies olisi siinä vaiheessa ghostannut. Nyt kun pappi on sanonut aamen ja lapset on tehty niin alat vinkua kuinka mies ei ymmärrä sitä, että et olekaan seksuaalisesti niin aktiivinen kuin annoit aikoinaan ymmärtää. Tätä se on kun naiset saavat sen miehen nalkkiin ja se kauan kaivattu perhe-elämä alkaa. Mihin siinä enää mitään seksiä tarvitaan? Mieshän voi aina lähteä, mutta se kynnys on aika iso, jos on 2-3 lastakin vielä. Ei kannata ihmetellä, jos se mies katkeroituu tajuttuaan, että hänet huijattiin mukaan leikkimään kotia.
Asioilla on aina kaksi eri kääntöpuolta. Minulla ei ole lapsia, mutta olen useassa eri suhteessa kokenut, että mies on muuttunut suhteen vakiintuessa merkittävästi siitä millainen hän oli suhteen alkuvaiheessa. Mies on siis tapailuvaiheessa ollut huomaavainen, antanut minulle paljon huomiota, olemme käyneet paljon syvällisiä keskusteluja, olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä ja mies on ollut innoissaan kaikesta mitä olen ehdottanut jne. Olen ajatellut, että olen löytänyt miehen, jonka kanssa on oikeasti yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja jolle parisuhde merkitsee ystävyyttä ja syvää keskusteluyhteyttä.
Sitten ollaan muutettu yhteen. Mies jättääkin kaikki kotityöt minulle. Mies täyttää kalenterinsa kavereiden kanssa sovituilla menoilla eikä ehdottele minulle enää mitään tekemistä. Kun ehdottelen samoja tekemisiä kuin aiemmin niin alkaakin tulla "ei nyt jaksais"-vastauksia. Mies ei avaudu asioistaan ja muututaan enemmän kämppiksiksi. Jossain vaiheessa iskee pettymys, kun se yhdessä asuminen ei syventänytkään suhdetta ja tuntuu, että olen miehelle pelkkä kodinhoitaja ja tarpeiden tyydyttäjä. Seksihaluni alkavat laskea, ja mies alkaa kiukutella ja mököttää kun seksiä ei tule kuten ennen.
Itse olen todennut, että parempi vain pysyä sinkkuna. Harvat miehet kaipaavat parisuhteelta oikeasti niitä samoja asioita kuin nainen. Tapailuvaihe jaksetaan esittää, mutta sitten se menee aina siihen että miestä ei vain enää kiinnosta muu kuin seksi, ja koska minä kaipaan syvempää suhdetta niin oma kiinnostukseni seksiin taas katoaa. Minä olen onnellisempi yksin, ja te miehet voitte hommata vaikka jonkun sugar baben jonka opiskeluja rahoittaa, tuntuu että tällainen yhtälö toimii paremmin kaikkien kannalta.
Et vain ole kiinnistava.
Sen takia kertojan miehet halusivat muuttaa asumaan kyseisen naisen kanssa? Jos siitä vaikka sitten tulisi kiinnostava?
Vierailija kirjoitti:
M 45 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M 45 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on mahdoton käsittää miten joku suostuu katselemaan tuollaista jälkeenjäänyttä apinaa parisuhteessa. Näitä aloituksia on ollut ennenkin.
Sun vartalo ei ole miehen omaisuutta, hänellä ei ole mitään oikeutta kiukutella siitä ettei saa sitä omaan käyttöönsä aina halutessaan. Tuo on kuvottavaa ajatuksenakin.
Seksin "puute" ei tee kenestäkään lapsellista uhmaikäistä, sillä seksi ei ole perustarve. Ei ole olemassa seksin puutetta, sillä ei ole olemassa oletustilannetta jossa seksiä aina on. Ilman pärjää hyvin, jos siis on kognitiivisilta kyvyiltään normaalin aikuisen tasolla.
Itselläni on kumppaninvalinnassa taso huimasti korkeammalla, mutta jokaiselle jotakin.
No nytpä oli "hiukan" bettrefolk avautumassa.
Anna kun arvaan: kesällä la saunan jälkeen nautit sivistyneesti lasillisen laadukasta lähdevettä ja sen kera kourallisen itsepoimittuja mustikoita.
Jos oikein villiinnyt, niin saatat ottaa max puolikkaan lasin laadukasta valkoviiniä. Mies ei sitäkään. Tai ehkä vain puolikkaan alkoholittoman oluen.
Elät laadukasta elämää kuplassasi ja tunnet olevasi niin ylempänä muita ja niin sivistyneempi ja laadukkaampi. Et voi mitenkään käsittää miten joillain ihmisillä on tunteita. Juu, niitä kauheita tunteita sen arjen keskellä. Että voisi vaikka himottaa ja pikkuhiljaa harmittaa jos kumppani ei halua.
Olet niiiin kaiken sen yläpuolella.
Onneksi. En halua ikinä olla missään tekemisissä kaltaistesi kanssa. Kerran olin ja onneksi pääsin eroon.Se on kyllä positiivista ettei jouduta olemaan tekemisissä. Olet sosiaalisesti kyvytön.
Ei se ole toisten yläpuolella olemista jos ihmettelee miksi ihmiset viitsivät pysytellä suhteissa jälk een jää neiden mi e sla s ten kanssa. Tai ehkä onkin, nyt kun mietin. Minulle on kasvatettu sellainen itsetunto, ettei ole mitään tarvetta kärvistellä jonkun primitiivisen apinan sp er mantyh jennysastiana. Pystyn parempaankin, ja aapeenkin kannattaisi yrittää.
"Sosiaalisesti kyvytön, kasvatettu ja itsetunto" .Nyt puntti tutisee. Onpa tarve vakuutella. Itseäsi? Hyvä että olet löytänyt tasollesi (missä se onkaan) sopivan miehen. Tai siis yrität.
Löydetty on, ja vilpittömästi toivon että muutkin tajuaisivat arvonsa ja etsisivät parempaa. Kukaan ei ansaitse olla loukussa heikkolahjaisen ihmissimpanssin kanssa.
Harvoin pystyy ihminen antamaan itsestään yhtä vastenmielenmielistä vaikutelmaa näin vähillä sanoilla. Onneksi olkoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju tuli hyvään hetkeen, ex pitkästä aikaa ehdotteli suhteen lämmittämistä, mutta muistui taas mieleen yksi eroon johtaneista syistä. Vuosien mittaan "seksittömyyden" merkit tulivat kellon tarkasti. Pari päivää ok, sitten pientä kärsimättömyyttä, viidentenä päivänä alkoi kaikki olla elämässä väärin (minä, lapset, koti ja työ) ja viikon kohdalla alkoi puhua avioerosta, kun meillä menee niin huonosti.
Todella hajottavaa miettiä, pitäisikö harrastaa seksiä, vaikka ei oikeastaan haluta vai ottaa riski, että lapset kärsivät isänsä mielialan vaihtelusta seuraavana päivänä. Vuodet hänen kanssaan tekivät pysyy vahinkoa seksuaalisuuteen ja hyvinvointiini.
Jos kumppani kiukuttelee nälkäisenä, se on ärsyttävää, mutta ruuan tarjoaminen hänelle ei ole syvästi henkinen ja fyysinen kokemus. En suosittele kenellekään seksiä väkisin, ei edes vaikka se olisi lopulta ihan mukavaa.
Ja pää taas omassa perseessä pelkästään. Ihan niin kuin sillä halukkaammalla osapuolella.
Et sinä ole yhtään enempää mikään kärsivä uhri. Ei sinulla ole yhtään suurempaa oikeutta uhriutua ja marttyroida. Sen toisen tarpeet ja toiveet ovat yhtä vakavasti otetavissa kuin sinunkin.
Hänen tarpeensa tulivatkin huomioitua, vuosia. Hän ei itse koskaan nähnyt käyttäytymisensä kaavaa, ei vaikka yritin sitä avata monta kertaa. Päivä seksin jälkeen tiedustelin, haluaako hän edelleen puhua erosta ja mies ihmetteli, mistä minä oikein puhun, meillähän menee tosi hyvin.
Harrastimme yleensä seksiä 3-4 päivän välein, mikä oli liian usein minulle ja hieman liian harvoin hänelle. Toisinaan sattui työmatka, sairastuminen, kuukautiset, aikataulut menivät ristiin tms. ja tuli "pidempi" tauko. Kun mies tuli töistä kotiin, niin kuuli jo eteisessä, nyt on mennyt liian pitkään ja kaikki kiukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ongelman ratkaisu on se, että harrastatte seksiä ennen kuin pihtaaminen alkaa kiukuttamaan. Jos olette todennut, että pinna kestää 8-9 päivää enintään, niin viikoittain on siis toimittava.
Seksillä on miehen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin todella suuri vaikutus, ja Ap:n mainitsemä ärtyneisyys on täysin normaali ilmiö puutteessa olevalle.
Eli seksiin on suostuttava, vaikka väsyttää, ällöttää ja vtuttaa? Just. Mikähän vaikutus sillä olisi naisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin toimia toisen masturbaatioalustana viikoittain vain koska MIEHEN hyvinvointi menee naisen hyvinvoinnin edelle? Kuvottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aloit seurustella miehesi kanssa niin oletan, että teillä oli melko usein seksiä. Vai sanoitko tälle miehelle jo heti alussa, että seksi ei ole muuten minulle sitten mikään parisuhteen määrittävä asia vaan voin hyvin olla ilmankin pitkiä aikoja. No et tietenkään sanonut, koska mies olisi siinä vaiheessa ghostannut. Nyt kun pappi on sanonut aamen ja lapset on tehty niin alat vinkua kuinka mies ei ymmärrä sitä, että et olekaan seksuaalisesti niin aktiivinen kuin annoit aikoinaan ymmärtää. Tätä se on kun naiset saavat sen miehen nalkkiin ja se kauan kaivattu perhe-elämä alkaa. Mihin siinä enää mitään seksiä tarvitaan? Mieshän voi aina lähteä, mutta se kynnys on aika iso, jos on 2-3 lastakin vielä. Ei kannata ihmetellä, jos se mies katkeroituu tajuttuaan, että hänet huijattiin mukaan leikkimään kotia.
Asioilla on aina kaksi eri kääntöpuolta. Minulla ei ole lapsia, mutta olen useassa eri suhteessa kokenut, että mies on muuttunut suhteen vakiintuessa merkittävästi siitä millainen hän oli suhteen alkuvaiheessa. Mies on siis tapailuvaiheessa ollut huomaavainen, antanut minulle paljon huomiota, olemme käyneet paljon syvällisiä keskusteluja, olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä ja mies on ollut innoissaan kaikesta mitä olen ehdottanut jne. Olen ajatellut, että olen löytänyt miehen, jonka kanssa on oikeasti yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja jolle parisuhde merkitsee ystävyyttä ja syvää keskusteluyhteyttä.
Sitten ollaan muutettu yhteen. Mies jättääkin kaikki kotityöt minulle. Mies täyttää kalenterinsa kavereiden kanssa sovituilla menoilla eikä ehdottele minulle enää mitään tekemistä. Kun ehdottelen samoja tekemisiä kuin aiemmin niin alkaakin tulla "ei nyt jaksais"-vastauksia. Mies ei avaudu asioistaan ja muututaan enemmän kämppiksiksi. Jossain vaiheessa iskee pettymys, kun se yhdessä asuminen ei syventänytkään suhdetta ja tuntuu, että olen miehelle pelkkä kodinhoitaja ja tarpeiden tyydyttäjä. Seksihaluni alkavat laskea, ja mies alkaa kiukutella ja mököttää kun seksiä ei tule kuten ennen.
Itse olen todennut, että parempi vain pysyä sinkkuna. Harvat miehet kaipaavat parisuhteelta oikeasti niitä samoja asioita kuin nainen. Tapailuvaihe jaksetaan esittää, mutta sitten se menee aina siihen että miestä ei vain enää kiinnosta muu kuin seksi, ja koska minä kaipaan syvempää suhdetta niin oma kiinnostukseni seksiin taas katoaa. Minä olen onnellisempi yksin, ja te miehet voitte hommata vaikka jonkun sugar baben jonka opiskeluja rahoittaa, tuntuu että tällainen yhtälö toimii paremmin kaikkien kannalta.
Et vain ole kiinnistava.
Sen takia kertojan miehet halusivat muuttaa asumaan kyseisen naisen kanssa? Jos siitä vaikka sitten tulisi kiinnostava?
Ei vaan ovat kyseisen naisen kanssa sen pari kuukautta jonka ajan hänen jutut kiinnostaa ja sen jälkeen ainoa kiinnostava asia hänessä on seksi. Jonka jälkeen nainen haluaa erota. Jos sama kaava jatkuu miehestä toiseen, niin ei suhteen päättymisiä ole vaikea selittää.
Vierailija kirjoitti:
Kerro miehelle totuus: ei naista saa haluamaan seksiä mököttämällä ja kiukuttelemalla. Siellä keinolla saa korkeintaan säälipi11ua, mutta eräille riittää sekin.
Muistuta miehelle, että romantiikka ja erotiikka ovat paljon tehokkaampia keinoja.
Hyvä ja konkreettinen vinkki, monesti jo pelkkä ystävällisyys riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aloit seurustella miehesi kanssa niin oletan, että teillä oli melko usein seksiä. Vai sanoitko tälle miehelle jo heti alussa, että seksi ei ole muuten minulle sitten mikään parisuhteen määrittävä asia vaan voin hyvin olla ilmankin pitkiä aikoja. No et tietenkään sanonut, koska mies olisi siinä vaiheessa ghostannut. Nyt kun pappi on sanonut aamen ja lapset on tehty niin alat vinkua kuinka mies ei ymmärrä sitä, että et olekaan seksuaalisesti niin aktiivinen kuin annoit aikoinaan ymmärtää. Tätä se on kun naiset saavat sen miehen nalkkiin ja se kauan kaivattu perhe-elämä alkaa. Mihin siinä enää mitään seksiä tarvitaan? Mieshän voi aina lähteä, mutta se kynnys on aika iso, jos on 2-3 lastakin vielä. Ei kannata ihmetellä, jos se mies katkeroituu tajuttuaan, että hänet huijattiin mukaan leikkimään kotia.
Asioilla on aina kaksi eri kääntöpuolta. Minulla ei ole lapsia, mutta olen useassa eri suhteessa kokenut, että mies on muuttunut suhteen vakiintuessa merkittävästi siitä millainen hän oli suhteen alkuvaiheessa. Mies on siis tapailuvaiheessa ollut huomaavainen, antanut minulle paljon huomiota, olemme käyneet paljon syvällisiä keskusteluja, olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä ja mies on ollut innoissaan kaikesta mitä olen ehdottanut jne. Olen ajatellut, että olen löytänyt miehen, jonka kanssa on oikeasti yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja jolle parisuhde merkitsee ystävyyttä ja syvää keskusteluyhteyttä.
Sitten ollaan muutettu yhteen. Mies jättääkin kaikki kotityöt minulle. Mies täyttää kalenterinsa kavereiden kanssa sovituilla menoilla eikä ehdottele minulle enää mitään tekemistä. Kun ehdottelen samoja tekemisiä kuin aiemmin niin alkaakin tulla "ei nyt jaksais"-vastauksia. Mies ei avaudu asioistaan ja muututaan enemmän kämppiksiksi. Jossain vaiheessa iskee pettymys, kun se yhdessä asuminen ei syventänytkään suhdetta ja tuntuu, että olen miehelle pelkkä kodinhoitaja ja tarpeiden tyydyttäjä. Seksihaluni alkavat laskea, ja mies alkaa kiukutella ja mököttää kun seksiä ei tule kuten ennen.
Itse olen todennut, että parempi vain pysyä sinkkuna. Harvat miehet kaipaavat parisuhteelta oikeasti niitä samoja asioita kuin nainen. Tapailuvaihe jaksetaan esittää, mutta sitten se menee aina siihen että miestä ei vain enää kiinnosta muu kuin seksi, ja koska minä kaipaan syvempää suhdetta niin oma kiinnostukseni seksiin taas katoaa. Minä olen onnellisempi yksin, ja te miehet voitte hommata vaikka jonkun sugar baben jonka opiskeluja rahoittaa, tuntuu että tällainen yhtälö toimii paremmin kaikkien kannalta.
Eli on menty sinun asettamiesi kriteerien mukaan. Niinpä.
ohis
Miksi mies sitten suhteen alussa antoi naiselle huomiota ja lähti tämän ehdottamiin juttuihin mukaan? Jos nuo ei alun alkaenkaan kiinnostaneet, niin mies olisi voinut jo silloin kieltäytyä.
Minkälaista on ihmisten seksielämä joiden mielestä itsetyydytys korvaa seksin toisen ihmisen kanssa? Itselle toisen ihon tunteminen on olennainen osa tyydytystä, oma käsi on vaan huono korvike.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelman ratkaisu on se, että harrastatte seksiä ennen kuin pihtaaminen alkaa kiukuttamaan. Jos olette todennut, että pinna kestää 8-9 päivää enintään, niin viikoittain on siis toimittava.
Seksillä on miehen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin todella suuri vaikutus, ja Ap:n mainitsemä ärtyneisyys on täysin normaali ilmiö puutteessa olevalle.
Eli seksiin on suostuttava, vaikka väsyttää, ällöttää ja vtuttaa? Just. Mikähän vaikutus sillä olisi naisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin toimia toisen masturbaatioalustana viikoittain vain koska MIEHEN hyvinvointi menee naisen hyvinvoinnin edelle? Kuvottavaa.
Jos väsyttää, ällöttää ja vituttaa 3 viikkoa yhteen putkeen niin kannattaisi varmaan mennä lääkäriin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faktahan on, että elossa oleva mies hankkii seksinsä jostain. Se on perustarve.
Väärin meni heti toisessa lauseessa.
Moni ei edes "saa" seksiä ellei ole parisuhteessa. Jotenkin kummasti silti heti kun ollaan suhteessa, aletaan olettaa, että kumppanin kehoon pitäisi aina olla oikeus. Tuoasta ajatuksesta syntynyt "nyt pitää tyydyttää MUN tarpeet" -seksi taas ei anna naiselle mitään ja laskee kiinnostus koko touhuun. Ja jos miehiä itsejään ei huvita vaikka naista huvittaisi, harvemmin heitä silloin kiinnostaa asialle jotain tehdä.Kirjoitin, että hankkii seksinsä jostain.... tietenkään kumppanin kehoon ei ole sen kummempaa oikeutta, mutta kumppanilla ei sitten myöskään ole oikeutta määrätä toista selibaattiin. Tässä on karkeasti kahden tyyppisiä ihmisiä. Sellaisia, joiden mielestä seksi on perustarve ja sellaisia, join mielestä ei. Ongelmat syntyvät, kun nämä ihmiset muodostavat parisuhteen keskenään. Itse edustan perustarve-ihmisiä ja seksittömyys suhteessa olisi ihan sama kuin jättäminen ilman ruokaa. Eli hyvin nopeasti mahdotonta. Onneksi puolisoni on samanlainen, eikä meillä tarvitse keskustella "antamisesta/saamisesta"., vaan seksi on itsestäänselvyys molemmille. Muuten... tämä vedetään jatkuvasti mies/nainen ongelmaksi. Oman kokemuksen perusteella kyse on kuitenkin yksilöistä. Oletko ihminen, jolle seksi on perustarve vai ei.
Kokeilepa joskus olla viikko ilman seksiä vs. viikko ilman ruokaa ja tule sitten kertomaan kumpi on PERUSTARVE. Jestas sentään näitä alapäänsä orjia.
Maslown tarvehierarkiassa seksi on samassa pääkategoriassa ruoan kanssa.
Voit toki mennä valittamaan alan ammattilaisille, että miksi he pitävät seksiä ihmisen päätarpeena.
Naiset ei tunnu ymmärtävän kuinka tärkeää seksi on miehille. Ongelma on oikeastaan se että seksi ei tunnu olevan läheskään yhtä tärkeää naisille.
Kyllä sen ymmärtää. Mutta kuvaannollisesti - jos mies syö enemmän kuin nainen, niin pitäisikö naisen syödä yhtä paljon kuin mies, jotta mies olisi tyytyväinen ja naisella ähky? Se on sitä biologiaa, jota soisi joskus miestenkin katsovan naisten näkökulmasta.
Älä viitsi. Koko yhteiskunta on nykyään rakentunut katsomaan naisten näkökulmasta asiaa. Eihän täälläkään juuri kukaan puhu miehen näkökulmasta yhtään. Jos toinen ei saa suhteessa mitä haluaa, se on YHTEINEN ONGELMA. Aivan kuten muissakin ongelmissa edellytätte toiselta vastuunkantoa ja puolitiehen tulemista. Seksi ei ole mitenkään eri asia.
Seksi on tärkeää. Myönnän sen ja tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, koska olin suhteessa miehen kanssa, joka halusi seksiä huomattavasti vähemmän kuin minä. Mitä minä en ymmärrä enkä täällä ole saanut vastausta on, että miksi (jotkut) miehet alkavat kiukutella, äksyillä ja jopa ärhennellä lapsille seksin puutteen takia. Oikeastiko nämä miehet luulevat saavansa lisää seksiä tuolla tavalla? Luulisi, että jopa vähemmän älykkäätkin yksilöt huomaisivat pian ettei äksyily toimi ja muuttaisivat käytössään suuntaan joka toimii. Eikö se vanha sanontakin jo ole että hunajalla houkuttaa enemmän kärpäsiä kuin etikalla?
Luuletko tosiaan, et naiset on tässä(kin) parempia? Kyllä naiset purkaa ihan samalla tavalla työstressiä, kuukautisvaivoja, kaveriongelmiaan perheenjäseniinsä. Kun on huono olo tai jokin painaa mieltä, moni tekee niin. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Se on loppujen aika inhimillistä kuitenkin.
Ehkä tekis hyvää alkaa vähitellen näkemään asioita hieman tasa-arvoisemmin eikä aina niin, että lähtökohtaisesti nainen tekee aina oikein ja paremmuttaan ja mies väärin.
En väitä, että naiset ovat parempia, mutta väitän että seksi on herkkä asia, joka vaatii halua molemmilta osapuolilta. Miksi se on vaikea tajuta? On erittäin vaikea haluta henkilöä, joka äksyilee, räyhää ja vittuilee. Jos haluaa seksiä, tulee olla toisen osapuolen mielestä haluttava, ei luoltaantyöntävä.
Kuten sanottu, ihmiset on kuitenkin ihmisiä. Ei voi aina olla erityisen haluttava. Tulee raskauskiloja tai muita kiloja, hiukset lähtee, ryhti lysähtää, mielialat voi heilahdella kummallakin sukupuolella elinkaaren mukaan keski-iässä testoteronit laskee, joka aiheuttaa masennusta, naisilla vaihdevuodet tai niitä edeltävä tila...
Vähän inhimillisyyttä siihenkin, että ymmärtää sitä toisenkin näkökulmaa. Se täällä on unohdettu. Miehen täytyy osata tehdä kaikki oikein, oikealla tavalla naisen mielestä, eikä sekään riitä. Onko miehellä vastaava oikeus vaatia tietynlaista miellyttävää käytöstä, että lähtee tekemään yhdessä asioita (jos se on mitä nainen toivoo)?
Joskus sitä vittuilun ja ärtymyksen kierteen syntyä on vaikea arvioida, miten lähtenyt liikkeelle. Varsinkin pitkässä suhteessa. Harvoin se on vain toisen osapuolen syytä ja yhdestä tietystä asiasta lähtöisin. Jostain syystä miesten käytös nähdään aina jotenkin pahana ja tuomittavana. Naiset saavat huomattavasti enemmän ymmärrystä.
Seksuaalisen halun syttyminen ei ole kaikilla välttämättä järjen asia.
Kaikkia ei haittaa lihavuus tai löysä muna. Jos itse on vaikka tottunut tiuskiviin ihmisiin, ei voi vaatia silti muilta samaa.
Tiuskiva mies on jotain todella haluja tappavaa, rinnasta vaikka nalkuttavaan naiseen. Ja tuo suokupuolittaminen on aivan turhaa marttyrointia. Halut tulevat ja menevät ihmisillä yksilöllisesti, miten ne sovitettaan yhteen on taitolaji.
Sulla menee pointti nyt ohi. Kyse oli siitä, onko parisuhteessa molempien tarpeet ja toiveet ihan yhtä tärkeitä molemmille. Ja niiden kuuluu olla. Kyllä siltä mieheltäkin odotetaan, ettei se aseta mitään ehtoja naisen toiveille ja tarpeille.
Meistä kuulostais naurettavalta, et mies sanois et "ei mun tee mieli lähtee tekemään yhdessä, kun nainen kiukuttelee/tiuskii. Jos se olis mukavampi, ni voisin lähtee."
Heti tulis bumerangina: mitä sinä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä, että nainen käyttäytyy noin??
Ei tässä ketään syyllistetä. Mutta on tärkeää kaikkien tietää, millaista se avioelämä oikeasti on. Siinä mielessä tämä keskustelu on aidosti arvokasta.