Näin yöllä kun sänkyni päälle ilmestyi tumma hahmo ja tunsin painon päälläni, olen varma että olin hereillä

Unihalvaus on ontuva termi.

Se oli hallusinaatio.

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen, että materia universumissa jakaantuu kiinteästä vähemmän kiinteän/hienojakoisemman kautta tyhjyyteen, eli se ei ole jokotai-asia vaan ennemminkin spektri.

Joillain ihmisillä on kyky aistia tätä hienojakoisempaa todellisuutta, eli suomeksi sanottuna he näkevät asioita joita suurin osa muista ihmisistä ei näe. Yleinen konsensus sanoo, että muuta ei ole olemassa kuin se minkä kaikki näkevät. Sitten on olemassa se pieni vähemmistö joka näkee todellisuuden enemmän sellaisena kuin se oikeasti on, kaikkine vivahteineen ja sävyineen.

Myös ihminen, joka ei normaalisti näe tätä hienojakoisempaa maailmaa saattaa saada siitä välillä maistiaisia vaikkapa tällaisten unihalvauksien muodossa.

Harmi ettei näe mitään millä voisi todistaa näkevänsä jotain yliluonnollista. Olisi heti miljoona dollaria rikkaampi.

Vierailija kirjoitti:

Minulla se on joka kerta lähes identtinen.

Alan kuulla laahaavaa ääntä joka lähenee ja voimistuu koko ajan. Se alkaa todella pienesti joka kasvaa järkyttäväksi meluksi. Tässä vaiheessa sydän hakkaa aivan julmetusti. Sitten hiljaisuus ja siinä se on. Musta hahmo. Tiedän että siinä se on. Yleensä se vain tuijottaa ja jo se saa itseni aivan saatanan ahdistuneeksi. Joskus se istuu rinnan päälle mutta kaikista pelottavinta on kuin se tulee aivan naamaan kiinni enkä erota mikä se on. Tiedän vain että tuo on todella paha olento.

Kuulostaa Lilithiltä. Googleta jos et ole kuullut siitä.

Alienit tullut kylään.

Ihminen on niin vieraantunut henkisistä asioista, enkä viittaa tällä mihinkään Jeesukseen ja kristinuskoon nyt.

Kristinusko nimenomaan on tappanut kulttuureista ja ihmisten tietoisuudesta vanhat uskomukset, tavat, jumaluudet, luonnonhenget, rituaalit ja palvonnat lähes olemattomiin.

Kaikissa vanhoissa korkeakulttuureissa on aina ollut henkimaailmalle tilaa. Asia on ollut tärkeä. Kaikissa kulttuureissa on ollut rituaaleja ja uhrattu milloin mitäkin ja shamaanit, noidat miksi niitä haluaa nimittääkkin, ovat olleet todella tärkeä linkki koko yhteisölle henkimaailmaan.

Kyllä se olemassa on, nykyihminen on vain unohtanut sen olemassaolon. Ei tarvi mennä kuin vajaa 100 vuotta takaisinpäin ja melkeinpä joka talolla maalla oli vielä olemassa oma uhripuu, vanha petäjä joka oli pyhä. Tuo esivanhempiemme dna:ssa kulkeva tietotaito on vielä tallessa, se pitäsi vain elvyttää.

Kello kolme yöllä on pedon hetki.. Silloin tapahtuu pahoja asioita..

Vierailija kirjoitti:

Trauma tai alitajuinen pelko voi muodostaa näitä "unihalvauksia" psykiatrin mukaan, lupasi terapioida minut kuntoon, mutta ei onnistunut.

Itselläni se on trauman toistoa herätä pahimmillaan useita kertoja yössä, sydän jyskää satasella, kun singahdan pystyyn, potkaisen tai lyödä sätkin pimeyteen.

Olen usein loukannutkin itseni aika ikävästi taistellessani "hyökkääjää" vastaan joka on, en tiedä mikä on, pimeä, ahdistava ja tukahduttava, se saa minut taistelemaan elämästä ja kuolemasta. Sillä ei ole kasvoja, mutta jotenkin fyysinen olemus tai hahmo.

Pelottaa välillä mennä nukkumaan ja tuntuu, ettei koskaan nuku syvää levollista unta, ihan sairaan raskasta.

Ja kysymys ei ole unihalvaantumisesta...en tiedä mistä ja ei auttanut psykiatrinen terapiakaan tähän paskaan?

Mulla on ollut samanlaisia "kohtauksia". Ne ei ole unihalvauksia, koska nousen istumaan, pystyyn tai taistelemaan = lyön ja potkin muille näkymätöntä vihollista. Huudan ja puhun joskus unissani.

En ole käynyt terapiassa tmv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka kerta se on niin todellista että joku totuus siinä on pakko olla. Silmät on auki, asioita tapahtuu, mutta huutaa ja liikkua ei voi. Helvetin pelottavaa joka kerta

Ai silmät auki, oikeasti? Olen aina luullut, että näitä nähdään vain unissa.

Ei, kyllä mulla on silmät auki koko ajan. Siksi se on niin helvetin pelottavaa. On hereillä, mutta ei voi liikkua, eikä huutaa

En kaikkia kommentteja lukenut läpi jos joku mainitsi asiasta, mutta olen lukenut jostain että unihalvauksia tulisi helpommin jos nukkuu selällään. Tiedä sitten syytä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli kerran sellainen unihalvaus että näin unta talosta ja oli yö. Ikunnoista kuun valo tuli sisään eli muuta valoa ei ollut.

Siellä oli ovi auki pimeään huoneeseen ja jollain tasolla tajusin unessa että oli unta.

No menin sitten uhkarohkeasti sinne huoneeseen tyyliin " Onko täällä kummituksia"

No sitten kun astuin huoneeseen niin heräsin tai siis siihen unen ja valveilla olon väliseen tilaan.

Olin sohvalla oikealla kyljellläni. En pystynyt liikkumaan yhtään. Yritin pinnistellä kääntyäkseni mutta mitään ei tapahtunut.

Tunsin että joku painaa mua selästä eli ihan kuin olisi estänyt etten pääse kääntymään ja heräämään kunnolla. No siinä yritin pinnistellä jonkin aikaa ja sitten viimeisellä pinnistyksellä minkä jälkeen en olisi enään jaksanur yrittää niin pääsin kääntymään ja heräsin. Oli eka unihalvaus koskaan mulla ja toivottavasti viimeinen. Unihalvaukseenhan liittyy usein tunne pahuuden läsnäolosta.

Psygologia on kovin uusi tiedelaji ja oikeastaan kiistellään siitäkin onko se tiedettä, kun ei voida todistaa, eli enemmän ollaan uskomuksien parissa, unihalvaus on yksi uskomus.

Vähän niin kuin koronan vaarallisuus.

Haluan kertoa oman tarinani unihalvauksesta.

Olen sen tainnut aikaisemminkin jo johonkin laittaa.

Olen aikaisemmin saanut unihalvauskohtauksia, ilman minkään pahan tunnetta, joten asia sinällään oli tuttu.

Yhtenä yönä heräsin kesken unia tunteeseen, kuin joku lääppisi minua ja haluaisi... en kyennyt liikkumaan ja silmäni olivat auki. Tunsin kädet ympäri vartaloani hyväilemassä ja pahan tunteen koko huoneessa. Tämä "paha" myös näkyi tummana hahmona päälläni ja sanoi minulle "minä haluan sinut". En kyennyt liikkumaan tai puhumaan, mutta mielestäni vain huusin vastaukseksi, että "et saa!" Näin myös silmilläni pahuutta muuallakin huoneessa...

Onneksi pääsin liikkeelle tuon "et saa" jälkeen ja tilanne lankesi, vaikka en tosin juuri nukkunut sen jälkeen...

Pahinta kuitenkin on se, että kun aamulla menin töihin... sanoin töissä minun omapotilas minulle järkyttyneenä... "sait YÖLLÄ VIERAITA, demonin joka haluaa sinut, eikä hän ole ainut. Toinen myös odottaa vuoroaan..... omapotilaani käsi dementiasta ja monet hänen ahdistuksen aiheet liittyi muutenkin yliluonnolliseen.

Täytyy sanoa, että silloin säikähdin...

Terveiset vain tutuille :)

Vierailija kirjoitti:

En kaikkia kommentteja lukenut läpi jos joku mainitsi asiasta, mutta olen lukenut jostain että unihalvauksia tulisi helpommin jos nukkuu selällään. Tiedä sitten syytä..

Jos asennolla on vaikutusta, niin päinvastoin vatsallaan nukuttaessa olisi herkempää. Sitä en tiedä, mihin ero herkkyydessä perustuu.

Vierailija kirjoitti:

Haluan kertoa oman tarinani unihalvauksesta.

Olen sen tainnut aikaisemminkin jo johonkin laittaa.

Olen aikaisemmin saanut unihalvauskohtauksia, ilman minkään pahan tunnetta, joten asia sinällään oli tuttu.

Yhtenä yönä heräsin kesken unia tunteeseen, kuin joku lääppisi minua ja haluaisi... en kyennyt liikkumaan ja silmäni olivat auki. Tunsin kädet ympäri vartaloani hyväilemassä ja pahan tunteen koko huoneessa. Tämä "paha" myös näkyi tummana hahmona päälläni ja sanoi minulle "minä haluan sinut". En kyennyt liikkumaan tai puhumaan, mutta mielestäni vain huusin vastaukseksi, että "et saa!" Näin myös silmilläni pahuutta muuallakin huoneessa...

Onneksi pääsin liikkeelle tuon "et saa" jälkeen ja tilanne lankesi, vaikka en tosin juuri nukkunut sen jälkeen...

Pahinta kuitenkin on se, että kun aamulla menin töihin... sanoin töissä minun omapotilas minulle järkyttyneenä... "sait YÖLLÄ VIERAITA, demonin joka haluaa sinut, eikä hän ole ainut. Toinen myös odottaa vuoroaan..... omapotilaani käsi dementiasta ja monet hänen ahdistuksen aiheet liittyi muutenkin yliluonnolliseen.

Täytyy sanoa, että silloin säikähdin...

Terveiset vain tutuille :)

Oletko sama, joka kirjoitti ketjuun "Heräsin yöllä suht voimakkaaseen läpsäykseen kasvoilla. Asun yksin..." ?

Veljeni heräsi kun koira haukkui ja katsoi ikkunan suuntaan.

Hänen yli kumartui harmaa hahmo naaman kohdalle. Hän ponkaisi ylös ja hahmo häipyi.Koira lopetti haukkumisen. 

Veljeni on urhea ihminen, ei mikään kuvittelija. 

Säikähti totta kai. Nyt ei ole talossa, vaan nukkuu muualla.

Vierailija kirjoitti:

"Ihmisen nähdessä REM-unta hänen luurankolihaksensa ovat halvautuneet, jotta hän ei liikkuisi ja satuttaisi itseään. Jos aivorungon vireystilaa säätelevät mekanismit aiheuttavatkin sen, että tietoisuus herää ennen lihashalvauksen päättymistä, henkilö kokee unihalvauksen. Tilaan liittyvän pelon aiheuttaa kyvyttömyys liikkua, vaikka ihminen on hereillä, sekä kokemus pahansuovan läsnäolosta."

Wikipedia tietää kertoa siis, että kyseessä on täysin fyysinen häiriötila, eikä asiaan liity mitään kummallista.

Ei selitä puoliakaan ilmiöstä.

Vierailija kirjoitti:

Haluan kertoa oman tarinani unihalvauksesta.

Olen sen tainnut aikaisemminkin jo johonkin laittaa.

Olen aikaisemmin saanut unihalvauskohtauksia, ilman minkään pahan tunnetta, joten asia sinällään oli tuttu.

Yhtenä yönä heräsin kesken unia tunteeseen, kuin joku lääppisi minua ja haluaisi... en kyennyt liikkumaan ja silmäni olivat auki. Tunsin kädet ympäri vartaloani hyväilemassä ja pahan tunteen koko huoneessa. Tämä "paha" myös näkyi tummana hahmona päälläni ja sanoi minulle "minä haluan sinut". En kyennyt liikkumaan tai puhumaan, mutta mielestäni vain huusin vastaukseksi, että "et saa!" Näin myös silmilläni pahuutta muuallakin huoneessa...

Onneksi pääsin liikkeelle tuon "et saa" jälkeen ja tilanne lankesi, vaikka en tosin juuri nukkunut sen jälkeen...

Pahinta kuitenkin on se, että kun aamulla menin töihin... sanoin töissä minun omapotilas minulle järkyttyneenä... "sait YÖLLÄ VIERAITA, demonin joka haluaa sinut, eikä hän ole ainut. Toinen myös odottaa vuoroaan..... omapotilaani käsi dementiasta ja monet hänen ahdistuksen aiheet liittyi muutenkin yliluonnolliseen.

Täytyy sanoa, että silloin säikähdin...

Terveiset vain tutuille :)

Olipa outo, kun kysyi. Yleensä vaan huomataan, että ovat tunkeutuneet.

Jännä miten kiihkeä uskovainen - joko kristitty tai joku enkeli-kristalli-huuhaa-uskovainen - saattaa kokea asiat niin eri tavoin.

MInulla tuo kokemus unihalvauksesta on juuri sellainen kuin tiede kuvaakin.

Kun en pelkää mitään yön piruja enkä succubuksia niin kokemus on ehkä vähän arkisempi eikä sydän pamppaile yhtä paljon. Jos uskoisin sieluvihollisen tavoittelevan kuolematonta sieluani helvetin tulessa kirkastettavaksi tai pyylevää runkoani tanssiakseen vaakamamboa kanssani, olisin varmasti kauhuissani.

Uskon toki että tiede ei tiedä kaikkea ja aistiemme ulkopuolella tapahtuu vaikka mitä. Tuo ajatus vaanivasta sielunvihollisesta sellaisena kuin keskiaikaiset maalarit sen näkivat tuntuu vain vähän jännältä. Pitäiskö uskovaisellakin olla vähemmän pelkoa ja enemmän luottamusta?

Vierailija kirjoitti:

Trauma tai alitajuinen pelko voi muodostaa näitä "unihalvauksia" psykiatrin mukaan, lupasi terapioida minut kuntoon, mutta ei onnistunut.

Itselläni se on trauman toistoa herätä pahimmillaan useita kertoja yössä, sydän jyskää satasella, kun singahdan pystyyn, potkaisen tai lyödä sätkin pimeyteen.

Olen usein loukannutkin itseni aika ikävästi taistellessani "hyökkääjää" vastaan joka on, en tiedä mikä on, pimeä, ahdistava ja tukahduttava, se saa minut taistelemaan elämästä ja kuolemasta. Sillä ei ole kasvoja, mutta jotenkin fyysinen olemus tai hahmo.

Pelottaa välillä mennä nukkumaan ja tuntuu, ettei koskaan nuku syvää levollista unta, ihan sairaan raskasta.

Ja kysymys ei ole unihalvaantumisesta...en tiedä mistä ja ei auttanut psykiatrinen terapiakaan tähän paskaan?

Se (taipumus kokea noin) katoaa itsestään, eikä sen jälkeen palaa.

 Oletko ap miettinyt että sinulla voi olla uniapnea?