Sweet and lovely -blogin Taru
Kommentit (582)
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:32"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 09:50"]
Onkohan muhinut jo vuosia ja raskaus sai sairauden räjähtämään. Niin paljon tuntuu nuorilla naisilla syöpä ilmenevän raskauden aikana tai sen jälkeen heti.
[/quote]
Varmasti on kehittynyt jo jonkin aikaa. En tiedä aiheuttaako raskaus varsinaisesti mitään "räjähdyksiä", mutta syöpää on vaikeampi huomata raskausaikana tai sen jälkeen, koska oireet laitetaan helposti raskausvaivojen piikkiin eikä niitä välttämättä tutkita sen paremmin.
Nuoret naiset ovat raskaana enemmän kuin miehet tai vanhemmat naiset, joten siksi varmaan tuntuu, että raskaus jotenkin aiheuttaisi syöpää, vaikka näin ei siis todellakaan ole.
[/quote]
Kyllä se raskaus EDISTÄÄ syövän kasvua. Raskausaikana kehon immuunipuolustus on heikentynyt (jotta elimistö ei hylkisi sikiötä), tämän seurauksena myös syöpäsoluilla on paremmat oltavat.
Ja minulla on ihan omakohtainen kokemus.
[/quote]
Joo, raskaus edistää toki syövän kehittymistä enemmän kuin jos ei olisi raskaana, mutta ei itsessään AIHEUTA syöpää.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:42"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:32"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 09:50"]
Onkohan muhinut jo vuosia ja raskaus sai sairauden räjähtämään. Niin paljon tuntuu nuorilla naisilla syöpä ilmenevän raskauden aikana tai sen jälkeen heti.
[/quote]
Varmasti on kehittynyt jo jonkin aikaa. En tiedä aiheuttaako raskaus varsinaisesti mitään "räjähdyksiä", mutta syöpää on vaikeampi huomata raskausaikana tai sen jälkeen, koska oireet laitetaan helposti raskausvaivojen piikkiin eikä niitä välttämättä tutkita sen paremmin.
Nuoret naiset ovat raskaana enemmän kuin miehet tai vanhemmat naiset, joten siksi varmaan tuntuu, että raskaus jotenkin aiheuttaisi syöpää, vaikka näin ei siis todellakaan ole.
[/quote]
Kyllä se raskaus EDISTÄÄ syövän kasvua. Raskausaikana kehon immuunipuolustus on heikentynyt (jotta elimistö ei hylkisi sikiötä), tämän seurauksena myös syöpäsoluilla on paremmat oltavat.
Ja minulla on ihan omakohtainen kokemus.
[/quote]
Joo, raskaus edistää toki syövän kehittymistä enemmän kuin jos ei olisi raskaana, mutta ei itsessään AIHEUTA syöpää.
[/quote]
Kyllä se voi myös aiheuttaa. Kehossahan tapahtuu syöpään johtavia muutoksia jatkuvasi mutta normaali immuunipuolustus torppaa ne alkuuna. Raskausaika on riski monen muunkin imuunipuolustukseen liittyvän sairauden suhteen. Esim. autoimmuunisairauksien riski moninkertaistuu.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:28"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:18"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:13"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 01:36"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 01:31"]
Voi kun paranisi!!
[/quote]
Mitä kohtaa sinä et ymmärtänyt siitä, että T itse kirjoitti ettei ole mitään enää tehtävissä, ja nyt vaan nautitaan hetkistä perheen kanssa?
Joskus nuo "paranemisia" "rukoilen puolestasi että paranet" tyyliset kommentit on saattohoidettavalle kuin myrkkyä. Ikäänkuin ihmiset vähättelisi sairautta, jota ei voida enää pysäyttää.
[/quote]
Älä nyt vääristele kuitenkaan, kirjoitti "keinot alkaa olla vähissä" vähän eri asia kuin "mitään ei ole tehtävissä"
[/quote]
Kiertoilmaus sille että kuolen tähän tautiin
[/quote]
Tuon jälkeen on kuitenkin ollut vielä hoidoissa.
[/quote]
Monesti annetaan vielä elämää pitkittäviä hoitoja, jos potilas niin haluaa. Pienen lapsen äiti varmasti keskimäärin haluaa. Tämä ihan yleisluontoisena kommenttina.
Oma läheiseni sairasti myös harvinaisen ja vaikean syövän, joka tiedonmurusiin verraten voi olla vaikka sama kuin T:llä. Kokeiltiin ensin kaikki parantavat hoidot ja sitten vielä pitkittävät päälle. Yksikin hoito oli sellainen, että auttaa muistaakseni vain 20 prosentilla tapauksista.
Syövän villiintyminen raskaudesta riippuu ihan syöpätyypistä. Hormonaaliset syövät (tietyt rintasyövät tms.) voivat kai alkaa kehittyä raskauden myötävaikutuksesta. ...Käsittääkseni heikentynyt immuunipuolustus ei myöskään pahenna syöpää, mutta voi toki heikentää yleiskuntoa syövän aikana. Syöpä on solumutaatio, jossa elimistö (kasvain) alkaa tuottaa haitallisia soluja. Solumutaatiot ovat yleisiä, ja varmaan lähes päivittäin meidän jokaisen kehossa sellainen tapahtuu. Yleensä keho kuitenkin korjaa itseitseään.
.
Joskus ihmiset pystyvät elämään syöpänsä kanssa pitkäänkin, jos sairaus saadaan kuriin. Enoni eli n.20v. diagnoosin jälkeen.
Tilanne on varmasti vakava mutta mun mielestä on törkeää julistaa toinen saattohoitopotilaaksi jos hän ei ole itse kertonut sellainen olevansa.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 01:29"]
Hieman aihetta sivuten. Linkittäkää blogeja jos tiedätte sellaisia joissa kuolemansairas kertoo tuntemuksistaan kun joutuu hyvästelemään elämän.
Olen miettinyt paljon mitä ihminen siinä miettii ja millainen shokkiprosessi on matkalla hyväksyntään.
Taru ei tätä asiaa avannut, koska bloginsa ei sairastamista alunperin koskenut. Tarun päätöstä kunnioitan, hän on kirjoittanut aina arvokkaasti ja pitänyt tuskansa sisällään ja lähipiirissä. Se hänelle suotakoon.
Eli jos tiedätte niitä blogeja, joissa mennään jo saattohoidossa?
Kiitos.
[/quote]
Monesti sitä saattohoitoa ei kestä kuin noin pari viikkoa, ihmisiä hoidetaan niin pitkään nykyään. Eli aivan kaikki mahdolliset hoidot kokeilaan vaikka lopputulos olisikin kaikilla tiedossa. Se pari viikkoa minkä henkilö sitten on saattohoidossa, niin ei siinä sitten enää mitään blogia aloiteta/päivitetä. Oma äitini on nyt saattohoidossa ja saa morfiinia kipuihinsa. Hän on ollut sen morfiinin vuoksi hyvin rauhallinen ja leppoisa, 'kuin pumpulissa', eikä oikeastaan yhtään ahdistunut, vaan jopa hilpeä. Olemme puhuneet aivan arkipäiväisistä asioista, mutta toisaalta hänen kuolemaansa olen voinut jo valmistautua pitkään, koska alunperinkin elinaikaennusteeksi annettiin 3-5 vuotta. Äitini on biologi ja hän suhtautuu asiaan niin, että kaikella on aikansa ja että on aika syntyä ja aika kuolla. Mutta toisaalta hän myös usein miettii ääneen, että tässäkö tämä nyt oli, mihin elämäni oikein kului..., silloin on raskasta seurata vierellä. Mutta kaiken kaikkiaan se on antanut minulle itselle tosi voimakkaan elämänhalun, kun näen että aika loppuu jokaiselta joskus ja koskaan ei tiedä milloin. En enää odota, että sitten joskus toteutan unelmani jne. Äidin sairauden ansiosta uskalsin esim. tehdä sellaisen alan vaihdoksen, mitä en ikinä olisi voinut kuvitella uskaltavani. Toteutin siis nuoruuden haaveeni, enkä ole katunut, lyhyesti sanottuna Carpe diem, elämä on lyhyt!
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:47"]
Syövän villiintyminen raskaudesta riippuu ihan syöpätyypistä. Hormonaaliset syövät (tietyt rintasyövät tms.) voivat kai alkaa kehittyä raskauden myötävaikutuksesta. ...Käsittääkseni heikentynyt immuunipuolustus ei myöskään pahenna syöpää, mutta voi toki heikentää yleiskuntoa syövän aikana. Syöpä on solumutaatio, jossa elimistö (kasvain) alkaa tuottaa haitallisia soluja. Solumutaatiot ovat yleisiä, ja varmaan lähes päivittäin meidän jokaisen kehossa sellainen tapahtuu. Yleensä keho kuitenkin korjaa itseitseään. . Joskus ihmiset pystyvät elämään syöpänsä kanssa pitkäänkin, jos sairaus saadaan kuriin. Enoni eli n.20v. diagnoosin jälkeen.
[/quote]
Heikentynyt immuunipuolustus nimenomaan voi pahentaa syöpää koska tuolloin syöpäsolut pystyvät jakaantumaan ja leviämään tehokkaammin kuin normaalitilanteessa.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 02:32"]
[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 01:29"]
Hieman aihetta sivuten. Linkittäkää blogeja jos tiedätte sellaisia joissa kuolemansairas kertoo tuntemuksistaan kun joutuu hyvästelemään elämän.
Olen miettinyt paljon mitä ihminen siinä miettii ja millainen shokkiprosessi on matkalla hyväksyntään.
Taru ei tätä asiaa avannut, koska bloginsa ei sairastamista alunperin koskenut. Tarun päätöstä kunnioitan, hän on kirjoittanut aina arvokkaasti ja pitänyt tuskansa sisällään ja lähipiirissä. Se hänelle suotakoon.
Eli jos tiedätte niitä blogeja, joissa mennään jo saattohoidossa?
Kiitos.
[/quote]
Monesti sitä saattohoitoa ei kestä kuin noin pari viikkoa, ihmisiä hoidetaan niin pitkään nykyään. Eli aivan kaikki mahdolliset hoidot kokeilaan vaikka lopputulos olisikin kaikilla tiedossa. Se pari viikkoa minkä henkilö sitten on saattohoidossa, niin ei siinä sitten enää mitään blogia aloiteta/päivitetä. Oma äitini on nyt saattohoidossa ja saa morfiinia kipuihinsa. Hän on ollut sen morfiinin vuoksi hyvin rauhallinen ja leppoisa, 'kuin pumpulissa', eikä oikeastaan yhtään ahdistunut, vaan jopa hilpeä. Olemme puhuneet aivan arkipäiväisistä asioista, mutta toisaalta hänen kuolemaansa olen voinut jo valmistautua pitkään, koska alunperinkin elinaikaennusteeksi annettiin 3-5 vuotta. Äitini on biologi ja hän suhtautuu asiaan niin, että kaikella on aikansa ja että on aika syntyä ja aika kuolla. Mutta toisaalta hän myös usein miettii ääneen, että tässäkö tämä nyt oli, mihin elämäni oikein kului..., silloin on raskasta seurata vierellä. Mutta kaiken kaikkiaan se on antanut minulle itselle tosi voimakkaan elämänhalun, kun näen että aika loppuu jokaiselta joskus ja koskaan ei tiedä milloin. En enää odota, että sitten joskus toteutan unelmani jne. Äidin sairauden ansiosta uskalsin esim. tehdä sellaisen alan vaihdoksen, mitä en ikinä olisi voinut kuvitella uskaltavani. Toteutin siis nuoruuden haaveeni, enkä ole katunut, lyhyesti sanottuna Carpe diem, elämä on lyhyt!
[/quote]
Muistan ainakin yhden syöpäblogin, jossa kirjoittaja kuoli käänteishyljintään ja piti melko loppuun asti blogia. Tosin ei halunnut puhua kuolemasta.
Lisäksi yle elävässä arkistossa on muutama videoklippi, sekä pari syöpäkroonikon blogia (varmaan google syöpäblogit?) Valitettavasti en muista enää nimiä kun lukenut ne läpi vain.
Jenna Rantajoella (ent Jenna Saario) on blogi, jossa kulkee kohti kuolemaa pitkän tien, tietäen lopputuloksen ja pohtii lasten kohtaloa. Hänestä on tehty lehtijuttujakin, ja blokikin varmaan niistä löytyy.
Pahoittelen että olen nyt tällä koneella missä mulla ei mitään ole tallessa, mutta näillä vinkein löytää ainakin jotain jos jaksaa etsiä.
Tässä ainakin yksi http://hangingonlooserope.blogspot.fi/
Tässä vielä Jennan tarinaa, joka jatkui luopumistaisteluksi:
http://jowishate.blogspot.fi/2014/05/jennan-tarina.html
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:48"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:18"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:13"] [quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 01:36"] [quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 01:31"] Voi kun paranisi!! [/quote]
Mitä kohtaa sinä et ymmärtänyt siitä, että T itse kirjoitti ettei ole mitään enää tehtävissä, ja nyt vaan nautitaan hetkistä perheen kanssa?
Joskus nuo "paranemisia" "rukoilen puolestasi että paranet" tyyliset kommentit on saattohoidettavalle kuin myrkkyä. Ikäänkuin ihmiset vähättelisi sairautta, jota ei voida enää pysäyttää. [/quote] Älä nyt vääristele kuitenkaan, kirjoitti "keinot alkaa olla vähissä" vähän eri asia kuin "mitään ei ole tehtävissä" [/quote] Kiertoilmaus sille että kuolen tähän tautiin [/quote] Taudit ovat tarttuvia. Taru tekee kyllä kuolemaa, mutta puutuin sanaan tauti eli älkää iniskö aiheen vierestä.
[/quote]
tarttuvia? ai niin kuin keuhkoahtaumatauti?
Miten Taru nyt voi? Toivottavasti olosuhteisiin nähden hyvin.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:00"]Voi kamala sentääs mikä kohtalo. Kuka tämä tyttö on ? [/quote] Nainen(ei tyttö).Taru. Bloggari. Sairas. Äiti. Tytär. Tyttöystävä. Muodista ja sisustuksesta kiinnostunut. Kaunis.
[/quote]
Vaimo/Naisystävä(ei tyttöystävä).
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:00"]Voi kamala sentääs mikä kohtalo. Kuka tämä tyttö on ? [/quote] Nainen(ei tyttö).Taru. Bloggari. Sairas. Äiti. Tytär. Tyttöystävä. Muodista ja sisustuksesta kiinnostunut. Kaunis.
[/quote]
Vaimo/Naisystävä(ei tyttöystävä).
[/quote]
ei kai avovaimoja kutsuta naisystäviksi?
[quote author="Vierailija" time="14.06.2015 klo 16:02"]
Eihän kukaan olekaan Tarua pyytänyt mitään päivittämään. Tuskinpa hän sellaista jaksaa tehdä, kun varmastikin on ihan vuodepotilaana.
[/quote]
Myöskin hänen miehellään ja muilla läheisillään on aika paljon muuta ajateltavaa ja kestettävää kuin miettiä millaisia tilannepäivityksiä heidän pitäisi kirjoittaa tuntemattomille ihmisille netissä.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 11:03"][quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:00"]Voi kamala sentääs mikä kohtalo. Kuka tämä tyttö on ? [/quote] Nainen(ei tyttö).Taru. Bloggari. Sairas. Äiti. Tytär. Tyttöystävä. Muodista ja sisustuksesta kiinnostunut. Kaunis.
[/quote]
Vaimo/Naisystävä(ei tyttöystävä).
[/quote]
ei kai avovaimoja kutsuta naisystäviksi?
[/quote]
Hänhän on vaimo eikä mikään tyttöystävä. Muutenkin kuulostaa juntilta kutsua tyttöystäväksi aikuista naista, jolla on yhteinen lapsi miehen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 11:03"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:00"]Voi kamala sentääs mikä kohtalo. Kuka tämä tyttö on ? [/quote] Nainen(ei tyttö).Taru. Bloggari. Sairas. Äiti. Tytär. Tyttöystävä. Muodista ja sisustuksesta kiinnostunut. Kaunis.
[/quote]
Vaimo/Naisystävä(ei tyttöystävä).
[/quote]
ei kai avovaimoja kutsuta naisystäviksi?
[/quote]
ei kai vaimoja kutsuta avovaimoiksi?
Ehkä Tarun tilannetta täällä kärkkyvien kannattaisi hankkia ihan oma elämä. Säälittävää.
Tarulle toivon paljon hyvää ja ihania hetkiä perheensä parissa. Taru eikä kukaan muu ole tilivelvollinen raportoimaan tilannettaan yhtään kenellekään. Vaikka pitää blogia, saa sen lopettaa ihan milloin itse haluaa ja miten haluaa. Tilanteet muuttuu.
Rehellisyys. Tuo suomalaisten perisynti. Taru halusi olla rehellinen lukijoita kohtaan kertomalla sairaudesta, mutta se oli virhe. Olisi kannattanut rehellisyyden sijasta lopettaa blogi johonkin tekosyyhyn vedoten. Hän olisi saanut sairastaa rauhassa ilman spekulointeja av-palstalla. Tarun tilanne mietityttää myös minua ja haluaisin myös kuulla mikä vointi on. Mutta se ei kuulu minulle/meille pätkääkään. Olisi parasta, jos ketju suljettaisiin ja uusia vastaavia ei avattaisi. Yritettäisiin jokainen kunnioittaa toisen tilannetta ja tyydyttäisiin siihen, että asia ei kuulu meille ja hän ei ole velvollinen mitään tiedottamaan.
Tarulle ja perheelle toivon kaikkea hyvää.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 10:37"]
Ja hormoniriippuvainen rintasyöpä voi oikeasti "räjähtää" raskausaikana, kun hormonit on pilvissä. Eli pienenpieni alku voi kasvaa isoksi kasvaimeksi ja lähettää etäispesäkkeet jo muutamassa viikossa, kun yleensä menee paljon hitaammin. Ja raskausaikana rinnat on vaikea tutkia eikä mammografiaa tehdä, ellei oikeasti ole pakko.
[/quote]
Joo, näin taisi käydä sille yhdelle nuorelle naiselle, jolla kasvain huomattiin vasta kun toisesta rinnasta ei tullut maitoa. Oli myös tv:ssä ja kirjoitti blogia. Eli joitain vuosia diagnoosin jälkeen. Kaksi alle kouluikäistä lasta jäi äidittömäksi.