Hei sinä, jolle yhdyssanat ovat vaikeita, vilpitön kysymys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan

varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.

Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.

Auton renkaat voi olla eri yhteydessä joko erikseen tai yhteen. Auton renkaat tai autonrenkaat.

Eli siksi tuo autonkin renkaat toimii. Samoin tuohon väliin voi koittaa adjektiivin: Auton uudet renkaat. Sen sijaan ei voi sanoa: joulu uusi kuusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.

Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.

Heippa! Mä sain aikoinaan samat opit kahdesta peräkkäisestä substantiivista ja -kin-päätteestä, ja oppi on toiminut kiperissä tilanteissa muistisääntönä. Jos sun pitäisi sanoa: "Onpa ulkona kylmä, puenpa villatakinkin" on se kai järkevämmän kuuloinen lause kuin: "Onpa ulkona kylmä, puenpa villakin takin..." Siispä jos voit paremmin sanoa "villatakinkin" kuin "villakin takin", tiedät että villatakki on yhdyssana.

Esimerkissäsi "hyytäväkin sää" on se ero, että "hyytävä" on adjektiivi, jolloin voit toki sanoa/kirjoittaa esimerkiksi: "Juhannuksena voi olla hyytäväkin sää", jolloin lause on rakenteellisesti ihan yhtä oikea kuin "Juhannuksena voi olla hyytävä sääkin", jolloin puhuja/kirjoittaja valitsee (erikseen kirjoitettavan) muodon sen mukaan, mitä haluaa ilmaista tai mihin reagoida. Jos ollaan pakkaamassa tavaraa mökkijuhannukseen, ensimmäinen lause sopisi vastaukseksi puolison tekemään luetteloon pelkistä hellevaatteista, joita hän aikoo pakata laukkuunsa. Toinen lause taas ei niin hyvin, mutta se voisi viitata yleiseen pakkauslistan luomisen pohdintaan. Ensimmäinen lause kävisi toisaalta jälkimmäiseen tilanteeseen myöskin, riippuen siitä, missä kohtaa ollaan pakkausta menossa (vaatteiden vai sikin sokin minkä vain pakkaamisessa/listaamisessa).

Toivottavasti tämä selvensi asiaa kysyjälle...:D

Vierailija kirjoitti:

Ne on ihan ok ja hieman ontuva kielioppi noin muutenkin. Se helppojen yhdyssanojen mokaaminen jostain syystä vaan tekee munan veltoksi.

M40

Ettei sulla vaan muna menisi muutoinkin kovin helposti veltoksi. ;-) No joo, pahoittelut tuosta. Kuten jo aiemmin itsekin vastasin, yhdyssanavirheet hyppäävät kyllä minunkin silmilleni. Suosittelen silti relaamaan vähän sen asian suhteen. Sinullakin voi mennä monta hyvää naista ohi ihan suotta.

N40 

Myönnän, että yhdyssanavirheet ovat mulle esimerkiksi kumppania hakiessa varsin vakava juttu. Jos Tinderiä selatessa tulee vastaan mies, joka kertoo, että hänellä on "vuoro viikoin kotona kolme vuotias poika", swaippaan kyllä todennäköisesti suoraan vasemmalle. Ennen kuin joku haukkuu mua pinnalliseksi ronkeliksi, niin tiedoksi, että etsin Tinderistä elämääni samanhenkistä ihmistä enkä mitenkään koe, että sellainen voisi olla yhdyssanat erikseen kirjoittava henkilö, kun itse osasin ne jo 9-vuotiaana.

Lukihäiriön toki ymmärrän ja hyväksyn, esimerkiksi parhaalla ystävälläni on lukihäiriö.

Minä käytän kännykällä ennustavaa tekstinsyöttöä. On vaan nopeampi, kun ei tarvitse kaikkia sanoja erikseen kirjoittaa. Yleensä huomaan jos se yrittää korjata väärin ja jos se ehtii jo tehdä sen, korjaan takaisin. Itse osaan kyllä yleisesti yhdyssanat, mutta joskus joutuu pohtimaan. Itselle virheetön kielioppi ei ole tärkeintä maailmassa. Jos tekstin ymmärtää, se on pääasia. Ja tulee aika mul kku kuva näistä jokaisen pienenkin virheen huomauttelijoista.

Sekin on, että täällä joutuu joitakin sanoja tarkoituksella kirjoittamaan väärin, kun muuten koko kirjoitusta ei julkaista. Niinkuin vaikka tuo mul kku, tuskin läpäisee sensuuria.

Urbaani maalainen kirjoitti:

-Kapanteri.- kirjoitti:

Minulle yhdys sanojen oikein kirjoitus taito on eri tyisen vahvapuoli.

Silti teit 3 virhettä lauseessasi?... Yhdyssana, oikeinkirjoitus ja vahva puoli

Parodian taju vai parodiantaju?

Aika paljon olen saanut tarkastaa omaa tekstiäni, että olen oppinut kirjoittamaan yhdyssanat edes jossain määrin oppikirjojen mukaan. En yhäkään oikein osaisi perustella, miksi metsästäjä-keräilijä kirjoitetaan noin, eikä metsästäjäkeräilijänä. Helikobakteeri ja arkkipiispa ovat minusta selkeästi yhdyssanoja, mutta en tiedä, ovatko heliko(-)pteri tai arkki(-)tehti yhdyssanoja. Tai geo(-)metria tai al(-)gebra. Pteri ja tehti eivät varmaan ole yksinään esiintyviä sanoja, mutta ei monet esimerkiksi pro-etuliitteestäkään muodostettavien sanojen jatkeet, kuten pro(-)fylaksia. Tarkoitan siis sitä, että jos yhdyssanajuttujen miettimiseen ja tarkastamiseen ei käytä paljon vaivaa, niin ne voivat jäädä aika hämäriksi, eikä niiden selvuttämiseen ehkä helppoa keinoa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.

Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.

Auton renkaat kirjoitetaan erikseen, ei todellakaan ole yhdyssana.

Vierailija kirjoitti:

Myönnän, että yhdyssanavirheet ovat mulle esimerkiksi kumppania hakiessa varsin vakava juttu. Jos Tinderiä selatessa tulee vastaan mies, joka kertoo, että hänellä on "vuoro viikoin kotona kolme vuotias poika", swaippaan kyllä todennäköisesti suoraan vasemmalle. Ennen kuin joku haukkuu mua pinnalliseksi ronkeliksi, niin tiedoksi, että etsin Tinderistä elämääni samanhenkistä ihmistä enkä mitenkään koe, että sellainen voisi olla yhdyssanat erikseen kirjoittava henkilö, kun itse osasin ne jo 9-vuotiaana.

Lukihäiriön toki ymmärrän ja hyväksyn, esimerkiksi parhaalla ystävälläni on lukihäiriö.

Et saa karsia tuolla perusteella, jos kerran naisiakaan ei saa. Kyllä meillä miehilläkin on tunteet ihan samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.

Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.

Auton renkaat kirjoitetaan erikseen, ei todellakaan ole yhdyssana.

Riippuu siitä, puhutaanko autonrenkaista ylipäätään vai tietyn auton renkaista.

Vierailija kirjoitti:

Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Mitä sinä yrität tässä kertoa? Käsittämättömän sekava ja tolkuton kirjoitus. Mikä "kin"? Mikä"n"?. Lisäiletkö sinä siis sanojen perään jotain epämääräisiä päätteitä, selvitääksesi ovatko ne yhdyssanoja vai eivät? Miksi et vain kirjoita yhdyssanoja yhteen ja muita sanoja erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.

Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.

Auton renkaat kirjoitetaan erikseen, ei todellakaan ole yhdyssana.

Voi olla kummin vain, yhteydestä riippuen.

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".[/quote]

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.[/quote]

Olet oikeassa, että genetiivimuotoiset (omistusmuotoiset) yhdyssanan alkuosat vakiintuneissa yhteenkirjoitusmuodoissa kuten "auton" sanassa "autonrengas" tuottavat välillä päänvaivaa, kun -kin-päättestä ei pysty päättelemään yhtä helposti kuin aiemmassa esimerkissämme villaKINtakista. Esimerkissäsi käyttäisin itse tuossa yhteydessä huolitellumpaa muotoa "autonrenkaatkin", mutta puhekielessä ihan totta myös mainitsemasi "autonkin renkaat" on käytössä myös tuossa lauseessa, toisenlaisessa joka tapauksessa. Minulla tulee vain tuosta "autonkin renkaat" -kohdasta merkityksen puolesta assosiaatio, että pelkän päivittelyn lisäksi puhuja/kirjoittaja haluaa surkutella, että paitsi auton renkaat, lisäksi jotkin muutkin renkaat (polkupyörän?) tai ehkä kengänpohjat ovat vaarallisesti kuluneet... Eli kyseessä on pienoinen merkitysero. Tuskin kuitenkaan tarkoitit, että voisit erehtyä kirjoittamaan "autonkinrenkaat" yhteen? Luulen, että me yhdyssanatiedostavat annamme "auton renkaat" soljua silmiemme editse särähtämättömämmin kuin vaikka noiden "villa paita" tai "joulu kuusi" -tyyppisten itsekeksittyjen sanaliittojen. 

Itse siis työkseni kuntoutan kielihäiriöistä kärsiviä (= myöhemmin luki-häiriöriskissä olevia) lapsia, joten näistä asioista piikittely ei kuulu maailmankuvaani. Ymmärrän, että oikeakielisyys ei kiinnosta kaikkia aikuisia ja on jopa yhdentekevää monille. Olen kuitenkin myös ihmetellyt yhdyssanailmiön yleisyyttä, ja sitä, miksi ei esim. yrittäjä maksa lyhyenkään mainoksensa tai esittelytekstinsä oikoluvusta muutamaa kymppiä näissä asioissa taitavammaksi tietämälleen tuttavalle tai suomen kielen ammattilaiselle... Niin helposti hän saisi lisäuskottavuutta!

Olisi muuten mukava saada nimenomaan suomen kielen asiantuntija kommentoimaan näitä, itselläni tulee ihan "paljon lukevan" ihmisen selkärangasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.

Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.

Auton renkaat kirjoitetaan erikseen, ei todellakaan ole yhdyssana.

Riippuu siitä, puhutaanko autonrenkaista ylipäätään vai tietyn auton renkaista.

Minun mielestäni ne kirjoitetaan molemmissa tapauksissa erikseen, sellaista sanaa kuin "autonrenkaat" ei ole olemassa.

Löytyisikö jostain lähde, joka osoittaa käsitykseni vääräksi?

Voi sanoa uudet autonrenkaat tai auton uudet renkaat.

Minua ei haittaa yhdyssanoissa virheet. En muista lukeneeni ikinä tekstiä, jota en ymmärtäisi yhdyssanojen kirjoituksen, pilkkujen jne takia. Tärkeintä että ymmärrän tekstin.

Liian välin pitämätön kirjoittaakseni huolellisesti.

Eikö tärkeintä ole kuitenkin se mitä kirjoittaa, kuin se miten kirjoittaa.

Hikke kirjoitti:

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.

Olet oikeassa, että genetiivimuotoiset (omistusmuotoiset) yhdyssanan alkuosat vakiintuneissa yhteenkirjoitusmuodoissa kuten "auton" sanassa "autonrengas" tuottavat välillä päänvaivaa, kun -kin-päättestä ei pysty päättelemään yhtä helposti kuin aiemmassa esimerkissämme villaKINtakista.

Hupsis, korjaan heti itse, kun menin lankaan ja luulin itsekin tuota vakiintuneeksi yhdyssanaksi! :D Eli kuten esimerkkini osoittaa, "viisaskin" (paljon lukeva) voi mennä vipuun. Mutta siis viisas olisi ensin tarkistanut tämän tosiasian: Tarkistin vasta klikattuani, kuten juuri parjaamani yrittäjä ilman oikolukijaa... Eli ottakaahan opiksi! :P "Auton renkaat", muuta ei google antanut, ja voin päätellä jotain siitä, vaikka en Kotukselle soittelisikaan...

Kielitoimiston sanakirja: autonrengas

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/autonrengas