Mitenköhän ihmiset jaksoi ekan maailmansodan/kansalaissodan, pula-ajan, uudet sodat jne

Jos tilisi sota, niin yhteyttä ei voisi pitää kuin kirjeitse ja lankapuhelimella.

Varmaan muuta viestintää häirittäisiin.

Vierailija kirjoitti:

No kohtahan päästään varmaan testaamaan miten nyky Suomen kansa kestää sotaoloja; siihen suuntaan näyttäisi naapurin Putin tilannetta ajavan etten ihmettelisi. Onneksi olen itse jo vanhahko nainen. 

Ei yksi sotahullu saa sotaa aikaiseksi yksinään. Putin on nyt naurunalainen maailman silmissä. Hyppii täydessä sotavarustuksessa ees taas sohimassa sinne tänne. Minä haluan leikkiä sotaa! Kuin pikkulapsi kiukkuamassa yksinään sotansa perään.

Vierailija kirjoitti:

Saavatko ne muualta tänne muuttaneet entiset taistelijat sitä tukea sitten.

Kai heillä on samat traumat kuin meidän sotasukupolvilla.

Meinasin räjähtää kiukusta kappaleiksi kun joku taho mediassa ilkesi sanoa, että eihän meiltä sotaveteraanit lopu viimeisen suomalaisen sotaveteraanin jälkeen.

Ja voit uskoa että saavat jo nyt enemmän kuin suomalaisille sotaveteraaneille on koskaan annettu.

Kirouslitania tähän.

Sodalla ja koronalla on aika vähän yhteistä. Parempi verrokki on yhteiskunnan ja ihmisten syrjäyttämät koulukiusatut, työpaikkakiusatut, ne yksinäiset, joita ei ole koskaan otettu mukaan mihinkään, köyhät ja muut. Palvelut ja yhteiskunta on, ihmisiä on, mutta mukaan ei pääse. Syrjäytyneen varjoelämä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin ei ollut some jossa keskustella miltä tuntuu, silloin tuskin edes puhutiin tunteita, äitini kertoo kuinka laulettiin, tanssittiin, juotiin kahvia ja rupateltiin, kun joskus töiltä ehti.

Ei ollut vielä kokemusta ylettömästä hyvinvoinnista, lisää vaivaa vain entisten päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Saavatko ne muualta tänne muuttaneet entiset taistelijat sitä tukea sitten.

Kai heillä on samat traumat kuin meidän sotasukupolvilla.

Heillä on samantyyppisiä traumoja kuin suomalaisilla sotaveteraaneilla. Lisäksi myös lapsilla on sotatraumoja, Suomessa aika harva lapsi joutui oikeasti sotatoimien keskelle. Karjalan evakot ovat olleet aika lailla samanlaisessa tilanteessa, kun koti on pitänyt jättää, lopullisesti.

Kyse ei ole siitä, onko heikko vai vahva, mutta osittain kyse on siitä, onko resilienssiä. Resilienssin voisi määritellä jotenkin palautumiskyvyksi, sietokyky ei oikein ole oikea sana. Suomalaisiahan on määritelty monesti katajaiseksi kansaksi, joka taipuu, muttei taitu - se on juuri sitä resilienssiä. Ihan kansakunnan tasolla on muuten selitetty sitä, että suomalaiset (kansa, suuri väkijoukko, suomalaiset virkamiehet, suomalaiset sotilaat, suomalaiset kuluttajat, suomalaiset rallikuskit) selviytyvät kansakuntana vähemmillä vaurioilla vastoinkäymisistä kuin ruotsalaiset - koska ruotsalaisten ei ole koskaan tarvinnut kärsiä ja luopua heille tärkeistä asioista; suomalaiset ovat aina kärsineet heidän puolestaan. Suomalaiset (kansakunta) tietävät, että vaikeista ajoista voi selvitä.

Tottakai tämä "kansakunnan muisti" heikkenee koko ajan, ja viime vuosikymmenet Suomessa ollaan kansakuntana oltu varsin leppoisissa olosuhteissa. 90-luvun lama oli karmea, mutta sekin vain pienelle osalle "kansakuntaa".

Toisille ihmisille kuormitus on kumuloituvaa, eli jossain vaiheessa pienikin vastoinkäyminen voi olla liikaa. Toisille taas jokainen vastoinkäyminen tulee ikäänkuin puhtaalta pohjalta, ja se käsitellään/siitä selvitään kuten se olisi ainoa vastoinkäyminen. Jotkut taas vertaavat vastoinkäymisiä, ja joku (heidän mielestään) pieni juttu ei haittaa heitä ollenkaan, koska ovat kokeneet niin paljon pahempaa.

Mutta on olemassa tilanteita, joissa mikään resilienssi ei auta, kun mitään toivoa ei ole, kun mitään valoa ei ole. Siinä vaiheessa joskus joku selviää vielä, joku toinen ei. Usein ihminen, joka kokee, että hänellä on tarkoitus/tehtävä/paikka maailmassa, selviää vaikeista tilanteista paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen Elina Sanan kirjaa Isäni sota. Kertoo Sanan isästä joka oli koulutettu, älykäs ja kohtelias mies mutta joutui sitten sotaan ja tuli sieltä takaisin muuttuneena (ja väkivaltaisena) miehenä. Voi vain kuvitella miten paljon tällaisia tarinoita menneisyydestä löytyy, kun ihmisten mieli murtuu kaikkien vastoinkäymisien edessä.

Murtuneet mielet-kirja olisi myös hyvää luettavaa näille "heikoista" yksilöistä puhuville. Sitä kun ei tiedä, miten itse kukin reagoisi niissä olosuhteissa.

Juuri aikaisempien sukupolvien koettelemusten vuoksi meidän kaikkien pitäisi muistaa, että tämä pandemia on kuitenkin aika helppo kriisi. Voimme kaikki jatkaa elämäämme omissa kodeissamme ja syödä itsemme kylläisiksi.

Niinpä ja itse kukin voi tehdä osansa pienentääkseen omaa riskiää välttämällä ylensyömistä eli eroon ylipainosta.

Pervitiinin avulla ne soti. Useista tuli kannabiksen käyttäjiä. Se kiellettiin Suomessa vasta 1966

Päättäjien olisi pitänyt hoitaa paremmin viime viikon tiedotus. Psykologialla on tässä koronataistelussa valtavan suuri merkitys. Kun ensin yksi sanoo, ettei kouluihin ole turvallista mennä ja kuitenkin mennään, romahtaa ihmisten usko ja jaksaminen. Nyt pitäisi päättäjien olla yhtä mieltä ja johtaa kansaa sillä tavalla yksimielisesti että kansa kokee olevansa turvassa. Päättäjien viime viikon sekoilu ja ristiriitaiset viestit paljastivat monelle sen tosi seikan, ettei tämä tilanne ole kenenkään hallinnassa, ja se vie jaksamisen lujille.

Vierailija kirjoitti:

Päättäjien olisi pitänyt hoitaa paremmin viime viikon tiedotus. Psykologialla on tässä koronataistelussa valtavan suuri merkitys. Kun ensin yksi sanoo, ettei kouluihin ole turvallista mennä ja kuitenkin mennään, romahtaa ihmisten usko ja jaksaminen. Nyt pitäisi päättäjien olla yhtä mieltä ja johtaa kansaa sillä tavalla yksimielisesti että kansa kokee olevansa turvassa. Päättäjien viime viikon sekoilu ja ristiriitaiset viestit paljastivat monelle sen tosi seikan, ettei tämä tilanne ole kenenkään hallinnassa, ja se vie jaksamisen lujille.

Vieläkö joku aikuinen Suomessa menee hallituksen halpaan? Teillä on tietenkin oma linja, jossa pysytte niin kauan kun saatte mustaa valkoisella suosituksia ja rajoituksia. Älkääkä missään tapauksessa astuko media-ansoihin. Median tehtävä on tahkota itselleen rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Päättäjien olisi pitänyt hoitaa paremmin viime viikon tiedotus. Psykologialla on tässä koronataistelussa valtavan suuri merkitys. Kun ensin yksi sanoo, ettei kouluihin ole turvallista mennä ja kuitenkin mennään, romahtaa ihmisten usko ja jaksaminen. Nyt pitäisi päättäjien olla yhtä mieltä ja johtaa kansaa sillä tavalla yksimielisesti että kansa kokee olevansa turvassa. Päättäjien viime viikon sekoilu ja ristiriitaiset viestit paljastivat monelle sen tosi seikan, ettei tämä tilanne ole kenenkään hallinnassa, ja se vie jaksamisen lujille.

Johda itse itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päättäjien olisi pitänyt hoitaa paremmin viime viikon tiedotus. Psykologialla on tässä koronataistelussa valtavan suuri merkitys. Kun ensin yksi sanoo, ettei kouluihin ole turvallista mennä ja kuitenkin mennään, romahtaa ihmisten usko ja jaksaminen. Nyt pitäisi päättäjien olla yhtä mieltä ja johtaa kansaa sillä tavalla yksimielisesti että kansa kokee olevansa turvassa. Päättäjien viime viikon sekoilu ja ristiriitaiset viestit paljastivat monelle sen tosi seikan, ettei tämä tilanne ole kenenkään hallinnassa, ja se vie jaksamisen lujille.

Johda itse itseäsi.

Yhteiskunnassa me kaikki kuitenkin elämme. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Yhteiskunta tarvitsee tiettyjä raameja ja erityisen tärkeitä ne ovat kriisiaikoina. Silloin johtajien olisi suotavaa olla yksimielisiä kansan edessä, edes näennäisesti koska psykologialla on siinä iso merkitys.

Viinan voimalla, toki joillakin oli jeesuksensa.

No oisiko se että silloin tiedettiin että tilanne päättyy, tavalla tai toisella, hyvin tai huonosti, mutta se tulee päättymään? Tämän tilanteen jaksamattomuus perustuu siihen että valittu strategia johtaa loputtomaan maalitolppien siirtelyyn maailmassa jossa korona ei todellisuudessa tule koskaan poistumaan.

Tätä ei voi muutenkaan verrata sotiin, niissä taistellaan vapaudesta turvallisuusen kustannuksella. Nyt taistellaan turvallisuudesta vapauden kustannuksella.

Yksilöllistä kumman kukin korkeammalle arvottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut muuta vaihtoehtoa ja heikothan eivät kestäneetkään vaan sekosivat.

Nämä ei kykene nykyään edes puolta tuntia maskia pitämään kaupassa ja ovat olevinaan niin isänmaallisia ja äijiä🤣

Ja osa kitisee, kun ei pääse muutamaan viikkoon harrastuksiin tai ei saa yötä myöten ryypätä🤣

Miksi räkätät kuin harakka?

Ei se, että joku on joskus kärsinyt enemmän, tarkoita että mistään ei enää ikinä saa valittaa.

T. Rintamaveteraanin tytär

Sota-aikana ainakin oli oikeasti johtajat johtamassa maata.

Pyyteettä ja oman hyvinvointinsa uhraten.

Nyt ei todellakaan ole johtajia, on vain loputon määrä kalliita opportunisteja. Ja tekopyhiä paskoja. Ei tule Lin, Ohisalon tai Sannan lapset käymään kouluja vähäosaisten lasten kanssa, ja Nasiman mukulatkin on ruotsinkielisessä putkessa.

Hyvä se sieltä yläilmoista on huudella "suvaitsevaisuutta" ja solidaarisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Pervitiinin avulla ne soti. Useista tuli kannabiksen käyttäjiä. Se kiellettiin Suomessa vasta 1966

Appi oli kaukopartiomies ja ainakin siellä käytettiin pervitiiniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut muuta vaihtoehtoa ja heikothan eivät kestäneetkään vaan sekosivat.

Meinaatko että esimerkiksi taistelussa seonnut sotilas on jotenkin heikko? Voit ihan itse mennä kranaattikeskityksien keskelle kokeilemaan paljonko sinun lanttusi kestää jatkuvaa kuoleman uhkaa ja kaverien kuolemaa.

Likaisena. Märissä vaatteissa. Kroonisessa unen puutteessa. Helteessä ja jopa 40 asteen pakkasessa.

Vierailija kirjoitti:

Silloin laivat olivat puuta ja miehet rautaa. Ei voinut jäädä makoilemaan sängyn pohjalle ja odottaa että joku terapeutti tai sossutäti tulee auttamaan.

ja lapset leikki keskenään ulkona kesät talvet ja keksivät itse leikkejä ilman ohjailuja .

Tunne ja fiilis ei esittänyt elämässä pääosaa, vaan käytäntö ja toiminta joka ohjasi selviytymistä. Ihmiset toisaalta myös auttoivat toisiaan herkemmin kuin nyt. Lähimmäisapu onnulkoistettu sosiaalityölle tai jollekin viranomaistaholle yleensä. Ennen ei edes ollut samanlaista sosiaalijärjestelmää kuin nyt.