Hei sinä, jolle yhdyssanat ovat vaikeita, vilpitön kysymys
Haluaisin ymmärtää miksi moni tekee virheitä ihan tavallisissa, kahdesta substantiivista muodostuvissa yhdyssanoissa, kuten "joulukuusi" tai "vuodesohva". Miten joku voi kirjoittaa "joulu kuusi"? Ymmärrän virheet tuollaisissa "ennen kuin", "jotenkuten", "sinnepäin" -tyylisissä sanoissa, mutta en mitenkään tajua, miten nuo tavalliset ovat vaikeita. Onko kyseessä aina lukihäiriö vai mistä on kyse? Voisiko joku tällaista virheitä tekevä kertoa, niin ehkä ymmärrän teitä paremmin, enkä hauku täällä palstalla :)
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukihäiriöön liittyy minulla. Itse mietin välillä, miksi joitakin ihmisiä tekemäni yhdyssana ja muut kirjoitusvirheet häiritsevät jatkuvasti? Suurinta osaa taas tekemäni virheet eivät häiritse ollenkaan. Töissä olen kertonut, että johtuu nämä virheet lukihäiriöstä. Kerro miksi sinua ärsyttää kirjoitusvirheet, vaikka ymmärrät tekstin sisällön vaikeuksitta sen virheistä huolimatta?
Kaikenlainen osaamattomuus häiritsee.
Kiitos vastauksestasi, auttaa minua ymmärtämään käytöstäsi paremmin, kun tiedän syyn sille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erottaako muka kännykän automaattikirjoitus yhdyssanat eri sanoiksi?
Eli jos näpytät joulukuusi sanaa, niin automaatti ehdottaa joulu kuusi ja valitset sen vai miten se automaatti toimii?
Itse en pidä automaattikirjoitusta päällä.
Jos ei korjaa, se jää virheelliseen muotoonsa. Myös tabletilla kirjoittaessa ennakoiva tekstinsyöttö on sähläämässä mukana.
Ei kyllä mulla sählää. Kirjoitan pädillä kaiken tieteellisiä artikkeleita myöten, enkä koskaan ole tarvinnut mitään ennakoivaa tekstinsyöttöä yhtään mihinkään.
Sen automaattisähläyksen saa pois päältä, jos ette tienneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo virheet valitettavasti pomppaa silmään esimerkiksi työhakemuksissa. T. Rekrytoija, joka on myös pohtinut asiaa.
Juuri näin.
Minä olen aina siirtänyt ne hakemukset suoraan nippuun ”silppuriin menevät”.
Useampi yliopistosta valmistunut on joukossa ollut, kymmeniä, jollei satoja. Tradenomit toinen osaamattomien ryhmä. Merkonomit pärjäävät paremmin, ovat vanhempaa ikäluokkaa, koulussa vissiin ennen oppiikin jotain.
🤔
Johtajana antaisin sinulle potkut. Sinun tehtäväsi on etsiä minulle ne, joilla on paras ammatillinen osaaminen. Eipä ihme, että asiantuntijoiden taso on laskenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukihäiriöön liittyy minulla. Itse mietin välillä, miksi joitakin ihmisiä tekemäni yhdyssana ja muut kirjoitusvirheet häiritsevät jatkuvasti? Suurinta osaa taas tekemäni virheet eivät häiritse ollenkaan. Töissä olen kertonut, että johtuu nämä virheet lukihäiriöstä. Kerro miksi sinua ärsyttää kirjoitusvirheet, vaikka ymmärrät tekstin sisällön vaikeuksitta sen virheistä huolimatta?
Kuten huomaat, niin ap on kusipää. Aloituksessa perustelee "ymmärtämisellä", mutta jatkoviesteissä ei ymmärrystä näy.
Tälle löytyy myös tutkimus, jossa on todettu, että kirjoitusvirheistä nillittäjät ovat kusipäitä. Oho, muistin väärin: He ovatkin MÄNTTEJÄ!
Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä
https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisis…
Kiitos linkistä. Mahtavaa, että tätä on tukittu.
Vierailija kirjoitti:
Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.
Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.
Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennakoiva teksitinsyöttö, enkä viitsi nähdä vaivaa.
Tässä mielestäni suurin syy :ennakoiva tekstinsyöttö! Kaikki eivät vaivaudu korjaamaan erikseen sen aiheuttamia virheitä.
Miksi kukaan käyttää tuollaista, mikä sen hyöty on jos kerran korjaa oikeinkirjoituksenkin vääräksi?
Mä käytän, koska mulla on tumpelot sormet, ja koko ajan joku vaatimassa huomiota. Tekstinsyöttö korjaa huolimattomasti näppäillyt sanat oikeiksi (tai ehdottaa sanaa) ja osaa ehdottaa paljon käyttämiäni sanoja. Sitä en kyllä ymmärrä miten se saisi yhdyssanoista ei-yhdyssanoja.
Korkeakoulutettu puoliso kirjoittaa monesti yhdyssanat erikseen. Kun ihmettelen sitä, hän vastaa, että "mitä väliä". No vaikka sitä väliä, että välinpitämättömyytesi luultavasti tulkitaan yksinkertaisuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennakoiva teksitinsyöttö, enkä viitsi nähdä vaivaa.
Tässä mielestäni suurin syy :ennakoiva tekstinsyöttö! Kaikki eivät vaivaudu korjaamaan erikseen sen aiheuttamia virheitä.
Miksi kukaan käyttää tuollaista, mikä sen hyöty on jos kerran korjaa oikeinkirjoituksenkin vääräksi?
Mä käytän, koska mulla on tumpelot sormet, ja koko ajan joku vaatimassa huomiota. Tekstinsyöttö korjaa huolimattomasti näppäillyt sanat oikeiksi (tai ehdottaa sanaa) ja osaa ehdottaa paljon käyttämiäni sanoja. Sitä en kyllä ymmärrä miten se saisi yhdyssanoista ei-yhdyssanoja.
Korkeakoulutettu puoliso kirjoittaa monesti yhdyssanat erikseen. Kun ihmettelen sitä, hän vastaa, että "mitä väliä". No vaikka sitä väliä, että välinpitämättömyytesi luultavasti tulkitaan yksinkertaisuudeksi.
Eikö se kerro enemmän tulkitsijasta?
Mun mies on tällainen. Olen yrittänyt tästä kysellä ja vähän opettaakin, mutta vaikka mies suhtautuu tähän ihan myönteisesti, mitään valaisevaa vastausta en oikein ole saanut. :D mm. olen kertonut, että yleensä yhteen kirjoitetaan yksi konsepti, poislukien adjektiivit. Esim. hammaslääkäriajassa ei ole mitään erillistä hammasta, lääkäriä ja aikaa. Ja kyllä tää käy sille järkeen, kun sen sanoo. Mutta sitten tekstissä sanat on kuitenkin erillään. Eikä ole mitään selittäviä lukihäiriötä, näköongelmia tai muita.
Erilleen kirjoitus on alkujaan käynyt hermoille, mutta viimeistään miehen myötä olen omaksunut paljon kärsivällisyyttä ja myötätuntoa asialle. Eri asiat on eri ihmisille vaikeita. Lukihäiriökin on yleinen syy. Mutta silti täytyy sanoa, että tällaisia virheitä sisältävä teksti ei vakuuta kuten se, jossa ainakin oikeinkirjoituksen perusasiat on kunnossa. Esim. jos yrityksen materiaaleissa on tällaisia virheitä, vaikuttaa se käsitykseeni yrityksestä. Ja näin kokee moni muukin. Ja olen tämänkin miehelle kertonut motivaatioksi opetteluun.
Miksi se ärsyttää? Noh, ehkä räikeillä virheillä yleensä vain on taipumus ärsyttää ihmisiä. Monien silmiin virhe selkeiden yhdyssanojen kohdalla on siis hyvin räikeä, vähän samanlainen kuin kirjoittaisi vaikka Helsingin Helsimnki tai vastaavaa. Virheet voivat myös toisinaan ainakin pieneksi hetkeksi aiheuttaa hämmennystä siitä, mitä kirjoittaja on tarkoittanut sanoa. Sana myös tuntuu töksähtävän välien vuoksi tavalla, jota se ei puhuttaessa tee.
Minäkin lukeudun tahtomattani siihen joukkoon (mänttejä), joita yhdyssanavirheet häiritsevät. Siis sekä erikseen kirjoitetut yhdyssanat, että virheellisesti muodostetut yhdyssanat (kirjoitetaan yhteen, vaikka ei kuuluisi). Ei ole mitenkään tarkoituksellista kyttäämistä, vaan nuo virheet vain jostain syystä aina hyppäävät silmille. Ehkäpä siinä tapahtuu aivoissa jonkinlainen ns. mismatch-vasteen kaltainen ilmiö, jonka tavanomaisesta aistiärsykkeestä poikkeava ärsyke saa aikaan (aistimodaliteetista riippumatta). No olipa syy tähän "vammaani" mikä tahansa, niin en kuitenkaan yleensä huomauttele kenellekään näistä virheistä.
Kysyin lukihäiriöiseltä, tietääkö hän edes mitään tilannetta, jossa substantiivit olisivat perusmuodoissaan irrallaan peräkkäin, eikä olisi kyse tittelistä tai nimestä, kuten "kauppias Maija Virtanen". Hän vastasi, että ei hahmota, milloin kyseessä on substantiivi; on vain sanoja peräkkäin. Usein ihmiset eivät edes kykene kirjoittamaan erikseen joulu kuusi tai marja kiisseli, joten lukihäiriöisen aivot toimivat eri tavalla ja sopivat paremmin esim. englannin kieleen. Ehkä häiriö on silloin väärä ilmaus, kun kyse on vain erilaisesta tavasta ajatella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.
Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.
Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.
Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo virheet valitettavasti pomppaa silmään esimerkiksi työhakemuksissa. T. Rekrytoija, joka on myös pohtinut asiaa.
AV ei ole työhakemus. Työhakemusta varten voi kysyä Kotukselta.
Aloitus ei koskenutkaan AV:ta, vaan ihan muutenkin, koska tuota näkee paljon. Esimerkiksi monet opiskelukaverini (korkeakoulussa) tekevät tällaisia virheitä, niin ihmettelen, mutta en ole kehdannut suoraan kysyä. Ap.
Ap:n aloitus:
Voisiko joku tällaista virheitä tekevä kertoa, niin ehkä ymmärrän teitä paremmin, enkä hauku täällä palstalla :)
Niin no siis tarkoitin tuolla "ihan muutenkin" että ei koske pelkästään AV:ta vaan sius yleisestikin. Jäi tuo pelkästään -sana pois. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä kysymys johon fiksumpi tietää vastauksen, kännykän automaattikorjaus. Itse käytän tietokonetta viesteilyyn mieluummin.
Kuka pitää automaattikorjausta päällä? Luulin että se olisi vuosituhannen alun kännyköiden myötä lakannut olemasta? Tuolloinhan se oli ihan ymmärrettävä apuri kun melkein jokaisen kirjaimen joutui näppäilemään monen painalluksen takaa, mutta eihän älypuhelinten qwertyllä mitään ennakoivaa syöttöä kukaan tarvitse?
Nykysoftathan oppivat käyttäjän kirjoitustavan. Puhelinten näppikset ovat niin pieniä, että virheitä tulee jatkuvasti. Saatan kirjoittaa vaikka krijohntsuvirw, mutta näppis korjaa sen sanaksi "kirjoitusvirhe". Ihmettelen enemmänkin sitä, että joku ei pidä korjausta päällä?
Täällä tulikin jo vastauksia, eli lukihäiriö. Vaikea tunnistaa yhdyssanoja. Yleensä arvailen väärin. Onneksi töissä voi käyttää oikeinkirjoituksen tarkistukseen kehitettyä työkalua.
Itselläni lukihäiriön lisäksi tai siihen liittyen myös hahmotushäiriö. Silti olen hyvissä asiantuntijatehtävissä:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan varmaankin hautaani asti kun toisen luokan opettajamme neuvoi äidinkielen tunnilla lisäämään päätteen ensimmäiseen sanaan sen selvittämiseksi onko kyseessä yhdyssana.
Joulu kuusi, joulukuusi? Joulukin kuusi ei kuulosta järkevältä, joulukuusi ilman n-päätettä kuulostaa, joten se suurella todennäköisyydellä on yhdyssana.
Ikinä en ole tuota logiikkaa ymmärtänyt, että miten sitä pitäisi soveltaa. Jos on vaikka yhdyssana, kuten villatakki, niin miten "villakin takki" muodosta pitäisi pystyä jotain päättelemään? Tai sanotaan vaikkapa "hyytävä sää", joka ei ole yhdyssana. Miten "hyytäväkin sää" eroa "villakin takista"? Yhtä tyhmältä kuulostaa molemmat.
Alapeukkuja näemmä tulee, mutta yhtään vastausta ei ole kukaan pystynyt antamaan.
"Hyytäväkin sää" voi käyttää lauseessa, mutta "villakin takki" ei. "Aurinko paistaa, mutta ennustettiin kovaa tuulta, joten voi tulla hyytäväkin sää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä kysymys johon fiksumpi tietää vastauksen, kännykän automaattikorjaus. Itse käytän tietokonetta viesteilyyn mieluummin.
Kuka pitää automaattikorjausta päällä? Luulin että se olisi vuosituhannen alun kännyköiden myötä lakannut olemasta? Tuolloinhan se oli ihan ymmärrettävä apuri kun melkein jokaisen kirjaimen joutui näppäilemään monen painalluksen takaa, mutta eihän älypuhelinten qwertyllä mitään ennakoivaa syöttöä kukaan tarvitse?
Nykysoftathan oppivat käyttäjän kirjoitustavan. Puhelinten näppikset ovat niin pieniä, että virheitä tulee jatkuvasti. Saatan kirjoittaa vaikka krijohntsuvirw, mutta näppis korjaa sen sanaksi "kirjoitusvirhe". Ihmettelen enemmänkin sitä, että joku ei pidä korjausta päällä?
Näppiksen koko riippuu siitä, monenko tuuman näyttö sulla on. Ei mulla tule isoimpien omppujen kanssa mitään kirjoitusvirheitä oikeastaan koskaan. Peukaloilla kirjoitan ja vieläpä tosi nopeasti. En keksisi kyllä yhtään mitään käyttöä tuollaisille automaattisille kirjoitusvirheidensyötöille.
Minulla on yhdyssanoissa vaikeuksia, mutta niinpäin, että muodostan niitä liikaa. Eli en tee virheitä tyyliin 'joulu kuusi', vaan 'alunperin', 'niinkuin' ja 'jokatapauksessa'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo virheet valitettavasti pomppaa silmään esimerkiksi työhakemuksissa. T. Rekrytoija, joka on myös pohtinut asiaa.
AV ei ole työhakemus. Työhakemusta varten voi kysyä Kotukselta.
Aloitus ei koskenutkaan AV:ta, vaan ihan muutenkin, koska tuota näkee paljon. Esimerkiksi monet opiskelukaverini (korkeakoulussa) tekevät tällaisia virheitä, niin ihmettelen, mutta en ole kehdannut suoraan kysyä. Ap.
Ap:n aloitus:
Voisiko joku tällaista virheitä tekevä kertoa, niin ehkä ymmärrän teitä paremmin, enkä hauku täällä palstalla :)
Niin no siis tarkoitin tuolla "ihan muutenkin" että ei koske pelkästään AV:ta vaan sius yleisestikin. Jäi tuo pelkästään -sana pois. Ap.
Opettele itse ensin kirjoittamaan!
Voi olla useita eri syitä, joista osalle ei varmaan voi mitään. On lukihäiriötä, tai suomi ei ole äidinkieli, tai mitä nyt ikinä...
Mutta sun vittumaisuus on ihan vaan oma valintasi.
Jos ei korjaa, se jää virheelliseen muotoonsa. Myös tabletilla kirjoittaessa ennakoiva tekstinsyöttö on sähläämässä mukana.