Hei sinä, jolle yhdyssanat ovat vaikeita, vilpitön kysymys

"Hupsis, korjaan heti itse, kun menin lankaan ja luulin itsekin tuota vakiintuneeksi yhdyssanaksi! :D Eli kuten esimerkkini osoittaa, "viisaskin" (paljon lukeva) voi mennä vipuun. Mutta siis viisas olisi ensin tarkistanut tämän tosiasian: Tarkistin vasta klikattuani, kuten juuri parjaamani yrittäjä ilman oikolukijaa... Eli ottakaahan opiksi! :P "Auton renkaat", muuta ei google antanut, ja voin päätellä jotain siitä, vaikka en Kotukselle soittelisikaan..."

No niin, googlasin huolellisemmin ja löysin tietysti monesta järkevästä paikasta myös "autonrenkaan", kielitajuni ensimmäisen valinnan. Tosin nettiporukka näyttää kirjoittavan sitä enemmän erikseen. Nyt olisi ehkä soitto Kotukselle tarpeen? :,D

Terkuin itselleen vastaileva Hikke, itselleenkin joulukuussa uudet autonrenkaat ostanut

Kuten tämä "auton rengas" vai "autonrengas" osoittaa, niin ei nämä ole aina helppoja, ja välillä on molemmatkin oikein, kuten tuossa esimerkissä

Mutta nämä ovatkin on ihan eri vaikeustason asioita kuin aloituksessa ollut joulukuusi.

Onhan se ihan sama kirjoittaako:

1. Kirjoitin muistiin panoni.

vai

2. Kirjoitin muistiinpanoni.

Ihmiset tekevät paljon kielioppivirheitä, mutta eikö elämä ole aika raskasta jos niihin kiinnittää koko ajan tai, kokoajan huomiota?

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tekevät paljon kielioppivirheitä, mutta eikö elämä ole aika raskasta jos niihin kiinnittää koko ajan tai, kokoajan huomiota?

On, se on oikeasti pirullista. Kunpa pystyisi lopettamaan.

t. ammattimainen oikolukija, joka ei voi olla näkemättä ylimääräistä välilyöntiä kilometrin päähän

Kaikista eniten ärsyttää nähdä "käytiin Jonnankaa", "siivottiin äitinkaa", siis mitä ihmettä?

Jää, karhu! Jääkarhu.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelu palstalla yhdys sanoista nipottavat on kai sellaisia joilla jäänyt anaali vaihe päälle. Kun elämä muuten vaikeasti hallittavissa, niin ainakin toisten oikein kirjoitusta korjaamalla saa tunteen että jotain on hanskassa.

Nyt lentää mukaterävä analyysi niin korkealta pieleen, että pilviä hipoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.

Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.

Auton renkaat kirjoitetaan erikseen, ei todellakaan ole yhdyssana.

Voi olla kummin vain, yhteydestä riippuen.

Juurikin tämä: voi kirjoittaa kummin vain, mutta merkitys saattaa muuttua. Jos sanoo että ”Mikan auton renkaat on kuluneet” puhutaan juuri niistä renkaista jotka Mikan omistamassa autossa on alla. Jos taas ”Mikan autonrenkaat on kuluneet”, niin ne saattaa viitata vaikka jossain varastossa oleviin vanhoihin mihin lie autonrenkaisiin jotka Mika omistaa. Tämä on se syy miksi kieliopilla on väliä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tietoisesti pätkinyt pitkiä yhdyssanoja, ihan vaan luettavuuden vuoksi. Silloin, kun kirjoitan pienen puhelimeni kautta tekstiviestejä. Yhdyssana voi olla yli rivin pituinen, pätkäisen mielummin itse, kuin, että annan ohjelman pätkiä..

Tämä selitys vetää kyllä sanattomaksi. Mitäpä jos lähettäisit joskus ihan pätkimättä jonkun oikein pitkän yhdyssanan siitä pikkuisesta puhelimestasi ihan mihin tahansa isompaan laitteeseen, luet sen huviksesi ja yllätyt.

Tämä on mänttien ketju :p

Mulla oli peruskoulussa äidinkieli 5 ja Englanti 9. Englantikin on helpompi kieli kuin suomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on ihan ok ja hieman ontuva kielioppi noin muutenkin. Se helppojen yhdyssanojen mokaaminen jostain syystä vaan tekee munan veltoksi.

M40

Ettei sulla vaan muna menisi muutoinkin kovin helposti veltoksi. ;-) No joo, pahoittelut tuosta. Kuten jo aiemmin itsekin vastasin, yhdyssanavirheet hyppäävät kyllä minunkin silmilleni. Suosittelen silti relaamaan vähän sen asian suhteen. Sinullakin voi mennä monta hyvää naista ohi ihan suotta.

N40 

Et yhtään ajatellut säästää naisia tuollaiselta hirvitykseltä?

-eri

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli peruskoulussa äidinkieli 5 ja Englanti 9. Englantikin on helpompi kieli kuin suomi.

Minulla oli äidinkieli peruskoulussa 5 ja lukiossa 9. Tykkään hirveästi sanojen päätteistä, mutta illodiinia laitan hyttysen puremaan, enkä muitakaan adessiiveja muista.

AKATEEMIKKO PEL LET TAAS PÄTEMÄSSÄ…

ANTI MANNERHEIM PAKKO PIIKKI BÄÄBÄÄ

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ihan sama kirjoittaako:

1. Kirjoitin muistiin panoni.

vai

2. Kirjoitin muistiinpanoni.

Joo, nämä yhdyssanavirheet tuottavat kyllä paljon tahatonta komiikkaa. Yksi on myös esim. "elintärkeä", joka erikseen kirjoitettuna "elin tärkeä" tarkoittaa jotain aivan muuta :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuo virheet valitettavasti pomppaa silmään esimerkiksi työhakemuksissa. T. Rekrytoija, joka on myös pohtinut asiaa.

Juuri näin.

Minä olen aina siirtänyt ne hakemukset suoraan nippuun ”silppuriin menevät”.

Useampi yliopistosta valmistunut on joukossa ollut, kymmeniä, jollei satoja. Tradenomit toinen osaamattomien ryhmä. Merkonomit pärjäävät paremmin, ovat vanhempaa ikäluokkaa, koulussa vissiin ennen oppiikin jotain.

🤔

Johtajana antaisin sinulle potkut. Sinun tehtäväsi on etsiä minulle ne, joilla on paras ammatillinen osaaminen. Eipä ihme, että asiantuntijoiden taso on laskenut.

Johtajana tietäisit, että sinun tehtävänäsi on määritellä ja tiedottaa rekrylle mitä se johtamasi organisaatio tarvitsee niin taitojen, pätevyyden, kommunikoinnin kuin muun työyhteisön puitteissa. Rekry sitten valitsee hakijoista ne, joiden osaamiseen itse paneudut tarkemmin. Asiantuntijoiden palkkaamisesta ei päätä rekry, eikä johtajalle haeta yhtään mitään.

Olen asunut jo yli kymmenen vuotta ulkomailla ja suomea tulee käytettyä aika harvoin. Joskus sovellan automaattisesti englannin kielen yhdyssanasääntöjä ja sitten vasta jälkikäteen tajuan, että Suomessahan tuo olikin yhdyssana vaikka täällä Englannissa kirjoitetaan erikseen.  

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ihan sama kirjoittaako:

1. Kirjoitin muistiin panoni.

vai

2. Kirjoitin muistiinpanoni.

Karuselli

vs

Karu selli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.

Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.

Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.

Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.

"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".

No joo, kunnon kaukaa haettua tuubaa 😆 Esimerkiksi "autonrenkaat" on yhdyssana. Jos toteaa: "Ulkona on liukasta ja autonkin renkaat ovat kuluneet", niin lause on sinänsä järkevä sillä kin-muodollakin yhdyssanaan liitettynä.

Jos tuo oli esimerkki kyseisenn asian logiikasta, niin en ymmärrä sitä vieläkään.

Auton renkaat kirjoitetaan erikseen, ei todellakaan ole yhdyssana.

Voi olla kummin vain, yhteydestä riippuen.

Juurikin tämä: voi kirjoittaa kummin vain, mutta merkitys saattaa muuttua. Jos sanoo että ”Mikan auton renkaat on kuluneet” puhutaan juuri niistä renkaista jotka Mikan omistamassa autossa on alla. Jos taas ”Mikan autonrenkaat on kuluneet”, niin ne saattaa viitata vaikka jossain varastossa oleviin vanhoihin mihin lie autonrenkaisiin jotka Mika omistaa. Tämä on se syy miksi kieliopilla on väliä.

Ne renkaat joka tapauksessa OVAT, eivät ”on”.