Mikä vika on kasvatuksessa ollut jos ihmisestä tulee itsekeskeinen?

nosto

Joka ikinen ihminen ajattelee omaa napaansa ensin. Se on oikein, tervettä ja normaalia.

Empatia on jäänyt kehittymättä. Sitä täytyy lapselle opettaa. 

Itsekkäät vanhemmat ja pilalle passattu kakara, siinä se.

Sinä voisit pohtia miksi leimaat ihmisen.

Vanhemmat antaneet sellaisen mallin. Opettaneet lapsen minäminäminä-ajatteluun.

Miksi analysoit muita noin, ihan turhaa yrittää miettiä miksi joku on jonkinlainen, et voi kuitenkaan koskaan todella ymmärtää sitä toista.

Jos he joskus reagoivat muiden näkökulmiin tai tekevät jotain epäitsekkäältä vaikuttavaa, se on jotain mekaanista, ulkoa opittua tai matkimista. Itse he eivät aidosti koe vastaavia tunteita.

Ja millä perusteella voit väittää tällasta :D

Av:n kirjoittelijoista vähintään 70 % vaikuttaa aika itsekeskeisiltä. Millaisen kasvatuksen olette saaneet? Suurin osa tällaisista ihmisistä ei itse edes asiaa tosin tajua. 

siksi että nykyään se on toivottavaa myös työelämässä ja muualla aikuisten maailmassa! Epäitsekkyys, uhrautuvuus, empaattisuus eivät ole tavoiteltavia piirteitä nykyään vaan merkkejä typeryydestä ja lapsellisuudesta. Kasvatusihanteet ovat siis muuttuneet.

Minäkin jostain joskus lukenut, että esiintyy enempi miehillä. Pojat ja tytöt kasvatetaan usein eritavoin, vaikka ei ehkä edes huomata. Ainakin tyttöjä kehutaan ulkonäöstä enempi ja poikia teoista, no esim käytöksestä. Tuo esimerkki ei nyt ehkä liittynyt tähän aiheeseen, kunhan mainitsin. Mut suuntautuuko ajattelutapa siis jo lapsesta alkaen erilailla asioihin. Esim pojat haluaa rahaa ja tavaraa, tytöt hoivata ja helliä muita ihmisiä.

Joillain tällaisilla ihmisillä ainakin on kasvatus, jossa lasta on todellakin passattu piloille. Tyypillisesti nämä ovat poikia. Kaikki on tehty poikien eteen ja heidän puolestaan. Yleensä  ainoita poikia tai ainoita lapsia. Tai kuopus jolla iso ikäero muihin sisaruksiin.

Joskus vain toinen vanhemmista on käyttäytynyt näin, ja se toinen vanhempi on vain ikäänkuin vetäytynyt kasvatusvastuusta, ehkä vielä ollut itsekkyyden mallina sille lapselle.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 12:52"]

Joillain tällaisilla ihmisillä ainakin on kasvatus, jossa lasta on todellakin passattu piloille. Tyypillisesti nämä ovat poikia. Kaikki on tehty poikien eteen ja heidän puolestaan. Yleensä  ainoita poikia tai ainoita lapsia. Tai kuopus jolla iso ikäero muihin sisaruksiin.

Joskus vain toinen vanhemmista on käyttäytynyt näin, ja se toinen vanhempi on vain ikäänkuin vetäytynyt kasvatusvastuusta, ehkä vielä ollut itsekkyyden mallina sille lapselle.

[/quote]

Osui ja upposi :(. Olen itse tuo passaava vanhempi ja tulokset ovat näkyvissä. Muun perheen osaltakin osui.. melkeinpä suora analyysi perheestämme. Oletko psykologi tms.?

Vikaa? Tunnut olettavan, että itsekeskeisyys olisi huono ominaisuus. Miksi uskot näin?

Lasta ei ole opetettu näkemään, että hänessäkin on puutteita. Aina vain kehutaan ja kupla kasvaa. Nostettu lapsi jalustalle. Vastuut selitelty aina parhain päin, ei opi selviytymään vastoinkäymisistä itse. Sitten on aikuisena raivon partaalla, kun ei ymmärrä, miksi kaikki on niin veemäisiä.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 12:39"]

Epäitsekkyys, uhrautuvuus, empaattisuus eivät ole tavoiteltavia piirteitä nykyään vaan merkkejä typeryydestä ja lapsellisuudesta.

[/quote]

En ajattele, että epäitsekkyys ja uhrautuvuus olisivat merkkejä typeryydestä, mutta mitenkään  arvostettavina ominaisuuksina en niitä pidä. Työpaikat toimisivat paljon paremmin, jos ihmiset ajattelisivat omaa etuaan ja pitäisivät kiinni omista rajoistaan. Työkaverit, jotka suostuvat kaikenlaiseen omien arvojensa vastaisesti, katkeroituvat, riitaantuvat ja ryhtyvät marttyyreiksi, ovat työpaikan ilmapiirin syöpä.

Empaattisuus on tärkeä ja hyödyllinen ominaisuus... tiettyyn rajaan asti. -12

Oma mieheni on ainoa lapsi. Äitinsä täysin pilalle paapoma. Ei häb ole koskaan oppinut ottamaan toisia huomioon, kun on aina ollut äitinsä kanssa kahdestaan. Ja äiti on pitänyt huolen siitä ettei pojan tarvitse huolehtia yhtään mistään. Äiti on itse minulle asiasta sanonut. Ainakin tässä tapauksessa kyse on kasvatuksesta.

yleensä rakkaus jäänyt vähiin. Yleensä yh-äityliini alkaa nussimaan uusien miesten kanssa ja lapset jäävät siihen sivuun pyörimään omin nokkinensa.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:31"]yleensä rakkaus jäänyt vähiin. Yleensä yh-äityliini alkaa nussimaan uusien miesten kanssa ja lapset jäävät siihen sivuun pyörimään omin nokkinensa.
[/quote]
Rakkauden väliin jääminen näkyy usein siinä, ettei lapselle aseteta rajoja. Annetaan sen tehdä mitä vaan, eikä opeteta ottamaan muita huomioon. Varsinkin ainoilla lapsilla usein puuttuu terve empatia kyky.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 12:27"]

Joo, vika ei välttämättä aina ole kasvatuksessa, vaan kasvuympäristöä pitää katsoa kokonaisuutena. Joskus vika voi olla varmaan ihan poikkeavassa aivorakenteessa tai -kemiassa tms. Mutta noin muuten: on varsin yleistä että ihmisestä kasvaa itsekeskeinen. Tätä on usein miehillä ja pojilla. Ja ainoilla lapsilla. Sitten on tavallista itsekeskeisemmät ihmiset, tai jopa hyvin itsekeskeiset ihmiset. Jotka eivät osaa katsoa asioita aidosti kuin omasta näkökulmastaan, eivät osaa eläytyä toisten tunteisiin luontaisesti. Jos he joskus reagoivat muiden näkökulmiin tai tekevät jotain epäitsekkäältä vaikuttavaa, se on jotain mekaanista, ulkoa opittua tai matkimista. Itse he eivät aidosti koe vastaavia tunteita.

Miksi tällaisesta ihmisestä on tullut sellainen kuin on? Jos kyse on kasvatuksesta tai lapsuuden tunneympäristöstä tai vanhempien ominaisuuksista jotka ovat aiheuttaneet kehittyvässä lapsessa jotain?

[/quote]

Olen ainoa lapsi ja paras sellainen. Vuodatuksestasi saa sen kuvan että itsekeskeisyys olisi joku händikäppi? Et kai kuvittele olevasi jotenkin "inhimillisempi" kuin minä, koska et ole ns. itsekeskeinen?

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 12:39"]

Epäitsekkyys, uhrautuvuus, empaattisuus eivät ole tavoiteltavia piirteitä nykyään vaan merkkejä typeryydestä ja lapsellisuudesta.

[/quote]

En ajattele, että epäitsekkyys ja uhrautuvuus olisivat merkkejä typeryydestä, mutta mitenkään  arvostettavina ominaisuuksina en niitä pidä. Työpaikat toimisivat paljon paremmin, jos ihmiset ajattelisivat omaa etuaan ja pitäisivät kiinni omista rajoistaan. Työkaverit, jotka suostuvat kaikenlaiseen omien arvojensa vastaisesti, katkeroituvat, riitaantuvat ja ryhtyvät marttyyreiksi, ovat työpaikan ilmapiirin syöpä.

Empaattisuus on tärkeä ja hyödyllinen ominaisuus... tiettyyn rajaan asti. -12

[/quote]

Hyvä pointti.