Näin yöllä kun sänkyni päälle ilmestyi tumma hahmo ja tunsin painon päälläni, olen varma että olin hereillä

Vierailija kirjoitti:

Unihalvaus on hyvä asia. Se lamaa lihakset unen ajaksi. Ellei tällaista "käsijarrua" olisi, kävelisit unissasi tai hyppäisit ikkunasta tai jotain vastaavaa. Unen ollessa ohuimmillaan esimerkiksi aamulla saatat tuntea halua lähteä liikkeelle, mutta unihalvaus on vielä päällä, etkä pysty. Tästä tulee outoja painajaisia - minulla usein sellaisia että en pysty kävelemään, mutta pystyn liikkumaan jotenkin vinossa tai liukuen, joskus aika kovaakin. Olen riemastunut siitä että pystyn liikkumaan näin, mutta en kuitenkaan pääse haluamaani suunttaan enkä pystyssä, se häiritsee. On kuin joku pitäisi jaloista kiinni. Tunne on epämukava, siksi uni on painajaismainien. Herään usein tähän epämukavuuteen. Nykyään tunnistan tälliaset unet unihalvaus-painajaisiksi, että tietoisuus tunkee jo uneenkin, enkä siksi huolestu, vaan herään kunnolla ja tunne menee heti ohi.

Ap ei välttämättä kärsinyt unihalvauksesta, vaan ihan tavis painajaisesta. En sinänsä keksi järkevää selitystä tällaiselle möykylle, niinkuin painajaisille ei aina keksi. Eipä kuulosta kyllä kristillisen hörhöperinteen sielunviholliseltakaan. Ehkä Ap tuntee ahdistusta jostain asiasta joka painajaisunessa näin manifestoitui. Asioita kannattaa hereillä ollessaan yrittää selvittää niin ne eivät yöllä tule kummittelemaan.

KIITOS TÄSTÄ! Näen jatkuvasti unia, joissa täytyisi kiivetä portaita, juosta pakoon, ylittää silta tms. enkä pysty liikkumaan kunnolla. Tai silta on esimerkiksi rikki ja lamaannun pelosta. Jos pääsen liikkeelle, tuntuu kuin tarpoisin puurossa. Tunne on hyvin epämiellyttävä ja ahdistava.

Nyt sain näille toistuville unilleni selityksen. Eli tietoisuuden tila alkaa heräillä vaikka kroppa ei.

Itse ajattelen, että materia universumissa jakaantuu kiinteästä vähemmän kiinteän/hienojakoisemman kautta tyhjyyteen, eli se ei ole jokotai-asia vaan ennemminkin spektri.

Joillain ihmisillä on kyky aistia tätä hienojakoisempaa todellisuutta, eli suomeksi sanottuna he näkevät asioita joita suurin osa muista ihmisistä ei näe. Yleinen konsensus sanoo, että muuta ei ole olemassa kuin se minkä kaikki näkevät. Sitten on olemassa se pieni vähemmistö joka näkee todellisuuden enemmän sellaisena kuin se oikeasti on, kaikkine vivahteineen ja sävyineen.

Myös ihminen, joka ei normaalisti näe tätä hienojakoisempaa maailmaa saattaa saada siitä välillä maistiaisia vaikkapa tällaisten unihalvauksien muodossa.

Kohta oot raskaana, ja vauvalla on sarvet sekä häntä...

Vierailija kirjoitti:

Minulla se on joka kerta lähes identtinen.

Alan kuulla laahaavaa ääntä joka lähenee ja voimistuu koko ajan. Se alkaa todella pienesti joka kasvaa järkyttäväksi meluksi. Tässä vaiheessa sydän hakkaa aivan julmetusti. Sitten hiljaisuus ja siinä se on. Musta hahmo. Tiedän että siinä se on. Yleensä se vain tuijottaa ja jo se saa itseni aivan saatanan ahdistuneeksi. Joskus se istuu rinnan päälle mutta kaikista pelottavinta on kuin se tulee aivan naamaan kiinni enkä erota mikä se on. Tiedän vain että tuo on todella paha olento.

Hyi kamala, tuli ihan kylmät väreet, kun luin tämän. On varmasti aivan kamala tunne!

Kuulostaa pelottavalta. Antaa viitteen pahan läsnäolosta. Rukoilen Jeesuksen veren suojaa.

Se Jeesus mittää auta. Henkimaailma on olemassa, on hyviä ja pahoja henkiä. Myös pahojen kanssa pärjää kun ei näytä pelkoa ja vittuilee takasi

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa pelottavalta. Antaa viitteen pahan läsnäolosta. Rukoilen Jeesuksen veren suojaa.

Jokainen joka on kokenut pahan läsnäolon oikeasti tietää, että sitä ei voi verrata mihinkään muuhun eikä edes yrittää pukea sanoiksi. Se on kaikenkattava, läpäisevä ja absoluuttinen pahuus, joka täyttää koko tilan vailla mitään epäilyksiä,täyttäen kokijansa kauhulla ja täydellisellä varmuudella absoluuttisen pahan läsnä-ja olemassaolosta. Itse käytän voimalausetta, Jeesuksen Kristuksen nimeen ja vereen, Amen, saadakseni pahan karkoitetuksi. Jostain syystä tämän lauseen sanominen vaatii lähes yliluonnollista ponnistusta saadakseen sen sanottua edes mielessään. Olen tämän elämässäni kaksi kertaa kokenut. Epäilijöiden on myöskään turha tarjota selitykseksi mt-ongelmia tai lääkitystä. Näitä minulla ei ole koskaan ollut, vaan päinvastoin olen erittäin voimakkaasti rakennettu ihminen psyykkiseltä ja henkiseltä olemukseltani. Näiden kokemusten pohjalta olen tullut siihen päätelmään, että paha ja pahuus on todellista ja läsnä alati.

Onko se unihalvausta että herää putoamisen tunteeseen?

Koin ensimmäisen kerran unihalvauksen 6-vuotiaana ja nyt vielä yli viiskymppisenä muistan sen edelleen hyvin elävästi. Oli se niin karmiva tilanne.

T. Siili

Onnittelut, sinusta on virallisesti tullut hullu.

Pahoja henkiä noi on, kummituksia.

Asialle pitänyt keksiä tieteellinen nimi, koska eihän mitään henkiä tietenkään ole mukamas olemassa. Ihminen muka tietää kaikesta kaiken.

Ihminen on minusta muutenkin unessa jossain välitilassa, unessa kuolleetkin voivat tulla sanomaan jotain, miksei sitten jotkut ulkopuoliset pahat hengetkin pääsisi niillä taajuuksilla ihmiseen käsiksi. Ne vaan ovat niin pelottavia ja uhkaavia että pääsevät samaan huoneeseen asti, eivät näy vain unitilassa kuten rakkaat läheiset.

Ja nää hahmot on yleensä mustia kasvottomia puhumattomia uhkaavia olioita.

Vierailija kirjoitti:

"Ihmisen nähdessä REM-unta hänen luurankolihaksensa ovat halvautuneet, jotta hän ei liikkuisi ja satuttaisi itseään. Jos aivorungon vireystilaa säätelevät mekanismit aiheuttavatkin sen, että tietoisuus herää ennen lihashalvauksen päättymistä, henkilö kokee unihalvauksen. Tilaan liittyvän pelon aiheuttaa kyvyttömyys liikkua, vaikka ihminen on hereillä, sekä kokemus pahansuovan läsnäolosta."

Wikipedia tietää kertoa siis, että kyseessä on täysin fyysinen häiriötila, eikä asiaan liity mitään kummallista.

😂 No kyllä todellakin liittyy jotain kummallista. Jokainen mustan hahmon nähnyt muistaa kyllä sen tilanteen loppuikänsä, ja sen uhksavan pahuuden tunteen.

Kyllä itse ainakin sain liikuttua kun näin hahmon kääntäessäni yöllä kylkeä ja avatessani silmäni. Siinä se seisoi sängyn päässä, hetkeksi lamaannuin kauhusta ja vain tuijotin hshmoa, ennen kuin napsaisin seinävalon päälle.

Sinä yönä en todellakaan enää nukkunut ja valot pysyi päällä pitkään koko yön.

Edelleen 30 vuoden jälkeen välillä odotan koska se taas seisoo siinä kun yöllä käännän kylkeä. 😰

Vierailija kirjoitti:

Tämä unihalvausilmiö on ehkä paras todiste jonkinlaisen henkimaailman olemassaolosta ja ihan suututtaa se että tiedeyhteisö sivuuttaa sen toteamalla sen olevan normaali reaktio.

Unet ylipäätään on todella mielenkiintoinen asia. Minusta se on portti henkimaailmaan. En usko unien olevan aivojen lepohetki vaan jokin muu merkitys sillä unella on.

Itellä toistunut useita kertoja viimeisen 20 vuoden aikana. Ekalla kertaa hahmo tai musta, paha, pilvi istui rinnalla ja esti puhumisen. Se yritti salvata hengityksen myös. Huusin Jeesusta avuksi ja huuto kirposi suusta hidastettuna, mutta heti säpsähdin hereille. Kerran se on ottanut isävainajan hahmon, mutta yleensä se on hahmoton, paha, pilvi. Jeesuksen nimeä se ei saa vaiennettua ja joka kerta herään heti. Joskus vieressä nukkujakin on herännyt avunhuutoon.

Viimeisimmällä kerralla olin unessa lapsuuskodissa, tuvan tuolissa. Se tuli takaa, mutta tällä kertaa sanoin sille:"Jeesuksen nimessä lähde". Mitään ei tapahtunut. Toistin tuon kahdesti enkä herännyt. Meinasin luovuttaa ja sanoin sille, että tehköön pahimpansa, mutta Isän kaikkinäkevä silmä vartio minua. Mitään ei tapahtunut. mutta kohta huomasin, että se oli poissa. Kaikki paha oli poissa. En nähnyt sitä koko aikana vaan tunsin sen vihan ja pahan läsnäolon ja miten se yritti kimppuuni. 

Mielestäni sain hengellisen opetuksen siitä miten Jeesus auttaa hädässä heti, mutta uskovana minulla on myös oikeus käyttää Hänen auktoriteettiaan. Nämä kokemukset ovat vahvistaneet uskoani ja rauhaani. Hän on voittaja!

Itselläni on unihalvauksia siinä mielessä, että en aina pysty liikkumaan unen ja valveen rajalla. Saatan olla vielä jotenkin osittain tyynyä vasten ja hengittäminen voi olla vähän vaikeaa, joten kokemus voi olla aika ahdistava. Mitään kokemusta pahan läsnäolosta tai hallusinaatioita tähän ei kuitenkaan liity, eli sinällään nämä ovat ihan erillisiä oireita. Kiinnostaisi kyllä kovasti, mistä sellainen kokemus voisi johtua.

Missä sinä olit, kun näit hahmon? Sängyssä?

Oliko valtava peenis, oikea rakkauden julma toteemi?

Unihalvaus oli

Googlaa unihalvaus

Omituinen asia mutta totta. Itsellänikin on niitä ja ihan selvinpäin

Vierailija kirjoitti:

Joka kerta se on niin todellista että joku totuus siinä on pakko olla. Silmät on auki, asioita tapahtuu, mutta huutaa ja liikkua ei voi. Helvetin pelottavaa joka kerta

Ai silmät auki, oikeasti? Olen aina luullut, että näitä nähdään vain unissa.